Koska kyseessä oli mietintöjen ensimmäinen käsittely, oppositio ei voinut vielä jättää siihen vastalauseita. Oppositio on kuitenkin täysin tyytymätön sote-mietinnön tiettyihin perusratkaisuihin, jotka on käytännössä viety valiokunnassa läpi hallitusvoimin. Monista asioista on äänestetty.

Opposition tyytymättömyydestä kertoo se, että tänään heti sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöjen tultua julki, valiokunnan oppositioedustajat järjestivät tiedotustilaisuuden. Paikalla olivat kaikkien oppositiopuolueiden edustajat. Kritiikki oli yksimielistä.

Suorimmin opposition vahvan epäilyn lausui julki kristillisdemokraattien kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varajäsen Sari Tanus:

Oppositoedustajien esiintymisen perusteella on hyvin todennäköistä, että esimerkiksi tietoturvaan, asiakassuunnitelmaan ja EU-notifikaatioon liittyvät asiat saattavat tuottaa perustuslakivaliokunnassa erityisiä hankaluuksia.

Valiokunta otti mietinnössään huomioon perustuslakivaliokunnan sille aiemmin antaman palautteen.

Lue lisää: Nämä ovat keskeiset kohdat, jotka valiokunta rukkasi sote-mietinnössään – maakuntien saatava lisää rahaa, jos palvelut ovat vaarassa

Opposition tiedotustilaisuudessa ei ollut läsnä sosiaali-ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.). SDP:stä paikalla olivat kansanedustajat, valiokunnan jäsenet Anneli Kiljunen ja Kristiina Salonen.

Kiljunen totesi, että tilaisuus järjestetään siksi, että oppositio haluaa tuoda omat näkemyksensä esiin uudistuksesta.

– Perustuslakivaliokunnan käsittelyyn ovat edenneet lähinnä hallituspuolueiden mietintöluonnokset, joihin teimme muutosesityksiä, jotka ovat nähtävillä myöhemmin pöytäkirjoista, Kiljunen alleviivasi.

Kiljusen mukaan soten valmisteluprosessia on kuvannut hallituspuolueiden voimakas poliittinen sitoutuminen maakuntien perustamiseen ja markkinaehtoiseen valinnanvapauteen, kuuluisa lehmänkauppa. Tämä on aiheuttanut perustuslaillisia ongelmia.

Huimat 60 prosenttia pykälistä on Kiljusen mukaan jouduttu korjaamaan tai muuttamaan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa joko asiantuntijoiden näkemysten perusteella tai hallituksen omien vastineiden tai kirjallisen lausuntojen takia. Esimerkiksi valinnanvapauslain 103 pykälästä on muutettu 62.

– Poikkeuksellista on myös se, ettei hallitus ole tuonut esityksiä eduskuntaan suuren salin käsittelyn kautta, vaan ne on tuotu suoraan sosiaali- ja terveysvaliokuntaan niin sanotuilla vastineilla. Näin eduskunnalle ei ole annettu mahdollisuutta ottaa kantaa muutoksiin, Kiljunen pahoitteli.

Kiljunen luonnehti vastineita jopa ”puolipimeästi valiokuntaan tuoduksi mössöksi”.

Kiljunen painotti, että kaikki oppositiopuolueet ovat sitä mieltä, että sote-uudistus on tehtävä, mutta ei hallituksen esittämässä muodossa. Palveluiden järjestämistä ja tuottamista ei pitäisi erottaa toisistaan. Valinnanvapauden pitäisi olla hallittua, ei markkinoiden ohjaamaa.

Kiljunen summasi hallituksen esityksen tuovan eriarvoisuutta palveluiden saatavuuteen, vaarantavan yhdenvertaisuuden sekä tulevan yhteiskunnalle nykyistä kalliimmaksi. Toisin sanoen hallituksen alkuperäiset tavoitteet eivät opposition mielestä ole toteutumassa.

Muista valiokunnan jäsenistä perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen puhui tiedotustilaisuudessa soten vaiheistamisesta. Hän pahoitteli, ettei hallitus vienyt uudistusta läpi vaihe vaiheelta ja vasta viimeisessä vaiheessa siirtynyt lisäämään valinnanvapautta.

Vaikka sote-uudistuksen nyt ehdotettu myöhäisempi ja jaksotettu aloitus mahdollistaa paremman valmistautumisen, se ei sisällä vaiheistusta, jossa voisi edetä kokeilujen kautta ja analysoida vaikutuksia ennen järjestelmän keskeisten elementtien niittaamista lakiin.

Oppositiopuolueiden mielestä soten uudet ja pidennetyt siirtymäajat eivät olennaisesti muuta sitä, että nopea siirtyminen valinnanvapausmalliin on taloudellinen riski. Markkinoiden hallitsematon avaaminen voi julkisen sektorin palveluiden alasajoon ja hallitsemattomiin päällekkäisiin kustannuksiin.

Kansanedustaja Kristiina Salonen otti kantaa asiakassuunnitelmaan. Koska hallituksen sote-mallista on katsottu puuttuvan riittävä rakenteellinen integraatio, asiakassuunnitelman piti tilkitä tätä aukkoa. Perustuslakivaliokunta kuitenkin katsoi, että suunnitelman oikeudellinen velvoittavuus on epäselvä.

