Vaikka Suomessa kotiopetuksessa olevien lasten määrä lähestyy tuhatta, viranomaisilla ei ole tarkkaa tietoa näiden lasten tilanteesta.

Lapsiasiavaltuutetun vuosikertomuksen mukaan vuonna 2024 lapsia oli kotiopetuksessa jo noin 880, kun kymmenen vuotta aiemmin määrä oli noin 300.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen mukaan viranomaiset eivät tiedä tarkemmin, miksi kotiopetukseen siirrytään, miten opetus toteutetaan, miten kotiopetusta valvotaan tai miten kotiopetuksessa olevat lapset voivat.

Ministerin mukaan syksyllä valmistuvan selvityksen kautta pohditaan, miten kotiopetuksen valvontaa voitaisiin parantaa, onko ohjeistusten päivittämiselle tarvetta tai tarvitaanko lainsäädäntöön muutoksia.

- Nämä voivat olla neurokirjoon liittyviä asioita tai vaikeuksia toimia kouluyhteisössä.

Lapsiasiavaltuutetun mukaan vakavaa kouluväkivaltaa kokeneen lapsen huoltajat ovat saattaneet siirtää lapsen kotiopetukseen tätä suojellakseen.

- Vaikka ajattelen, että kouluilla pitäisi olla keinot tarttua erityistarpeisiin ja haasteisiin, niin ymmärrän kyllä, miksi perheet näissä tilanteissa kokevat, että kotiopetus on heille se ainut vaihtoehto, Adlercreutz sanoo.

Suomen oppivelvollisuus mahdollistaa lapsen ottamisen kotiopetukseen huoltajan ilmoituksella. Esimerkiksi Ruotsissa tämä ei ole mahdollista, vaan lapsen on osallistuttava opetukseen koulussa.

Opetusministeri ei ole vielä lähdössä Ruotsin linjalle, mutta on valmis tarvittaessa harkitsemaan sitä. Hänen mukaansa luvalle opettaa lasta kotona olisi mahdollista asettaa kriteerit, mutta myös niin sanotun koulupakon asettaminen Ruotsin mallin mukaisesti on yksi mahdollisuus.

- Se olisi tietenkin nykyisten vapauksien rajaamista. Ajattelen, että ensin pitää pohtia valvontakäytänteitä sekä sitä, käykö mikä tahansa syy siihen, että lasta saa opettaa kotona.

Kotiopetuksen valvonta on kunnilla. Tarkoituksena on varmistaa, että lapsi saa esimerkiksi peruskoulun edellyttämät tiedot ja taidot.

LAPSIASIAVALTUUTETUN tiedossa on, että kotiopetukseen ilmoitettuja lapsia osallistuu radikaaleja ideologisia tai katsomuksellisia liikkeitä edustaviin kotikouluihin.

- Yksittäisenä tapauksena ne ovat hyvinkin ongelmallisia. Ilmiö ei liene kovin laaja, mutta jokaisen lapsen kohdalla ongelma on iso, Adlercreutz sanoo.

STT:n suojelupoliisilta joulukuussa saamien tietojen mukaan ilman perusopetuksen järjestämislupaa toimivien kotiopetuskoulujen määrä on kasvanut Suomessa viime vuosina.

- Osa kotiopetuksessa olevista järjestäytyy hyvinkin koulumaisesti, ja aika ajoin tulee pyyntöjä, että ne pääsisivät ikään kuin virallisen koulun asemaan, ministeri kertoo.

Hänen mukaansa jokainen tällainen tapaus on ennakkotapaus.

- Siksi lupienkin myöntämisessä pitää olla tarkka myös esimerkiksi opetussuunnitelman osalta, jotta meille ei yhtäkkiä olisi virallistettuja kouluja, joissa tätä ääriajattelua esiintyy.

ELINA Pekkarisen mukaan kotiopetuksesta ei juuri ole kotimaista tutkimusta.

Suomen Kotikouluyhdistyksen vuonna 2023 tekemän kyselyn mukaan noin 80 prosenttia vastaajista katsoi, että lapsen henkinen hyvinvointi on kotiopetuksessa kouluopetusta parempi. Lisäksi kotiopetusta pidettiin tarpeellisena muun muassa parempien oppimistulosten ja sosiaalisten suhteiden vuoksi.

Reilulla neljänneksellä kotiopetuksessa olevista lapsista oli autismikirjon diagnoosi. Kyselyyn vastasi reilut sata kotiopettajaa.

Vastaajista yli 40 prosenttia mainitsi yhdeksi syyksi kotiopetukselle sen, että lapsi altistuisi peruskoulussa huonoille vaikutteille. Kyselystä ei käy ilmi, mitä huonoilla vaikutteilla tarkoitetaan.

Lisäksi yli puolet vastaajista katsoi, että kotiopetus antaa mahdollisuuden laadukkaampaan opetukseen.

STT/Heli Laakkonen