Turva – Hymy

Osa eduskunnan vierailijalistoista on yhä nähtävissä – Pekkarinen lobbarirekisteristä: ”Pidän jonkinlaista ihan kelpoisena”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eduskunnan kansliatoimikunta keskusteli julkisuudessa velloneesta vierailijatietokysymyksestä torstaisessa kokouksessaan. Varapuhemies Mauri Pekkarisen (kesk.) mukaan kansliatoimikunta tekee lisäselvityksiä asiasta.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) linjasi 2016, että tiedot eduskunnan käyvistä vieraista ovat lähtökohtaisesti julkisia. Vielä tuolloin vierailijalistoja eli tietoja henkilöistä säilytettiin eduskunnassa vuoden ajan.

Nyttemmin listoja säilytetään vain yhden päivän kerrallaan, minkä jälkeen ne hävitetään. Eduskunnan turvallisuusyksikkö katsoo, ettei listoja ei ole mahdollista saada esimerkiksi median käyttöön. Uusi päiväkohtainen käytäntö on nyt sama kuin valtioneuvostossa.

Mauri Pekkarinen toteaa, että KHO:n päätökseen liittyvät vierailijapaperit ovat yhä julkisia. Tämä koskee papereita yhden vuoden, eli vanhan säilyttämiskäytännön ajalta.

– Vuoden paperit saa, Pekkarinen sanoo Demokraatille, muttei osaa tarkkaan rajata, miltä päiviltä vierailijalistat ovat vielä tallessa.

Eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio kertoo, että käytännössä tallessa ja paperisina katsottavissa ovat tällä hetkellä tiedot päiviltä 14.9.2016–23.4.2017, koska joka päivä tuhotaan ylivuotiseksi vanhenevan päivän lista.

Eduskunta siirtyi uuteen käytäntöön eli tuhoamaan vierailijalistat päivittäin 24.4.2017.

Svenska Yle ja Avoin ministeriö -yhdistys ovat valittaneet Helsingin hallinto-oikeuteen tietojen toimittamisen muodosta. Ne haluaisivat kävijätiedot sähköisesti. Rauhio vahvistaa, että nyt listoihin pääsee tutustumaan vain paperisina.

Avoin ministeriö -yhdistyksestä on kanneltu oikeusasiamiehelle siitä, että eduskunta tuhosi vuoden 2014 listoja oikeusprosessin ollessa kesken.

”Jos ei näy, valiokunta on tehnyt virkavirheen.”

Eduskunnan kansliatoimikunta keskusteli tänään laajasti eduskunnan vierailukäytännöistä. Pekkarisen mukaan vierailijatietoja ei julkisteta, koska halutaan suojella yksityisiä kansalaisia.

– Heidän yksityisyyden suojansa on se prinsiippi, josta tässä pidetään kiinni. Ne joilla on ihan oikeasti asiaa ja joiden on tärkeä tulla ihmisten tietoon, ne tulevat ihmisten tietoon. Jokaikinen valiokunnassa kävijä kirjataan mietintöön. Mietinnössä näkyy jokaikisen nimi. Jos ei näy, valiokunta on tehnyt virkavirheen.

Mitä tulee lobbareihin, Pekkarinen toteaa, että on veteenpiirretty viiva, mikä luetaan lobbaukseksi.

– Sen osalta me nyt selvitämme, onko se määriteltäväksi sellaiseksi asiaksi, jonka paremmin hallitsemiseksi voisi olla jokin järjestely.

Käytännössä kyseeseen voi tulla esimerkiksi lobbarirekisteri.

– Minä pidän jonkinlaista sellaista ihan kelpoisena, mutta me nyt sitä selvitämme.

Eero Heinäluoma (sd.) tähän kiinnitti huomiota jo viime valtiopäivien päätöspuheessaan. Ei tämä ole tässä nyt syntynyt ajatus. Tämä on ollut aikaisemminkin ja ehkä korkeimmalla statuksella se tuli sanotuksi ja tärkeimmästä paikasta eduskunnan päätösistunnossa eduskunnan puhemiehen suulla, Pekkarinen sanoo.

”Eduskuntaan ja kansanedustajiin vaikuttaminen on lisääntynyt ja myös ammatillistunut. Etujärjestöjen, yksittäisten kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen lisäksi liikkeellä ovat yhä useammin myös erilaiset viestintätoimistot. Uuden eduskunnan on perusteltua sidonnaisuusmenettelyn tultua ratkaistuksi ottaa työlistalleen pelisääntöjen laatiminen myös tähän lobbaukseen”. (Silloinen puhemies Heinäluoma 15.4.2015 eduskunnan pöytäkirjan mukaan.)

Yksityisyys ja turvallisuus käsi kädessä.

Toinen seikka, minkä takia eduskunta ei halua vierailjoittensa nimiä julkisuuteen liittyy Pekkarisen mukaan yksityishenkilöiden turvallisuuteen.

