Politiikka
16.1.2025 15:30 ・ Päivitetty: 16.1.2025 15:30
Opposition ryhmäjohtajilta tyrmäys ministeri Ranteen puheille – ”Tämä on operaatio Yle”
Opposition eduskuntaryhmien johdossa tyrmätään liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen (ps.) MTV:n Huomenta Suomessa esittämä ajatus Yleisradion uusista leikkauksista.
Ylen rahoitusta pohtinut parlamentaarinen työryhmä pääsi sopuun heinäkuussa muun muassa indeksijäädytyksistä ja arvolisäveron korotuksesta, jotka leikkaavat Ylen rahoitusta 66 miljoonalla eurolla vuoteen 2027 mennessä.
Ranne totesi MTV:lle, ettei Ylen budjetti voi ainakaan nykyisestään kasvaa ja myös uudet leikkaukset ovat mahdollisia.
– Se, mihin kaikki eduskuntaryhmät nyt päätyivät, että avoimuutta pitää lisätä ja jonkun verran leikata, niin eivät ne jää tähän, Ranne sanoi torstaina MTV:lle.
Ministeri Ranne täsmensi myöhemmin MTV:n haastattelussa, että laajempia leikkauksia voidaan tehdä yhteisymmärryksessä kaikkien eduskuntaryhmien yhteisessä parlamentaarisessa ryhmässä, joka edistää Ylen lakimuutoksia. Ministeri vihjasi myös mahdollisuudesta suureen muutokseen seuraavalla hallituskaudella.
VIHREIDEN eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen pitää Ranteen puheita täysin asiattomina.
– Parlamentaarisessa sovussa oli kantava idea juuri se, että Ylelle taataan toimintarauha tästä vuosia eteenpäin, jotta ei tarvitse koko ajan olla löysässä hirressä. Kun tällainen sopu vaivalla saatiin sorvattua, sen avaaminen heti uudelleen on täysin kohtuutonta, Tynkkynen toteaa.
Lisää aiheesta
Vihreissä oltiin Tynkkysen mukaan Ylen leikkausten suhteen kipurajalla.
– Emme olisi missään tapauksessa halunneet tehdä näin suuria leikkauksia, mutta vaakakupissa painoi työrauha yleläisille, että he voisivat nyt seuraavat vuodet keskittyä tekemään omaa työtään niissä rajoissa, mitä rahoituksen leikkaaminen tarkoittaa. Tähän tilanteeseen pakan avaaminen heti uudelleen on etenkin vastuuministeriltä täysin sopimatonta.
Onko ylipäänsä ministereiden asia ehdotella tällaisia?
– Ei ole. Meillä on hyvin pitkät perinteet siitä, että Ylestä on linjattu parlamentaarisesti.
Ranne perusteli lisäleikkausten tarvetta kaupallisen median kilpailukyvyllä. Myös Tynkkynen tunnistaa yksityisen median haasteet.
”Ehkä se on sellainen vieteriukko, joka sieltä laatikosta aina pompahtaa.”
– Ratkaisu niihin ei ole näivettää Yleä entisestään vaan pikemminkin miettiä muiden Pohjoismaiden tapaan, että voimmeko me tukea myös yksityistä mediaa, jotta se pystyy tuottamaan riittävästi laadukasta sisältöä näin pienelle kielialueelle.
Viime hallituksen toimesta käytössä oli jonkin verran valtionavustusta tiedonvälityksen ja uutismedioiden tukemiseen. Tältä hallitukselta vastaavia päätöksiä ei ole tullut.
Miksi perussuomalaiset haluaa keskustella nyt Ylestä?
