Osa eduskunnan vierailijalistoista on yhä nähtävissä – Pekkarinen lobbarirekisteristä: ”Pidän jonkinlaista ihan kelpoisena”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eduskunnan kansliatoimikunta keskusteli julkisuudessa velloneesta vierailijatietokysymyksestä torstaisessa kokouksessaan. Varapuhemies Mauri Pekkarisen (kesk.) mukaan kansliatoimikunta tekee lisäselvityksiä asiasta.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) linjasi 2016, että tiedot eduskunnan käyvistä vieraista ovat lähtökohtaisesti julkisia. Vielä tuolloin vierailijalistoja eli tietoja henkilöistä säilytettiin eduskunnassa vuoden ajan.

Nyttemmin listoja säilytetään vain yhden päivän kerrallaan, minkä jälkeen ne hävitetään. Eduskunnan turvallisuusyksikkö katsoo, ettei listoja ei ole mahdollista saada esimerkiksi median käyttöön. Uusi päiväkohtainen käytäntö on nyt sama kuin valtioneuvostossa.

Mauri Pekkarinen toteaa, että KHO:n päätökseen liittyvät vierailijapaperit ovat yhä julkisia. Tämä koskee papereita yhden vuoden, eli vanhan säilyttämiskäytännön ajalta.

– Vuoden paperit saa, Pekkarinen sanoo Demokraatille, muttei osaa tarkkaan rajata, miltä päiviltä vierailijalistat ovat vielä tallessa.

Eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio kertoo, että käytännössä tallessa ja paperisina katsottavissa ovat tällä hetkellä tiedot päiviltä 14.9.2016–23.4.2017, koska joka päivä tuhotaan ylivuotiseksi vanhenevan päivän lista.

Eduskunta siirtyi uuteen käytäntöön eli tuhoamaan vierailijalistat päivittäin 24.4.2017.

Svenska Yle ja Avoin ministeriö -yhdistys ovat valittaneet Helsingin hallinto-oikeuteen tietojen toimittamisen muodosta. Ne haluaisivat kävijätiedot sähköisesti. Rauhio vahvistaa, että nyt listoihin pääsee tutustumaan vain paperisina.

Avoin ministeriö -yhdistyksestä on kanneltu oikeusasiamiehelle siitä, että eduskunta tuhosi vuoden 2014 listoja oikeusprosessin ollessa kesken.

”Jos ei näy, valiokunta on tehnyt virkavirheen.”

Eduskunnan kansliatoimikunta keskusteli tänään laajasti eduskunnan vierailukäytännöistä. Pekkarisen mukaan vierailijatietoja ei julkisteta, koska halutaan suojella yksityisiä kansalaisia.

– Heidän yksityisyyden suojansa on se prinsiippi, josta tässä pidetään kiinni. Ne joilla on ihan oikeasti asiaa ja joiden on tärkeä tulla ihmisten tietoon, ne tulevat ihmisten tietoon. Jokaikinen valiokunnassa kävijä kirjataan mietintöön. Mietinnössä näkyy jokaikisen nimi. Jos ei näy, valiokunta on tehnyt virkavirheen.

Mitä tulee lobbareihin, Pekkarinen toteaa, että on veteenpiirretty viiva, mikä luetaan lobbaukseksi.

– Sen osalta me nyt selvitämme, onko se määriteltäväksi sellaiseksi asiaksi, jonka paremmin hallitsemiseksi voisi olla jokin järjestely.

Käytännössä kyseeseen voi tulla esimerkiksi lobbarirekisteri.

– Minä pidän jonkinlaista sellaista ihan kelpoisena, mutta me nyt sitä selvitämme.

Eero Heinäluoma (sd.) tähän kiinnitti huomiota jo viime valtiopäivien päätöspuheessaan. Ei tämä ole tässä nyt syntynyt ajatus. Tämä on ollut aikaisemminkin ja ehkä korkeimmalla statuksella se tuli sanotuksi ja tärkeimmästä paikasta eduskunnan päätösistunnossa eduskunnan puhemiehen suulla, Pekkarinen sanoo.

