Demariopiskelijat pitää hallituksen puoliväliriihtä täydellisenä epäonnistumisena. Järjestö siteeraa SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmania, joka totesi Ylellä, että tavallisille suomalaisille on jäämässä puoliväliriihestä vain muruja. Demariopiskelijat täydentää Lindtmanin sanomaa, että opiskelijoille ei ole jäämässä sitä muruakaan.

– Puoliväliriihi, jota pyrittiin markkinoimaan ”kasvuriihenä” jäikin lähinnä ”velankasvuriiheksi”. Hallituksen puoliväliriihi tarjoaa kasvua vain opiskelijoiden ja valtion velkaantumiselle, jotka jäävät molemmat edelleen opiskelijoiden maksettavaksi – ja vain sitä varten, että suurituloisimmille voidaan antaa jättiveroalennuksia, Demariopiskelijoiden puheenjohtaja Miku Kuuskorpi sanoo tiedotteessa.

Sama sävel on Suomen opiskelijakuntien liitolla Samokilla, jonka mielestä hallituksen puoliväliriihi viittasi kintaalla laadukkaan ja maksuttoman koulutuksen turvaamiselle.

Hallitus päätti, että korkeakoulujen perusrahoitusta vähennetään 30 miljoonalla eurolla ensi vuonna, 20 miljoonalla vuonna 2027 ja 15 miljoonalla vuodesta 2028 alkaen. Tämä tarkoitaa yhteensä 65 miljoonan euron aukkoa korkeakoulujen perusrahoitukseen.

– Käsittämätön päätös tilanteessa, jossa Suomi tarvitsee kuumeisesti lisää korkeakoulutettuja, Samok toteaa.

DEMARIOPISKELIJAT, Samok ja Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL eivät suhtaudu suopeasti siihen, että samaan aikaan perusrahoituksen leikkausten kanssa lisätään aloituspaikkoja. SYL kuvaa aloituspaikkoihin tehtäviä kertaluontoisia rahoituslisäyksiä silkaksi silmänkääntötempuksi.

– Hallituksen toimet koulutustason nostamiseksi ovat hölmöläisten peiton jatkamista. Kyseessä on sumutus – kertaluonteiset panostukset eivät korvaa perusrahoitusta, SYLin puheenjohtaja Anselmi Auramo sanoo tiedotteessa.

– Osaamistaso ei koulutuksesta leikkaamalla nouse. Aloituspaikkojen lisääminen rahoituksesta leikatessa talouskasvun nimissä on suoraan sanottuna absurdia, Samokin puheenjohtaja Julia Väänänen sanoo tiedotteessa.

Demariopiskelijoiden Miku Kuuskorpi toteaa, että tavallista opiskelijaa ei 100 miljoonan euron lisäys aloituspaikkoihin kauheasti lohduta, kun koulutuksen rahoitus ja sen myötä koulutuksen laatu sekä esimerkiksi lähiopetuksen määrä laskee.

– Hallitus on yksinkertaisuudessaan pettänyt opiskelijoille antamansa koulutuslupauksen kerta toisensa jälkeen, hän sanoo.

OPISKELIJAJÄRJESTÖT moittivat hallitusta myös siitä, että korkeakoulututkinnon suorittaminen avoimessa korkeakoulussa mahdollistetaan ja avoimien korkeakoulujen maksusääntelyä vapautetaan. Samok tiivistää tiedotteessaan, että tämän myötä maksuttoman koulutuksen hautajaiset lähestyvät.

– Yhä useammalle parempituloisille tarjotaan mahdollisuus ostaa ohituskaista korkeakoulututkintoon samalla kun korkeakoulutuksen perusrahoituksesta säästetään, Demariopiskelijat kiteyttää.

– Hallitus on kadottanut Suomen menestyksen avaimet. Näillä toimilla hivutetaan koulutuksen maksutaakkaa enenevissä määrin valtiolta yksilölle. Hallitus murentaa koulutuksellista tasa-arvoa, SYLin Auramo sanoo.

– Tässä laadukkaan korkeakoulutuksen alasajossa ei paljon tki-rahat lämmitä. Nyt tehdyillä päätöksillä saadaan ehkä tilastollisesti lisää tutkintoja, mutta osaamistasolle vaikutukset tulevat olemaan tuhoisat, Samokin Väänänen sanoo.

SYL muistuttaa, että Risto Murron luotsaama Kasvuriihi-työryhmä listasi koulutustason noston yhdeksi keskeisimmistä talouskasvun edellytyksistä. Suomen tavoite on korkeakouluttaa 50 prosenttia nuoresta ikäluokasta vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteeseen ei päästä, jos koulutuksen rahoituksesta leikataan, SYL muistuttaa.

– SYL vaatii, että hallitus perääntyy leikkauksista ja pitää kiinni maksuttomasta korkeakoulutuksesta. Leikkaamisen ja erinäisten puliveivausten sijaan on haettava kestäviä ratkaisuja koulutustason nostoon hallituskaudet ylittävällä parlamentaarisella rahoitussuunnitelmalla.