– En lähde arvuuttelemaan, mitä motivaatioita siellä taustalla on ja miten se ehkä liittyy puolueen alenevaan kannatuskehitykseen, mutta se on selvää, että perussuomalaiset on pitkään suhtautunut hyvin vihamielisesti Yleen ihan ideologisista syistä. He ovat käyttäneet kaikkia tarjolla olevia tilaisuuksia vastustaakseen Yleä ja heikentääkseen Ylen toimintaedellytyksiä. Ehkä se on sellainen vieteriukko, joka sieltä laatikosta aina pompahtaa, jos ideat ovat muuten vähissä. Aina voidaan arvostella Yleä.
KESKUSTA on ryhmäjohtaja Antti Kurvisen mukaan sitoutunut kesällä saavutettuun parlamentaariseen sopuun.
– Keskusta on sitoutunut tehtyyn sopimukseen. Se oli meidän mielestä kirkko keskellä kylää. Olimme siihen kohtalaisen tyytyväisiä. Meidän mielestä on hyvä, että kaikki ovat mukana talkoissa.
– Jos tarvetta lisäleikkauksille on, sitten odotamme neuvottelukutsua kokoomuksen ryhmäjohtajalta Matias Marttiselta, Kurvinen sanoo.
Marttinen veti parlamentaarista Yle-työryhmää. Demokraatti ei torstaina tavoittanut Marttista kommentoimaan ministeri Ranteen lausuntoa.
Myös Kurvinen on Ranteen kanssa samaa mieltä kaupallisen median vaikeasta tilanteesta.
– Mutta meidän analyysimme ei ole se, että yksityisen median tilanne helpottuisi Yleltä leikkaamalla.
Kurvinen hahmottaa kaupallisen median vaikeuksien syyksi suuret somealustat, jotka vievät ison osan mainosrahoista.
– Sanomalehtiä ei enää tilata eikä ilmoitella niissä, vaan haetaan tietoa Metan alustoilta, googlesta ja X:stä ja myös mainostetaan siellä.
VIHREIDEN Tynkkysen tavoin myös Kurvinen pohtisi kaupallisen median julkista tukemista muiden Pohjoismaiden tavoin. Medialiiton tilastojen mukaan Suomessa tuettiin yksityistä mediaa vuonna 2023 1,36 eurolla kansalaista kohden, kun esimerkiksi Tanskassa julkinen tuki oli 9,66 euroa kansalaista kohden. Julkisen tuen lisääminen kaupalliselle medialle oli esillä myös parlamentaarisessa Yle-työryhmässä.
– Somealustoilla ei ole käytössä journalistin eettisiä ohjeita, siellä ei ole Julkisen sanan neuvostoa. Siellä voi levittä totta tai huhua ihan miten vain. Journalistiset mediat ovat keskustan mielestä oikeusvaltion ja demokratian ydintä. Ei vain yleinen sananvapaus, että jokainen hölöttää mitä vaan, vaikka sekin on tärkeätä, vaan se, että meillä on toimiva, järkevä yhteiskunnallinen keskustelu. Muissa Pohjoismaissa se on tunnistettu tuen kehittämisellä.
Kurvinen huomauttaa Ylen ylläpitävän myös isoja arkistoja, vaalivan suomalaista kulttuuriperintöä ja vähemmistökielten asemaa.
Kurvinen pitää perussuomalaisten toistuvia Yle-puheita sumutusyrityksenä.
”Tämä on sumutus, jonka he aloittivat viime kesänä.”
– Tässä on taustalla se, että perussuomalaiset ovat epäonnistuneet omassa talouspolitiikassaan. He ovat epäonnistuneet vaalilupauksissa. He ovat leikanneet pieni- ja keskituloisilta ihmisiltä ja muuttaneet tavallisten ihmisten arkea huonommaksi. Talous menee ihan päin seinää. He siirtävät huomiota. Tämä on operaatio Yle, jonka tavoite on se, että suomalaiset puhuisivat Ylen ohjelmista.
KURVINEN kertoo olevansa itsekin ajoittain tyytymätön Ylen ohjelmiin mutta sanoo löytävänsä sata ”Ylen sorkkimista” tärkeämpää asiaa
– Persut eivät halua suomalaisten huomaavan, että meillä on kokonaisveroaste kireämpi kuin vuosikausiin keskituloisilla, samaan aikaan leipäjonot pitenevät ja ihmiset lentävät kämpistään pihalle.