– Siinä on myöskin turvallisuusnäkökohtia, vaikka ei yht’äkkiä huomaisikaan, mutta kyllä myös niitä on. Kyllä se on yksityisyyden turvaaminen ja varmistaminen.

Eduskunnassa liikkuu myös esimerkiksi vieraiden valtioiden henkilöitä. Kysymys valtiolliseen turvallisuuteen liittyvistä asioista on Pekkarisen mukaan kuitenkin eri asia.

– Nehän kirjaantuvat aina täällä. Menettely on sama valtioneuvostolla, hän toppuuttelee.

Kun vierailijalistojen julkisuutta puitiin Korkeimmassa hallinto-oikeudessa 2014, kansliatoimikunta huomautti oikeudelle, että vierailijatiedoissa voi olla tietoja, jotka koskevat esimerkiksi Suomen suhteita toiseen valtioon. Tiedon antaminen voisi aiheuttaa vahinkoa tai haittaa Suomen kansainvälisille suhteille. Tämä ei kuitenkaan vakuuttanut KHO:ta.

– Julkisuuslain pykälä, joka liittyy ulkovaltojen vierailuihin edellyttäisi sitä, että tällaisen tiedon saaminen jollakin ajateltavissa olevalla konkreettisella tavalla heikentäisi suhteita. KHO katsoi, ettei tällaista ole näytetty, hallintojohtaja Pertti Rauhio selvittää.

Esimerkiksi Supossa katsotaan, että eduskunnan vierailijalistat ovat eduskunnan oma asia. Suposta kerrotaan Demokraatille, ettei sillä ole mitään kantaa tai sanottavaa asiaan.

Hallintojohtaja vetoaa henkilötietolakiin.

Hallintojohtaja Pertti Rauhio pitää kiinni eduskunnan linjauksesta, jonka mukaan tiedot vierailijoista tuhotaan päivittäin.

Hän vetoaa asiassa henkilötietolakiin.

– Henkilörekisteri on hävitettävä sen jälkeen, kun sillä ei ole sen keräämiseen tarkoitettua syytä.

Rauhio vakuuttaa, että vierailijatiedot todellakin hävitetään. Päivän päätteksi turvatarkastajat tuhoavat niihin liittyvät Excel-tiedostot.

Vierailijalistojen hävittämisestä seuraa luonnollinen kysymys. Entä jos eduskunnassa tapahtuu jotakin ikävää ja tietoja siellä vierailleista henkilöistä ei ole enää tallella.

Mauri Pekkarisen mukaan tämäkin asia otetaan nyt käynnistyvässä selvityksessä huomioon. Hän kuitenkin huomauttaa muun muassa, että kansanedustajat vastaavat henkilöistä, joita he tuovat eduskuntaan vierailulle. Ketä tahansa talossa ei liiku. Eduskunnassa on lisäksi turvajärjestelmät.

Pertti Rauhio toteaa, että myös poliisi on kertonut, etteivät he tarvitse vierailijalistoja. Käytännössä ihmisten valvonta onnistuu ilman niitäkin ja tarvittaessa saadaan selville, ketkä eduskunnassa ovat käyneet.

Eikö parlamentarismi maistu suomalaisille? – Evan kyselyssä presidentille halutaan nykyistä enemmän valtaa

Kuva: Jemina Rauhansalo

Suomalaiset haluavat presidentille lisää valtaa, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan tutkimuksesta.

Jopa 61 prosenttia antaisi presidentille ainakin melko paljon valtaa eduskunnan lainsäädäntötyöhön.

Keskeisiin valtion virkanimityksiin ainakin melko paljon valtaa presidentille antaisi puolestaan 55 prosenttia vastaajista. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ainakin melko paljon valtaa haluaisi antaa 82 prosenttia vastaajista.

Tulokset perustuvat reilun 2 000 henkilön antamiin vastauksiin. Virhemarginaali on 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 2.–15. tammikuuta.

SDP:n Haatainen luottaa yhä arvojen voimaan – Tutkija: Vallankäytön painotukset riippuvat pitkälti presidentistä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen kampanjoi Narinkkatorilla Helsingissä tammikuun alussa.

Paraikaa kohti ensimmäistä kierrosta kirmaavassa presidentinvaalitaistossa ei ole rakentunut yhtä vahvaa vastakkainasettelua arvoteemoissa kuin aikaisemmissa vaaleissa, akatemiatutkija Hanna Wass arvioi.

– On kiinnostavaa, että arvojohtajuudesta puhutaan, mutta sen määritteleminen ja ehdokkaita jakavat linjat ovat yhä vaikeampia löytää, Wass toteaa Demokraatille.