”Eduskuntaan ja kansanedustajiin vaikuttaminen on lisääntynyt ja myös ammatillistunut. Etujärjestöjen, yksittäisten kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen lisäksi liikkeellä ovat yhä useammin myös erilaiset viestintätoimistot. Uuden eduskunnan on perusteltua sidonnaisuusmenettelyn tultua ratkaistuksi ottaa työlistalleen pelisääntöjen laatiminen myös tähän lobbaukseen”. (Silloinen puhemies Heinäluoma 15.4.2015 eduskunnan pöytäkirjan mukaan.)

Yksityisyys ja turvallisuus käsi kädessä.

Toinen seikka, minkä takia eduskunta ei halua vierailjoittensa nimiä julkisuuteen liittyy Pekkarisen mukaan yksityishenkilöiden turvallisuuteen.

– Siinä on myöskin turvallisuusnäkökohtia, vaikka ei yht’äkkiä huomaisikaan, mutta kyllä myös niitä on. Kyllä se on yksityisyyden turvaaminen ja varmistaminen.

Eduskunnassa liikkuu myös esimerkiksi vieraiden valtioiden henkilöitä. Kysymys valtiolliseen turvallisuuteen liittyvistä asioista on Pekkarisen mukaan kuitenkin eri asia.

– Nehän kirjaantuvat aina täällä. Menettely on sama valtioneuvostolla, hän toppuuttelee.

Kun vierailijalistojen julkisuutta puitiin Korkeimmassa hallinto-oikeudessa 2014, kansliatoimikunta huomautti oikeudelle, että vierailijatiedoissa voi olla tietoja, jotka koskevat esimerkiksi Suomen suhteita toiseen valtioon. Tiedon antaminen voisi aiheuttaa vahinkoa tai haittaa Suomen kansainvälisille suhteille. Tämä ei kuitenkaan vakuuttanut KHO:ta.

– Julkisuuslain pykälä, joka liittyy ulkovaltojen vierailuihin edellyttäisi sitä, että tällaisen tiedon saaminen jollakin ajateltavissa olevalla konkreettisella tavalla heikentäisi suhteita. KHO katsoi, ettei tällaista ole näytetty, hallintojohtaja Pertti Rauhio selvittää.

Esimerkiksi Supossa katsotaan, että eduskunnan vierailijalistat ovat eduskunnan oma asia. Suposta kerrotaan Demokraatille, ettei sillä ole mitään kantaa tai sanottavaa asiaan.

Hallintojohtaja vetoaa henkilötietolakiin.

Hallintojohtaja Pertti Rauhio pitää kiinni eduskunnan linjauksesta, jonka mukaan tiedot vierailijoista tuhotaan päivittäin.

Hän vetoaa asiassa henkilötietolakiin.

– Henkilörekisteri on hävitettävä sen jälkeen, kun sillä ei ole sen keräämiseen tarkoitettua syytä.

Rauhio vakuuttaa, että vierailijatiedot todellakin hävitetään. Päivän päätteksi turvatarkastajat tuhoavat niihin liittyvät Excel-tiedostot.

Vierailijalistojen hävittämisestä seuraa luonnollinen kysymys. Entä jos eduskunnassa tapahtuu jotakin ikävää ja tietoja siellä vierailleista henkilöistä ei ole enää tallella.

Mauri Pekkarisen mukaan tämäkin asia otetaan nyt käynnistyvässä selvityksessä huomioon. Hän kuitenkin huomauttaa muun muassa, että kansanedustajat vastaavat henkilöistä, joita he tuovat eduskuntaan vierailulle. Ketä tahansa talossa ei liiku. Eduskunnassa on lisäksi turvajärjestelmät.

Pertti Rauhio toteaa, että myös poliisi on kertonut, etteivät he tarvitse vierailijalistoja. Käytännössä ihmisten valvonta onnistuu ilman niitäkin ja tarvittaessa saadaan selville, ketkä eduskunnassa ovat käyneet.

SDP: Eriarvoisuudelle ei ole sijaa – talouskasvu kuuluu kaikille

Turussa kokouksensa tänään päättänyt SDP:n puoluevaltuusto antoi hetki sitten julkilausuman, jossa mm. vaaditaan talouskasvun jakamista kaikille.