– Ydinasioiden sijaan halutaan puhua toissijaisista asioista. Hyvinvointialueilla on hätä. (Sosiaali- ja terveysministeri) Kaisa Juuso (ps.) mohloilee niiden asioiden kanssa siellä. Talous menee huonosti, se on (valtiovarainministeri) Purran takana. Ruvetaan puhumaan Ylestä. Ei puhuta siitä mikä on soten tilanne, mikä on Suomen talouden tilanne. Tämä on sumutus, jonka he aloittivat viime kesänä.
MYÖS vasemmistoliiton eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Timo Furuholm kuittaa ministeri Ranteen esiintymisen vaalipuheina.
– Huomiota yritetään viedä ihmisten arkeen osuvista jättileikkauksista heidän omaan kulttuurisotaansa Yleä vastaan.
– Pidän outona, että näin pian neuvotteluiden jälkeen aletaan julistaa tällaista ministeritasolla, Furuholm viestittää.
Hän pitää Yleisradion tehtävää äärimmäisen tärkeänä ajassa, jossa luotettavan tiedon jakaminen korostuu.
– En näe mitään syytä lisäleikkauksille, Ylen toimintaedellytykset on turvattava. Nyt pitää mennä sovitulla sapluunalla eteenpäin, vaikka perussuomalaiset kuinka kokevatkin neuvotteluissa epäonnistuneensa.
SDP:N eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Suna Kymäläinen kutsuu Ranteen lausuntoja epäkunnioittaviksi.
”On vastuutonta, että ministeri lisää henkilöstön painetta edelleenkin.”
– Ranteen pitäisi muistaa, että hän on vastaava ministeri. On erikoista, että hän lähtee tällä tavalla avautumaan. Taustalla on juuri saavutettu parlamentaarinen sopu. On aika epäkunnioittavaa parlamentarismia kohtaa lähteä avaamaan tällaisia keskusteluita jälleen. Tätä ei tulla ministeritasolta varmasti yksinään ratkaisemaan.
Kymäläinen muistuttaa, että Ylellä on parhaillaan käynnissä yhtiön historian suurimmat yt-neuvottelut, jotka järjestetään kahdessa aallossa.
– On vastuutonta, että ministeri lisää henkilöstön painetta edelleenkin. Ei anneta rahoitusleikkauksen jäljiltä edes järjestää tilannetta. Pelkästään tämä (säästö), mitä nyt ollaan sovittu ottaa varmaan pari vuotta, Kymäläinen sanoo.
Myös hän epäilee, että perussuomalaiset yrittävät käydä Ylen avulla kuntavaalikeskustelua.
– Ehkä heillä on nämä aiheet vähän vähissä. Yritetään keskustella jostakin muusta kuin toimeentuloleikkauksista, sairaalaverkkoleikkauksista ja jättää vaikeat asiat taustalle.
HALLITUSPUOLUE KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman sanoo tekstiviestissään, että puolue olisi valmis leikkaamaan lisää Yleltä, jos asiasta saadaan parlamentaarinen sopu.
Demokraatti ei tavoittanut RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Otto Anderssonia tai parlamentaarisessa Yle-työryhmässä istunutta Mikko Ollikaista (r.) kommentoimaan asiaa.
Myös Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja Sinuhe Wallinheimo (kok.) kommentoi Ranteen näkemyksiä tekstiviestillä.
– Seuraavan eduskunnan tehtävä on päättää, mitä tulevalla eduskuntakaudella tapahtuu. Jos jotain voisi nyt toivoa, niin malttia Yleisradiota koskevaan keskusteluun, erityisesti nyt, kun käynnissä olevat yt-neuvottelut ovat vielä kesken, Wallinheimo kirjoittaa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.