Maailma monimutkaistuu, ja perinteiset arvomittarit eivät enää tahdo päteä. Wassin mukaan keskustelu on jäänyt hivenen ontoksi myös presidentin muuttuneiden valtaoikeuksien seurauksesta. Ei ole täysin selvää, mitä arvojohtajuudella tarkoitetaan.

Kun presidentin roolia kavennettiin, valtaa ei täysmääräisesti onnistuttu siirtämään kenellekään.

– Vaikka perustuslaissa presidentin vallankäytölle asettamat raamit ovat selkeät, niin kirjaukset jättävät aina toimijoille omaa tilaa, hän huomauttaa.

– Tämä on nähty kaikkien presidenttien kohdalla.

Presidentti on suomalaisessa yhteiskunnassa keskeinen arvojohtaja ja mielipidevaikuttaja.

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen kertoo Demokraatille kampanjan loppurutistuksen keskeltä halunneensa tuoda heti alusta pitäen arvoja mukaan vaalikeskusteluun.

– Olen ilokseni huomannut, että arvokeskustelu on saanut enemmän huomiota.

Haatainen korostaa, että presidentti on suomalaisessa yhteiskunnassa keskeinen arvojohtaja ja mielipidevaikuttaja sekä myös yhteiskunnan viestinviejä maailmalla.

– Tämän vuoksi on tärkeää, että ehdokkaiden arvot tulevat selkeästi esiin vaalikeskusteluissa.

Haatainen uskoo yhä, että lopulta ihmiset kuitenkin tekevät valintansa ehdokkaan arvojen perusteella. Mutta millainen arvojohtaja olisi presidentti Tuula Haatainen?

– Olisin itse aktiivinen keskustelussa EU:n vakaasta tulevaisuudesta ja nostaisin Suomen roolia YK:ssa. Suomen on nostettava profiilia myös ilmaston muutoksen hillitsemiseksi, eriarvoistumisen vähentämiseksi sekä tyttöjen ja naisten oikeuksien puolustamiseksi.

Haatainen toteaa, että aikuisten on kannettava vastuuta siitä, että kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen seuraukset otetaan vakavasti.

– Lukemattomat ihmiset ovat kannustaneet pitämään esillä, että nuorilla säilyy usko tulevaisuuteen ja että ikääntyvillä on oikeus riittävään toimeentuloon ja mahdollisuus arvokkaaseen elämään.

– Haluan myös pitää esillä työelämän reiluja pelisääntöjä. Työntekijöillä ja töitä hakevilla on oltava oikeus kunnon toimeentuloon, jolla elättää itsensä ja perheensä. Presidenttinä olisin ääni niiden puolesta, joiden ääni ei nyt riittävästi kuulu.

Vallankäytön määrä ja painotus pohjautuvat pitkälti kulloisestakin viranhaltijasta.

Mutta miten paljon henkilökohtaiset arvot voivat näkyvät presidentin toiminnassa? Akatemiatutkija Wassin mukaan vallankäytön määrä ja painotus pohjautuvat pitkälti siitä, kuinka pätevä ja halukas viran kulloinenkin haltija on tuuppimaan niitä rajoja, joita laki asettaa.

Ennen kuin Sauli Niinistö antoi tasavallan presidentin juhlallisen vakuutuksen, häntä pidettiin oikeistolaisena poliitikkona, joka kehotti lapsia kiipeilemään puissa mikäli varoja kiipeilytelineisiin ei ollut.

Presidenttinä Niinistö on keskittynyt taasen ulkopolitiikkaan. Silloin, kun hän on puhunut ”pehmeistä teemoista”, on hän korostanut pienen ihmisen asiaa ja yhtenäisyyden retoriikkaa.

– Siinä on viety vastaehdokkailta pontta pois, Wass analysoi.

Istuva presidentti onkin pyrkinyt häivyttämään perinteistä presidentinvaaleissa nähtyä ideologista vastakkainasettelua.

– Pyrkimys nousta päivän politiikan yläpuolelle ei kuitenkaan ole Niinistön omaa keksintöä, vaan samaa käytti aikanaan jo esimerkiksi Tarja Halonen, Wass huomauttaa.

Kokoomusministeri puolustaa Ilkassa aktiivimallia ja puuttuu jo lakko-oikeuteenkin: ”Pitäisi määritellä tarkemmin, mikä on laiton tai laillinen”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.).

Sanomalehti Ilkan mukaan oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) ei pistäisi pahakseen, vaikka Suomessa käytäisiin perusteellinen poliittinen keskustelu työrauhakysymyksistä.

– Lakko-oikeus on perustavanlaatuinen, mutta pitäisi määritellä tarkemmin, mikä on laiton tai laillinen lakko, mikä oikeutettu. Sitä rajaustyötä pitäisi tehdä ripauksen verran enemmän, Häkkänen sanoo lehdessä.