– Nyt on aika vahvistaa ihmisten osallisuutta yhteiskunnassa. On vähennettävä turvattomuutta. On aika luoda uskoa tulevaan. Meillä ei ole varaa taloudellisen ja sosiaalinen eriarvoisuuden kasvun jatkumiseen. Sen seurauksena luottamus koko yhteiskuntaan rapautuu. Tällaisen kehityksen seuraukset ovat yllättäviä ja vakavia. Tämän olemme viime vuosina eri puolilla maailmaa nähneet.

– Nyt hallituksen politiikka osuu kipeästi heikoimmassa asemassa oleviin. Se lisää samanaikaisesti kaikkein suurituloisimpien tuloja. Tämä rapauttaa keskinäistä luottamusta ja vaarantaa hyvinvointivaltion.

Tulevaisuus luodaan valinnoilla

– Vaihtoehtomme on kaventaa tuloeroja ja luoda uutta oikeudenmukaisuutta.

– Nyt on suurten uudistusten aika.  Vahvistetaan osaamista ja työllisyyttä. Luodaan kasvu kantamaan tulevaisuuteen. Tämä vaatii osaamistason nousua, tutkimuspanostusten kasvattamista, talouden uusiutumiskyvyn luomista sekä investointeja uusiin koteihin ja infrastruktuuriin.

– On pidennettävä oppivelvollisuutta, jotta voidaan edesauttaa tulevien sukupolvien työllistymistä. On toteutettava perhevapaiden uudistus, jolla lisätään lapsiperheiden vapautta, ja on luotava laadukkaampi varhaiskasvatus. Toisen asteen koulutukseen tehdyt leikkaukset on peruutettava ja resursseja on suunnattava yksilölliseen opetukseen. Nyt on lisättävä korkeakoulujen aloituspaikkoja ja taattava edellytykset opiskelijoiden valmistumiseen, SDP vaatii.

SDP:n malli toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon alkuperäiset tavoitteet

Suomalaisen julkisen sektorin järjestämä ja tuottama palvelukokonaisuus on kokonaisuutena arvioiden maailman paras ja tehokkain. Pidetään siitä kiinni. Korjataan se, mikä pitää korjata, mutta ei rikota ehjää. Palveluiden on oltava saatavilla riippumatta varallisuudesta tai asuinpaikasta koko maassa. Palvelut pitää toteuttaa kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti, jotta niihin kohdistuva verotus on maksajien hyväksyttävissä.

SDP:n mielestä nykyhallitus on epäonnistunut sote-uudistuksessa. Hallituksen malli ei toteuta niitä tavoitteita, joita uudistukselle on asetettu vaan vaarantaa palvelut.  Tästä syystä hallituksen mallille on sanottava ei.

Sote-uudistukselle SDP sanoo kyllä.  – Uudistuksella pitää parantaa erityisesti perustason palveluiden saatavuutta koko maassa ja kaventaa terveyseroja ihmisten ja alueiden välillä. Mallilla pitää turvata hoitoketjut ja palveluiden kokonaisuus, parantaa sosiaalipalveluita sekä taata palvelut niitä eniten tarvitseville. Rahoituksen kestävyys on turvattava. Näistä alkuperäisistä tavoitteista SDP edelleen pitää kiinni, vaikka Sipilän hallitus ne onkin hylännyt.

SDP:n mallin pääkohdat:

Palvelut turvataan tasa-arvoisesti kaikille

Julkinen sektori järjestää ja on päätuottaja, yksityinen ja kolmas sektori täydentää
Erityisen vaativa sairaanhoito toteutetaan 5 yliopistosairaalan varaan rakentuville ERVA-alueille
18 maakuntaa järjestää ja tuottaa kuntalain mukaisesti sote-palvelut. Jokainen alue päättää omista lähtökohdistaan oman alueensa tarpeiden mukaisesta tuotantorakenteesta

Sote-tehtävät siirretään kunnilta kuntalain pohjalta rakennettaville maakunnille, niin vältytään henkilöstön asemaan, omaisuuden siirtoon sekä toimivaltuuksiin liittyviltä ongelmilta
Valinnanmahdollisuutta lisätään henkilökohtaisella budjetilla ja nykyistä palvelusetelilakia uudistamalla kokeilujen kautta