Sääntelyä oli määrä täydentää niin, että asiakassuunnitelma on palveluntuottajia sitova ja asiakkaalle tai potilaalle oikeuksia luova.

Hallitus kuitenkin ratkaisi perustuslaillisen ongelman poistamalla laista säännökset asiakassuunnitelman sitovuudesta.

– Nyt ei ole mitään muuta keinoa, jolla voitaisiin huolehtia integraatiosta, Salonen valitti.

Vihreiden kansanedustajan Outi Alanko-Kahiluodon mielestä integraation puutteesta onkin tullut koko sote-uudistuksen kompastuskivi.

– Alun perin piti olla parempi yhteistyö perus- ja erikoispalveluiden ja sosiaali- ja terveyspalvleujen välillä. Kokoomuksen ja keskustan kuuluisan lehmänkaupan takia integraatio romuttui. Hallituksen malli hajottaa integraation, jolla piti tavoitella parempia ja kustannustehokkaampia palveluita. Mitä pidemmälle valmistelussa on edetty, sitä kauemmas tavoite on loitontunut, hän sanoi.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen totesi rahoituksen riittävyyden olevan edelleen vakava ongelma. Hallitus ajaa terveydenhuoltoon tiukkaa kehysbudjetointia, joka syrjäyttäisi terveydenhuollon tarveperusteisen rahoituksen.

Pekonen totesi, että asiantuntijalausunnoissa on voimakkaasti epäilty sitä, että sote-menojen kasvusta saataisiin leikattua 3 miljardia euroa.

– Vuoden 2030 sote-palveluiden rahoitukseen tullaan käyttämään 524 euroa asukasta kohden vähemmän vuodessa kuin nyt. Se on 13,4 prosenttia eli erittäin kova luku, Pekonen väitti ja lisäsi, että säästöt painottuvat alueille, joissa jo nyt on tarjolla vähän palveluja.

– Mietinnössä ei edelleenkään kuvata, miten säästöt saavutetaan. Niinpä ainoaksi merkittäväksi säästökohteeksi jää palvelujen määrästä tinkiminen, asiakasmaksujen tuntuva korottaminen tai perusterveydenhuollossa mahdollisesti jopa laadusta tinkiminen, mikä olisi kova isku sille, että nimenomaan peruspalveluja on haluttu parantaa.

Pekosen mukaan harvaanasutuille seuduille syntyy palveluita vähemmän. Soten hallintokustannukset kasvavat ja heikentävät palvelutuotannon rahoitusta. Hallituksen mallista aiheutuu myös potilaiden yli- ja alihoitoa. Potilaita pyritään siirtämään sote-keskuksista erikoissairaanhoitoon herkemmin, koska tällä tavalla voidaan vähentää sote-keskuksien omia kustannuksia.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen, joka tiedotustilaisuuden aluksi tuurasi Outi Alanko-Kahiluotoa nosti esiin myös tietosuojaan ja oikeusturvaan liittyviä ongelmia. Hän näki, että sote-uudistukseen sisältyy monenlaisia tietoturvariskejä. Myös tietosuojavaltuutettu on kiinnittänyt ongelmiin huomiota.

Alanko-Kahiuodon mukaan hallituksen olisi pitänyt ennen lainsäädännön voimaantuloa arvioida uuden tietosuojajärjestelmän vaikutukset ja testata järjestelmää.

– Kyse on äärimmäisen arkaluonteisesta tiedosta. Välissä pitäisi olla palomuureja, etteivät tiedot mene vääriin käsiin.

– Itselläni on se käsitys asiantuntijakuulemisten pohjalta, ettei tietosuoja-asia kelpaa perustuslakivaliokunnalle, Alanko-Kahiluoto arvioi.

RKP:n kansanedustaja Veronica Rehn-Kivi nosti esiin uudistukseen liittyviä kielellisiä ongelmia. Hän kävi läpi syitä, miksei valinnanvapaus toteudu kielivähemmistöille riittävällä tavalla.

Iso kysymys on myös soten notifiointi eli sen tarkastuttaminen EU:lla. Kyse on siitä, onko valinnanvapausjärjestelmä EU-oikeuden mukainen vai voiko syntyä kiellettyä valtiontukea.

Opposition kansanedustajat totesivat, että valiokunta kuuli asiassa 4 asiantuntijaa. Kaikki katsoivat, että oikeusvarmuuden saaminen edellyttäisi notifiointia.

Opposition mukaan hallitus ei notifioi, koska se luottaa asiassa ministeriöiden virkamiesten arvioon.

Jos komissio myöhemmin katsoisi järjestelmän EU-oikeuden vastaiseksi, sotea voidaan joutua muuttamaan merkittävästi.

Kuntien takauskeskuksen kunnille ja kuntayhtymille myöntämät valtiontakaukset on notifioitu komissiolle vuonna 2004. Tuolloin ne saivat hyväksynnän.

Nyt hallituksen esityksessä noin 1,5 miljardia euroa valtion takaamia velkoja siirtyisi maakunnille ja maakuntien tilakeskukselle. Oppositio toteaa, ettei tätä laajennusta voida perustaa vuoden 2004 notifikaatioon, vaan sekin pitäisi notifioida erikseen.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) toteaa Demokraatille, että vuoden 2004 notifiointi pätee eikä hallitus ryhdy toimiin.