Määrä on suurempi kuin koskaan aiemmin, mutta arvioiden mukaan kyse on vasta alkusoitosta. Asiantuntijoiden mukaan tänä vuonna saadaan ensimmäiset arviot siitä, mille tasolle hyvitysten määrä asettuu.

Opintolainahyvitys otettiin käyttöön syksyllä viisi vuotta sitten. Hyvitys on porkkana korkeakouluopintonsa määräajassa suorittavalle. Jos opiskelija ottaa tarpeeksi lainaa ja saa opinnot kasaan riittävän nopeasti, Kela maksaa osan hänen lainastaan.

Toistaiseksi hyvitystä ovat saaneet lähinnä ammattikorkeakouluista valmistuneet, joilla opintojen tyypillisin tavoiteaika on kolme ja puoli vuotta. Yliopistosta hyvityksen saaneita valmistui viime vuonna vasta noin 500. Yliopistoissa tyypillisin opintojen tavoiteaika on viisi vuotta.

– Viime vuonna hyvitysmenoja maksettiin yhteensä 28 miljoonaa euroa. Tänä vuonna todennäköisesti niitä maksetaan jopa yli 40 miljoonaa, Hiltunen sanoo.

– Tämä on meillekin jännittävä ja pelottava paikka, että missä määrin menot kasvavat, Hiltunen sanoo.

Ammattikorkeakoululaisista yli puolet saa jo hyvityksiä

Ammattikorkeakoulusta 3,5 vuoden tavoiteajassa valmistunut saa hyvityksiä maksimissaan 4 100 euroa. Se edellyttää 12 800 euron lainaa.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittavalla vastaava lainamäärä on viiden vuoden tavoiteajassa 18 000 euroa. Siitä saa hyvitystä 6 200 euroa. Lainaa saa ottaa enemmänkin, mutta hyvitys ei nouse.

Hyvitystä saadakseen ammattikorkeakoulussa voi opiskella puoli vuotta ja yliopistossa korkeintaan vuoden tavoiteaikaa pidempään.

Viime vuonna lainahyvitysten 28 miljoonasta eurosta ammattikorkeakoululaisille meni lähes 26 miljoonaa. Summa jakaantui hieman yli 8 000:lle valmistuneelle.

Vuosittain ammattikorkeakoulututkinnon suorittajia on noin 23 000, joista opintotukea saa noin 17 000.
Yliopistossa alemman yliopistotutkinnon suorittajia on vuosittain noin 14 000. Heistä suurin osa jatkaa opinnoissaan ja hyödyntää hyvityksen maisteriksi valmistuttuaan.

Yliopistossa viime vuonna valmistuneista vain hieman yli puolet olisi ollut opiskelutahtinsa takia oikeutettu hyvitykseen.

Lahtinen kuitenkin uskoo, että tämä muuttuu, ja hyvityksen saajien määrä voi nousta molemmissa opinajoissa lähivuosina jopa kahteen kolmasosaan opintotuen saajista.

Hyvityksen toimivuutta aletaan tutkia

Lainahyvityksen käyttöönottamista perusteltiin sillä, että se nopeuttaa valmistumista. Hiltusen mukaan vielä on liian aikaista arvioida sitä, ollaanko tähän tulokseen päästy.

Viime vuonna ammattikorkeakoululaisista tutkinnon opintolainahyvitykseen oikeuttavassa ajassa 78 prosenttia. Yliopistossa vastaava luku oli 53 prosenttia. Molemmat määrät ovat kasvaneet kolmessa vuodessa lähes kuusi prosenttiyksikköä.

Hiltusen mukaan numeroista ei voi vetää johtopäätöksiä. Hyvityksen toimivuudesta ollaan Hiltusen mukaan mitä todennäköisemmin käynnistämässä tutkimuksia ammattikorkeakoulun osalta jo ensi vuoden puolella. Yliopistojen vuoro on myöhemmin.

– Ei ole syytä olettaa, että opintolainahyvityksellä olisi ollut negatiivista vaikutusta. Sen tarkoitus oli lisätä lainanottoa, ja tilastot osoittavat että lainanotto on lisääntynyt, Hiltunen sanoo.

STT–PIHLA LOULA