Asiakasmaksut eivät saa olla este palveluiden saamiselle

Tuula Haatainen presidentiksi

– Nyt on aika aktiiviseen presidentinvaalikampanjointiin . Tarvitaan kaikkien suomalaisten tukea ja oman järjestöväen aktiivisuutta. Meillä on erinomainen, harkitseva, lämmin ja kuunteleva presidenttiehdokas. Valtiotieteen maisteri Tuula Haatainen on työskennellyt niin sairaanhoitajana kuin ministerinä sekä ollut mukana laajasti kansainvälisissä tehtävissä. Juuri tällaisen arvojohtajan tarvitsemme nyt näyttämään suuntaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle. Elämme maailmassa, jossa presidentin tulee ymmärtää laajan turvallisuuden merkitys ja toimia huomioiden tulevat sukupolvet, SDP paaluttaa.

HS-gallup: SDP:n kannatus lähestyy kokoomuksen suosiota – keskustan alamäki jatkuu, siniset ei nouse

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Antti Rinteellä on syytä hymyyn tänään Turussa jatkuvassa puoluevaltuustossa: kannatus nousee.

SDP on kuronut kiinni kokoomuksen kaulaa kannatuksessa, ilmenee Helsingin Sanomien kannatusmittauksesta.

Eroa puolueiden suosiossa on nyt 2,4 prosenttiyksikköä, kun lokakuussa sitä oli 3,8 prosenttiyksikköä.

Kokoomus on edelleen suosituin puolue 21,4 prosentin kannatuksella. Sen kannatus on lievessä laskussa. SDP on toinen 19 prosentin kannatuksella. Kannatus on noussut alkusyksystä lähtien, Kolmantena seuraa vihreät, joita kannattaa nyt 15,7 prosenttia vastaajista ja neljäntenä keskusta, jonka kannatus on 15,1 prosenttia.

Vihreiden kannatus on pudonnut loppukesästä, mutta keskustan syöksykierre on jatkunut pitkään

Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on enää 38,1 prosenttia. Siniset ei ole saanut kannatustaan nousemaan. Se on 1,6 prosenttia.

SDP:n ohella vain vasemmisto on kohentanut kannatustaan 8,8 prosenttiin.

TNS haastatteli 2 434:ää suomalaista loka–marraskuussa. Virhemarginaali on suurimmilla puolueilla noin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.

 

 

Keskustaedustaja Kärnältä hurja väite: Li Anderssonia ja Touko Aaltoa kielletty keskustelemasta kanssani

Kansanedustaja Mikko Kärnä.

Keskustaedustaja Mikko Kärnä väittää Twitterissä, että vihreiden ja vasemmistoliiton puheenjohtajia olisi kielletty keskustelemasta hänen kanssaan sosiaalisessa mediassa.

Ainakin toistaiseki Kärnän heitto näyttää pitävän paikkaansa, sillä Andersson ja Aalto eivät ole kummatkaan reagoineet hänen tviittiinsä.

Keskustelua aiheesta

Sinisten synnyn avainhenkilöt paljastivat IS:lle oman versionsa hallituskriisin etenemisestä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho (vasemmalla) neuvottelujen tauolla pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa Helsingissä 12. kesäkuuta 2017, oikealla silloinen perussuomalaisten hallitusryhmän valtiosihteeri Samuli Virtanen. Hallituspuolueiden puheenjohtajat kokoontuvat keskustellakseen hallitusohjelmasta perussuomalaisten puheenjohtajavaihdoksen ja koko puolueen johdon vaihtumisen takia.

Entinen perussuomalaisten ministeriryhmän, nykyinen sinisten valtiosihteeri Samuli Virtanen ja puolustusministeri Jussi Niinistön avustaja Petteri Leino ovat kertoneet Ilta-Sanomille oman näkemyksensä siitä, miten hallituskriisi eteni ja uusi, hallitukseen jäänyt puolue Sininen tulevaisuus syntyi.