– Kansainvälinen kilpailu muuttuu tulevina vuosina Suomen kannalta erittäin vaikeaksi, eikä meidän kannattaisi itse ruokkia tällaista kilpailuhaittaa, mitä työmarkkinoiden levottomuudet ovat, hän jatkaa.

SAK:n jäsenliitot pohtivat tänään osallistumistaan keskusjärjestön 2.2. mielenilmaukseen. Häkkänen sanoi Ilkalle, jonka haastattelu oli tehty jo ennen jäsenliittojen kokousta, ettei mitään erityisterveisiä liitoille ole lähettää.

– Pitkän linjan työmarkkinavaikuttajat tietävät kyllä, että hallituksen toimet ovat jo nyt nopeuttaneet sekä työllisyyden että talouden kasvua.

– Jos ay-liikkeen johtajat närkästyvät jo aktiivimallista, tuovat tekoälykehitys ja robotisaatio todella isoja haasteita. Niihin on pakko lähteä mukaan tai muuten kansainvälinen kehitys ajaa ohi.

– Miksi pitää järjestää työmarkkinapoliittista hässäkkää ennen kuin on edes nähty lain vaikutukset, hän myös sanoo.

Häkkänen nostaa myös esiin sen, että valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on luvannut lisää resursseja työllisyyspalveluihin.

– Mikä tässä vielä on ongelma? Eikö voitaisi katsoa, toimiiko aktiivimalli, ja vetää siitä yhdessä johtopäätökset. Jos on tullut enemmän ongelmia kuin hyötyjä, puututaan niihin sitten, ministeri sanoo Ilkalle.

Keskustelua aiheesta

Ennakkoäänestys nousi uuteen ennätykseen – vanha rikkoutui 4 903 äänellä

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Äänestäjiä presidentinvaalien viimeisenä ennakkoäänestyspäivänä kauppakeskus Citycenterissä Helsingissä 23. tammikuuta 2018.

Ennakkoääniä annettiin nyt 1 532 640, kun edellinen ennätys oli kuuden vuoden takaisella toisella kierroksella, 1 527 737 ääntä. Ennätys rikkoutui 4 903 äänellä. Äänestysprosentti on nyt 36,1.

Ennakkoäänestyslukuihin lisätään vielä myöhemmin muun muassa ulkomailla äänestäneet, joita arvion mukaan on noin 22 000–25 000.

Presidentinvaalien varsinainen äänestyspäivä on ensi sunnuntaina.

”Jäsenten ei tarvitse pelätä seurauksia” – PAM ilmoittaa mielenosoituksesta valtakunnansovittajalle ja EK:lle

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin sanoo, että liiton jäsenet voivat tulla turvallisesti työpäivänä mielenosoitukseen Senaatintorille Helsinkiin 2.helmikuuta.

PAMin hallitus kannustaa kaikkia pamilaisia osallistumaan SAK:n järjestämään poliittiseen mielenosoitukseen, johon kokoonnutaan 2. helmikuuta Helsingin Senaatintorille. Mielenosoituksella vaaditaan maan hallitusta perumaan aktiivimalli ja luopumaan työttömyysturvan lisäkiristyksistä.

PAMin hallitus päätti jo aiemmin osallistumisesta SAK:n järjestämään poliittiseen mielenosoitukseen. PAMin puheenjohtaja Ann Selin korostaa, että mielenosoitus on vakava viesti maan hallitukselle.

– Ensi viikon perjantaina Senaatintorin mielenosoituksessa pamilaiset ovat vahvasti mukana osoittamassa maan hallitukselle, että työttömiä kyykyttävä aktiivimalli on peruttava. Torilla tätä tulevat vaatimaan rinta rinnan, niin työttömät kuin työssä olevat, korostaa Selin.

PAMin hallitus päätti ilmoittaa järjestöpäätöksestään valtakunnansovittelijalle ja työnantajaliitoille, vaikkei siihen mikään laki tai sopimus velvoitakaan.

– Tällä toimenpiteellä haluamme turvata jokaisen PAMin jäsenen oikeuden osallistua mielenosoitukseen pelkäämättä seuraamuksia. Toivommekin, että mahdollisimman moni rohkenee nyt tehdä päätöksen mielenosoitukseen lähtemisestä, Selin kannustaa.

– Poliittinen mielenosoitus ei ole suunnattu työnantajia vastaan. Mielenosoitukseen osallistumisesta työajalla on ilmoitettava ennakkoon työnantajalle. Työnantajilla ei ole oikeutta estää osallistumista, eikä rankaista osallistumisesta, kertoo Selin.

PAMin hallitus kehottaa myös ammattiosastoja toimimaan sen puolesta, että jokaisella jäsenellä on mahdollisuus päästä mielenosoitukseen.

SAK:n järjestämä poliittinen mielenosoitus on 2.2.2018 klo 11.00 Senaatintorilla Helsingissä.