Heidän kertomansa perusteella syntyy kuva, että tapahtumat ovat edenneet muutaman päivän aikana kiireessä eikä uutta puoluetta olisi rakennettu suunnitelmallisesti pitkän ajan kuluessa. Kuva on erilainen kuin se, mikä syntyy toimittaja Lauri Nurmen kirjoittamasta kirjasta Perussuomalaisten hajoamisen historia (Into).

Leinon ja Virtasen versiossa, jota varten Ilta-Sanomat on saanut asiaa tukevia tekstiviestejä, lauantaina 10.6. perussuomalaisten puheenjohtajavalintoihin pettyneet elävät eräänlaista shokkivaihetta. Sunnuntaina tapahtumat alkavat pikku hiljaa edetä.

– Soitin Juha Halttuselle (työministeri Jari Lindströmin erityisavustaja) sunnuntaina yhdentoista aikaan. Petterin (Leino) kanssa soiteltiin kahdeltatoista. Silloin alkoi vähän enemmän hahmottua ajatus siitä, että enemmistö kansanedustajista ei halua olla Halla-ahon johtamassa puolueessa, Samuli Virtanen kertoo Ilta-Sanomille.

Ensin syntyi ajatus, että nyt halla-aholaiset ovat kaapanneet puolueen, mutta eduskuntaryhmää ne eivät saisi.

– Sitä ne ei pysty kaappaamaan, vaan enemmistö heittää vähemmistön pihalle. Sitten me ruvettiin Petterin kanssa listaamaan niitä edustajia, ketkä voisi olla tähän lähdössä mukaan.

Petteri Leinon mukaan radikaaliryhmän heittämistä ulos eduskuntaryhmästä mietittiin jo kuntavaalien jälkeen, mutta sitä ei uskallettu tehdä. Puolue ja ryhmä oli hajalla.

– Tämä (että halla-aholaiset nakataan eduskuntaryhmästä) eli yllättävän pitkään. Kaj Turunen ja monet edustajat olivat vielä maanantaina illallakin siinä uskossa, että mennään sillä suunnitelmalla, mikä oli sunnuntaina päivällä ja maanantaiaamuna.

Leinon ja Virtasen version mukaan pika pikaa suunnitelmat kuitenkin muuttuivat ja eduskuntaryhmän kaappaamisesta luovuttiin ja tilanteet johtivat oman Uusi vaihtoehto -nimisen eduskuntaryhmän syntymiseen.

Virtasen ja Leinonen Ilta-Sanomille kertoman version mukaan perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Timo Soini olisi aivan viime metreille asti ollut sitä mieltä, ettei hän jätä perussuomalaisia. Toinen version keskeinen seuraus on se, ettei pääministeri Juha Sipilä (kesk.) olisi voinut olla varma uuden eduskuntaryhmän syntymisestä ennen kuin matkalla Naantaliin jättämään hallituksensa eropaperia tasavallan presidentille.

Keskustelua aiheesta

Antti Kaikkonen myöntää viimein: ”Ei tosirakkautta, toimiva järkiliitto kuitenkin”

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen on tyrmistynyt. Kaikkosen mukaan SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne väittää, että hallituspuolueiden välit olisivat huonommat kuin edellisen hallituksen kesken.

– Edellinen hallitus, jota loppuvaiheessa johtivat Alexander Stubb (kok) ja Antti Rinne oli kyllä riitaisuudessaan ihan eri sarjassa. Mitä siitä jäi käteen? Vasemmistoliitto ja Vihreät lähtivät ovet paukkuen hallituksesta kesken kauden. Työttömyys paheni 100 000 hengellä. Kausi päättyi farssiin, jossa silloinen hallitus äänesti salissa omia esityksiään vastaan. Ei se kovin hääppöseltä näyttänyt.

Kaikkonen myöntää, ettei keskustan, kokoomuksen ja sinisten yhteistyö aivan tosirakkautta ole, ”mutta toimiva järkiliitto kuitenkin”.

– Myös tuloksia syntyy. Suomen talous kasvaa ja työllisyys paranee. Maamme tulevaisuus näyttää huomattavasti paremmalta kuin vielä pari vuotta sitten. Hallituksen kaatumista on turha haikailla, Kaikkonen väittää.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta