Osa eduskunnan vierailijalistoista on yhä nähtävissä – Pekkarinen lobbarirekisteristä: ”Pidän jonkinlaista ihan kelpoisena”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eduskunnan kansliatoimikunta keskusteli julkisuudessa velloneesta vierailijatietokysymyksestä torstaisessa kokouksessaan. Varapuhemies Mauri Pekkarisen (kesk.) mukaan kansliatoimikunta tekee lisäselvityksiä asiasta.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) linjasi 2016, että tiedot eduskunnan käyvistä vieraista ovat lähtökohtaisesti julkisia. Vielä tuolloin vierailijalistoja eli tietoja henkilöistä säilytettiin eduskunnassa vuoden ajan.

Nyttemmin listoja säilytetään vain yhden päivän kerrallaan, minkä jälkeen ne hävitetään. Eduskunnan turvallisuusyksikkö katsoo, ettei listoja ei ole mahdollista saada esimerkiksi median käyttöön. Uusi päiväkohtainen käytäntö on nyt sama kuin valtioneuvostossa.

Mauri Pekkarinen toteaa, että KHO:n päätökseen liittyvät vierailijapaperit ovat yhä julkisia. Tämä koskee papereita yhden vuoden, eli vanhan säilyttämiskäytännön ajalta.

– Vuoden paperit saa, Pekkarinen sanoo Demokraatille, muttei osaa tarkkaan rajata, miltä päiviltä vierailijalistat ovat vielä tallessa.

Eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio kertoo, että käytännössä tallessa ja paperisina katsottavissa ovat tällä hetkellä tiedot päiviltä 14.9.2016–23.4.2017, koska joka päivä tuhotaan ylivuotiseksi vanhenevan päivän lista.

Eduskunta siirtyi uuteen käytäntöön eli tuhoamaan vierailijalistat päivittäin 24.4.2017.

Svenska Yle ja Avoin ministeriö -yhdistys ovat valittaneet Helsingin hallinto-oikeuteen tietojen toimittamisen muodosta. Ne haluaisivat kävijätiedot sähköisesti. Rauhio vahvistaa, että nyt listoihin pääsee tutustumaan vain paperisina.

Avoin ministeriö -yhdistyksestä on kanneltu oikeusasiamiehelle siitä, että eduskunta tuhosi vuoden 2014 listoja oikeusprosessin ollessa kesken.

”Jos ei näy, valiokunta on tehnyt virkavirheen.”

Eduskunnan kansliatoimikunta keskusteli tänään laajasti eduskunnan vierailukäytännöistä. Pekkarisen mukaan vierailijatietoja ei julkisteta, koska halutaan suojella yksityisiä kansalaisia.

– Heidän yksityisyyden suojansa on se prinsiippi, josta tässä pidetään kiinni. Ne joilla on ihan oikeasti asiaa ja joiden on tärkeä tulla ihmisten tietoon, ne tulevat ihmisten tietoon. Jokaikinen valiokunnassa kävijä kirjataan mietintöön. Mietinnössä näkyy jokaikisen nimi. Jos ei näy, valiokunta on tehnyt virkavirheen.

Mitä tulee lobbareihin, Pekkarinen toteaa, että on veteenpiirretty viiva, mikä luetaan lobbaukseksi.

– Sen osalta me nyt selvitämme, onko se määriteltäväksi sellaiseksi asiaksi, jonka paremmin hallitsemiseksi voisi olla jokin järjestely.

Käytännössä kyseeseen voi tulla esimerkiksi lobbarirekisteri.

– Minä pidän jonkinlaista sellaista ihan kelpoisena, mutta me nyt sitä selvitämme.

Eero Heinäluoma (sd.) tähän kiinnitti huomiota jo viime valtiopäivien päätöspuheessaan. Ei tämä ole tässä nyt syntynyt ajatus. Tämä on ollut aikaisemminkin ja ehkä korkeimmalla statuksella se tuli sanotuksi ja tärkeimmästä paikasta eduskunnan päätösistunnossa eduskunnan puhemiehen suulla, Pekkarinen sanoo.

”Eduskuntaan ja kansanedustajiin vaikuttaminen on lisääntynyt ja myös ammatillistunut. Etujärjestöjen, yksittäisten kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen lisäksi liikkeellä ovat yhä useammin myös erilaiset viestintätoimistot. Uuden eduskunnan on perusteltua sidonnaisuusmenettelyn tultua ratkaistuksi ottaa työlistalleen pelisääntöjen laatiminen myös tähän lobbaukseen”. (Silloinen puhemies Heinäluoma 15.4.2015 eduskunnan pöytäkirjan mukaan.)

Yksityisyys ja turvallisuus käsi kädessä.

Toinen seikka, minkä takia eduskunta ei halua vierailjoittensa nimiä julkisuuteen liittyy Pekkarisen mukaan yksityishenkilöiden turvallisuuteen.

– Siinä on myöskin turvallisuusnäkökohtia, vaikka ei yht’äkkiä huomaisikaan, mutta kyllä myös niitä on. Kyllä se on yksityisyyden turvaaminen ja varmistaminen.

Eduskunnassa liikkuu myös esimerkiksi vieraiden valtioiden henkilöitä. Kysymys valtiolliseen turvallisuuteen liittyvistä asioista on Pekkarisen mukaan kuitenkin eri asia.

– Nehän kirjaantuvat aina täällä. Menettely on sama valtioneuvostolla, hän toppuuttelee.

Kun vierailijalistojen julkisuutta puitiin Korkeimmassa hallinto-oikeudessa 2014, kansliatoimikunta huomautti oikeudelle, että vierailijatiedoissa voi olla tietoja, jotka koskevat esimerkiksi Suomen suhteita toiseen valtioon. Tiedon antaminen voisi aiheuttaa vahinkoa tai haittaa Suomen kansainvälisille suhteille. Tämä ei kuitenkaan vakuuttanut KHO:ta.

– Julkisuuslain pykälä, joka liittyy ulkovaltojen vierailuihin edellyttäisi sitä, että tällaisen tiedon saaminen jollakin ajateltavissa olevalla konkreettisella tavalla heikentäisi suhteita. KHO katsoi, ettei tällaista ole näytetty, hallintojohtaja Pertti Rauhio selvittää.

Esimerkiksi Supossa katsotaan, että eduskunnan vierailijalistat ovat eduskunnan oma asia. Suposta kerrotaan Demokraatille, ettei sillä ole mitään kantaa tai sanottavaa asiaan.

Hallintojohtaja vetoaa henkilötietolakiin.

Hallintojohtaja Pertti Rauhio pitää kiinni eduskunnan linjauksesta, jonka mukaan tiedot vierailijoista tuhotaan päivittäin.

Hän vetoaa asiassa henkilötietolakiin.

– Henkilörekisteri on hävitettävä sen jälkeen, kun sillä ei ole sen keräämiseen tarkoitettua syytä.

Rauhio vakuuttaa, että vierailijatiedot todellakin hävitetään. Päivän päätteksi turvatarkastajat tuhoavat niihin liittyvät Excel-tiedostot.

Vierailijalistojen hävittämisestä seuraa luonnollinen kysymys. Entä jos eduskunnassa tapahtuu jotakin ikävää ja tietoja siellä vierailleista henkilöistä ei ole enää tallella.

Mauri Pekkarisen mukaan tämäkin asia otetaan nyt käynnistyvässä selvityksessä huomioon. Hän kuitenkin huomauttaa muun muassa, että kansanedustajat vastaavat henkilöistä, joita he tuovat eduskuntaan vierailulle. Ketä tahansa talossa ei liiku. Eduskunnassa on lisäksi turvajärjestelmät.

Pertti Rauhio toteaa, että myös poliisi on kertonut, etteivät he tarvitse vierailijalistoja. Käytännössä ihmisten valvonta onnistuu ilman niitäkin ja tarvittaessa saadaan selville, ketkä eduskunnassa ovat käyneet.

Aalto: ”Pystymme parempaan” – Vihreät kannattaa pakolaiskiintiön nostamista

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto piti linjapuheen vihreiden puoluevaltuuskunnan kokouksessa Riihimäellä.

Vihreät kannattaa pakolaiskiintiön nostamista ja perheenyhdistämisen helpottamista, sanoi puheenjohtaja Touko Aalto vihreiden puoluevaltuustossa lauantaina.

Aallon mukaan hallituksen turvapaikkapolitiikka jatkuu yhtä kylmänä kuin se oli ennen hallituskriisiä, vaikka keskusta ja kokoomus eivät halunneet arvojen takia jatkaa hallituksessa perussuomalaisten kanssa.

Se on melko tasan sen verran kuin manner-Suomen pienimmässä kunnassa.

– Suomi ottaa tällä hetkellä 750 kiintiöpakolaista vuosittain. Se on melko tasan sen verran kuin manner-Suomen pienimmässä kunnassa, Keski-Suomen Luhangassa, on asukkaita. Me pystymme parempaan, Aalto sanoi.

Aallon mielestä nykyisen hallituksen säätämät tulorajat perheen saamiseksi turvaan ovat kohtuuttomat.

– Maailmassa on eniten pakolaisia sitten toisen maailmansodan, mutta virallinen Suomi ummistaa tältä silmänsä, kääntää selän hätää kärsivien edessä, Aalto sanoi.

Kannatusta pitää aina katsoa viimeisimpään realisoituneeseen vaalitulokseen.

Vihreät putosi kolmanneksi Helsingin Sanomien kannatuskyselyssä, mutta se ei puolueen puheenjohtajaa lannista. Hän sanoo olevansa äärimmäisen iloinen siitä, että kannatus on yhä niin korkealla.

– Kannatustahan pitää aina katsoa viimeisimpään realisoituneeseen vaalitulokseen. Siihen nähden kannatus on edelleen valtavan korkealla.

– Iloista on sekin, että 76 prosenttia vihreille kuntavaaleissa äänensä antaneista toimisi samoin, jos eduskuntavaalit olisivat nyt. Se oli korkeampi kuin esimerkiksi gallupykkösellä kokoomuksella, Aalto riemuitsee.

Puolue nousi edellisessä mittauksessa Suomen toiseksi suorimmaksi puolueeksi 17,5 prosentin kannatuksella, mutta nyt kannatus on laskenut 16,7 prosenttiin.

– Olemme niiden ihmisten ääni, jotka ovat huolissaan luonnonsuojelun puolesta, ilmastonmuutoksen tilasta, köyhyyden ja eriarvoisuuden kasvusta ja tuloerojen kasvusta. Näiden ihmisten luottamuksen varassa toimimme.

Puheenjohtajan mukaan vihreitä haastetaan gallupkannatuksen takia enemmän kuin aiemmin. Se kertoo hänen mielestään siitä, että vihreiden vaihtoehto kiinnostaa.

– Kaikissa asioissa kaikista suunnista vihreiden vaihtoehtoa haastetaan, ja se kiinnostaa. Olen hyvin otettu siitä, että niin moni eri puolueen edustaja puhuu paljon enemmän vihreiden linjasta kuin omasta linjastaan. Kai se pitää ottaa jonkinlaisena kunnianosoituksena ja tehdä parhaansa, että näin on myös jatkossa.

Juttua on täydennetty klo 14:28.

Feministinen puolue haastaa presidenttiehdokkaat historiansa ensimmäisessä puoluekokouksessa

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Puheenjohtaja Katju Aro feministisen puolueen historian ensimmäisessä puoluekokouksessa Espoossa.

Feministinen puolue kertoo päättäneensä, ettei se asetu kenenkään yksittäisen presidenttiehdokkaan taakse historiansa ensimmäisessä puoluekokouksessaan lauantaina. Puolue haastaa sen sijaan kaikki presidenttiehdokkaat ottamaan voimakkaammin kantaa ihmisoikeuksien puolesta.

– Kun demokratiaa haastetaan, siihen on vastattava entistä suuremmalla avoimuudella ja inhimillisyydellä. Ihmisoikeuksilla ei ole arvoa, ellei niitä puolusteta juuri silloin, kun ne ovat eniten uhattuina, puolueen puheenjohtaja Katju Aro sanoo.

– Tätä nykyinen presidentti ei ole mielestäni ääripää-puheessaan ymmärtänyt.

Presidentin tulee kuunnella osattomuutta kokevia.

Feministisen puolueen mukaan presidentin tulee olla arvojohtaja, joka on ihmisoikeuksien aktiivinen puolustaja eikä taivu poliittisen painostuksen alla. Presidentin tulee heidän mielestään tuomita rasismi selväsanaisesti ja pyrkiä laajentamaan keskustelun tilaa, ei kaventamaan sitä.

– Presidentin tulee kuunnella osattomuutta kokevia ja niitä, joita yhteiskunnan jakautuminen pelottaa tai suoraan uhkaa, puolue kertoo tiedotteessaan.

Feministinen puolue haastaa ehdokkaita kertomaan, miten he presidenttinä parantaisivat inhimillistä turvallisuutta. Puolueen mukaan inhimillisen turvallisuuden takaamisen ja aktiivisen edistämisen tulee olla Suomen turvallisuuspolitiikan ensisijainen tavoite.

Miten presidenttiehdokkaat ratkoisivat näitä ongelmia?

– Turvallisuuspoliitiikka on perinteisesti pyrkinyt suojaamaan valtioita ja niiden rajoja. Samaan aikaan Euroopan rajoilla kuolee ihmisiä, Suomi on Euroopan toiseksi vaarallisin maa naisille ja Pohjoismaat myyvät aseita ihmisoikeuksia loukkaaville valtioille, Aro toteaa.

– Miten presidenttiehdokkaat ratkoisivat näitä ongelmia?

Feministisen puolueen puoluekokous järjestetään viikonloppuna Espoossa. Presidenttiehdokkaista keskusteltiin kokouksessa lauantaina, ja sunnuntaina äänestetään puolueen puheenjohtajistosta ja puoluekokousaloitteista.

Feministinen puolue perustettiin kesällä 2016. Puolue sai kevään kuntavaaleissa 0,3 % koko maan äänistä ja historiansa ensimmäisen valtuustopaikkansa Helsingissä. Puolueen ruotsalainen sisar nousi otsikoihin europarlamenttivaaleissa vuonna 2014 saatuaan yli 5 prosenttia ruotsissa annetuista äänistä.

Laura Huhtasaari vahvistettiin PS:n presidenttiehdokkaaksi

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho onnittelee puolueen presidenttiehdokas Laura Huhtasaarta hetki sitten perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari, 38, on vahvistettu puolueensa presidenttiehdokkaaksi. Ehdokkuus varmistui tänään odotetusti puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä.

Huhtasaari on maahanmuuttovastainen ja kannattaa muun muassa Suomen eroa EU:sta. Hän on sanonut, että olisi halukas lisäämään myös presidentin valtaoikeuksia. Ylen A-studiossa elokuussa hän totesi, että presidentillä pitäisi olla valta hajottaa eduskunta.

– Presidentti pystyy toimimaan kaiken puoluepolitiikan yläpuolella ja on suoraan vastuussa kansalle.

Näkisin, että olisi hyvä, että presidentillä olisi myös valtaa, Huhtasaari perusteli kantaansa.

Huhtasaari on myös vastustanut tasa-arvoista avioliittoa ja eutanasiaa. Hän otti Yhdysvaltain presidentinvaalien alla vahvasti kantaa sittemmin valitun presidentin Donald Trumpin puolesta.

Huhtasaaren valintaa pidettiin käytännössä varmana.

Huhtasaari sanoi kesällä harkitsevansa presidenttiehdokkuutta ja kertoi tällöin motiiveistaan.

– Tarkoituksenani on viedä perussuomalaista ilosanomaa eteenpäin. En ajattele ehdokkuutta henkilökohtaisesti, vaan tekisin sen perussuomalaisten ja Suomen takia, hän kertoi Maaseudun Tulevaisuudessa.

Huhtasaaren valintaa pidettiin käytännössä varmana, sillä häntä esitettiin puolueen ainoaksi ehdokkaaksi elokuun puoluehallituksen kokouksessa. Lisäksi puoluejohtaja Jussi Halla-aho on luonnehtinut häntä perussuomalaisen lähestymistavan ruumiillistumaksi, joka edustaa hyvin perussuomalaista vaihtoehtoa.

Huhtasaari on aiemmin kohahduttanut kommenteillaan evoluutiosta.

Huhtasaari valittiin puolueen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi kesäkuun puoluekokouksessa puheenjohtaja Halla-ahon ehdotuksesta. Huhtasaari vastaavasti kannatti Halla-ahoa puheenjohtajaksi.
Huhtasaari on kritisoinut kovin sanoin puolueesta irtautuneita ja kutsunut heitä muun muassa selkäänpuukottajiksi.

Tämän vuoden kuntavaaleissa Huhtasaari sai 2 566 ääntä. Hän oli vaalipiirinsä suosituin ja nousi Satakunnan Kansan mukaan Porin kaikkien aikojen ääniharavaksi. Hän on myös Porin kaupunginvaltuuston toinen varapuheenjohtaja.

Huhtasaari on koulutukseltaan kasvatustieteen maisteri. Hän on työskennellyt aiemmin erityisopettajana. Hän on naimisissa, ja parilla on kaksi lasta.

Huhtasaari on aiemmin kohahduttanut muun muassa kommenteillaan evoluutiosta ja ihmisoikeuksista. Vuonna 2015 hän tviittasi, että ihmisoikeudet on perustettu suojelemaan siviilejä, ei terroristeja. Asiasta syntyi kohu, minkä vuoksi Huhtasaari tarkensi, ettei ollut tarkoittanut sitä, etteivät ihmisoikeudet kuulu kaikille ihmisille.

Samana vuonna Huhtasaari oli myrskyn silmässä, kun hän kyseenalaisti evoluution olemassaolon Facebook-kommentissaan. Myöhemmin hän kommentoi asiaa blogissaan kirjoittamalla:

– Räväkkä persoona on usein suorasukainen. Minä olen räväkkä.

Vuonna 2015 Huhtasaaren uutisoitiin olevan jäsenenä rasistisessa Facebook-ryhmässä. Huhtasaari kiisti liittyneensä ryhmään itse.

”Pelkkä kutsumus ei elätä” – OAJ:n Luukkainen vaatii lastentarhaopettajien palkkausta kuntoon

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Opetusalan Ammattiliitto OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen pelkää, ettei yliopistollisen koulutuksen lisääminen helpota kuin osin lastentarhanopettajapulaa.

– Kehno palkkataso saa monet valmistuvat hakeutumaan suoraan jatko-opintoihin tai muille aloille, Luukkanen toteaa.

– Pelkkä kutsumus ei elätä.

Luukkaisen mukaan lastentarhaopettajien palkka on liian alhainen korkeakoulutukseen ja työn vaativuuteen nähden.

– Korjaus pitää saada alulle esimerkiksi useampivuotisen palkkaohjelman avulla. Lisäksi on neuvoteltava lastentarhanopettajien siirrosta samalle kunnalliselle sopimusalueelle kuin muutkin opettajat.

– Kunta-alan pääsopimusta joudutaan joka tapauksessa tarkastelemaan uudelleen, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kunnista maakuntiin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti lisätä yliopistojen lastentarhanopettajakoulutusta yhteensä tuhannella koulutuspaikalla neljän lähivuoden aikana. OAJ:n mukaan tämä ei riitä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla olisi töitä välittömästi 400 lastentarhanopettajalle.

OECD:n tuore Education at a Glance -raportti on puolestaan herättänyt vilkkaan keskustelua lastentarhanopettajien palkkauksesta. Raportista ilmeni, että Suomessa lastentarhaopettajienpalkka jää selvästi alle OECD-keskiarvon.

Suomalaisen lastentarhanopettajien lähtöpalkka on noin 2 300 ja säännöllisen työajan ansio 2 600 euroa.

OAJ:lle tieto ei ollut uusi.

OAJ:lle tieto ei ollut uusi eikä yllättävä OAJ:lle.

– Olemme määrätietoisesti ponnistelleet tilanteen korjaamiseksi. Esimerkiksi vuonna 2015 neuvottelimme palkkataulukon alarajalla oleville lastentarhanopettajille ja pienten päiväkotien johtajille 75 euron korotuksen, Luukkanen kertoo.

Luukkainen huomauttaa, että kunnat maksavat jo nyt lastentarhanopettajille päälle palkkojen alarajojen, kun ovat todenneet menettävänsä hyviä hakijoita paremmin maksaviin naapurikuntiin.

– Kunnat ovat kilpailleet jo aiemmin palkoilla lääkäreistä ja sosiaalityöntekijöistä, ja näin soisi ja on mahdollista tapahtua myös lastentarhanopettajien kohdalla.

Varhaiskasvatus on myötätuulessa.

Luukkainen on hyvillään siitä, että pedagogisen varhaiskasvatuksen merkitys ymmärretään maassamme aiempaa paremmin.

– Jokaiselle lapselle on tästä syksystä lähtien laadittava yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma. Maan hallitus on tuoreillaan budjettipäätöksillään tukemassa varhaiskasvatusta, ja tutkijat korostavat laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitystä lapsen oppimiselle ja hyvinvoinnille.

– Varhaiskasvatus on myötätuulessa ja kansalaiset arvostavat lastentarhanopettajan tehtävää, joka tunnustetaan vaativaksi opetusalan työksi. Tämä arvostus pitää saada vihdoin näkymään myös alan palkkauksessa, Luukkainen muistuttaa.

Luukkainen puhui Valtakunnallisilla lastentarhanopettajapäivillä Oulussa.

Trump lupaili kuuta taivaalta – useimmat esitykset polkevat paikallaan

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Vuoden 2016 presidentinvaalikampanjansa aikana Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tuli luvanneeksi yhtä ja toista. STT tarkasteli Trumpin keskeisimpiä ja kiistanalaisimpia lupauksia sekä niiden toteutumista.

Trumpin masinoima maahantulokielto on kohdannut monia oikeudellisia ongelmia.

Vaalikampanjansa aikana Trump ilmoitti haluavansa kieltää väliaikaisesti suurinta osaa muslimeista pääsemästä Yhdysvaltoihin, kunnes viranomaiset saavat selville ”mitä on meneillään”. Trump lupasi lisäksi estää Syyrian pakolaisten maahantulon ja heittää maasta pois Yhdysvalloissa nyt olevat Syyrian pakolaiset.

Trumpin masinoima maahantulokielto on kohdannut monia oikeudellisia ongelmia ja asiaa on käsitelty eri oikeusasteissa. Tällä hetkellä kielto on voimassa siten, että ihmiset Libyasta, Somaliasta, Sudanista, Jemenistä ja Syyriasta eivät voi matkustaa Yhdysvaltoihin, ellei heillä ole todellista vahvaa yhteyttä henkilöön tai organisaatioon Yhdysvalloissa.

Kielto astui voimaan kesällä. Pakolaisilla kielto kestää 120 päivää ja muilla 90 päivää.

Yhdysvaltain korkein oikeus käsittelee matkustuskieltoa kokonaisuudessaan seuraavan kerran 10. lokakuuta.

Unelmoijien suojeluohjelman kohtalo on edelleen avoinna.

Trump päätti lisäksi lopettaa edeltäjänsä Barack Obaman luoman DACA-suojeluohjelman, joka on sallinut noin 800 000 lapsina laittomasti maahantuodun opiskella ja työskennellä Yhdysvalloissa.

Trumpin päätös Unelmoijat-nimelläkin tunnetun ohjelman lakkauttamisesta on aiheuttanut suurta vastustusta ja joukko osavaltioita aikoo viedä asian oikeuteen.

Suojeluohjelman kohtalo on edelleen avoinna. Viime viikolla mediassa ehdittiin jo kertoa, että Trump sekä demokraattijohtajat olisivat päässeet sopuun ohjelman piirissä olevien suojelemisesta. Trump kuitenkin ilmoitti pian sen jälkeen, ettei väite pidä paikkaansa.

Trumpin mukaan sopu vaatisi rajaturvallisuuden valtavaa parantamista ja asiasta olisi äänestettävä. Hänen mukaansa sopu on kuitenkin melko lähellä.

Meksikon muuri.

Trump lupasi rakentaa Meksikon rajalle muurin ja panna Meksikon maksamaan sen. Tammikuussa Trump allekirjoitti toimenpidealoitteen, jolla liittovaltion rahaa ohjattaisiin muurin rakentamiseen.

Sen jälkeen mitään konkreettista ei ole juuri tapahtunut, sillä kongressi ei ole vielä ratkaissut ensi vuoden budjettia, johon Trump haluaa muurin mahduttaa.

Trump on kuitenkin vakuuttanut useaan otteeseen, että muuri rakennetaan.

Trump lupasi korvata Obamacaren paremmalla.

Trumpin yksi keskeisimmistä kampanjalupauksista oli päästä eroon Obaman presidenttikaudella luodusta Obamacare-terveydenhuoltouudistuksesta. Trump lupasi korvata järjestelmän paremmalla.

Trumpin pyrkimys kumota ja korvata Obamacare on ajautunut kuitenkin toistuviin ongelmiin, vaikka Trumpin republikaanipuolueella on enemmistö sekä kongressin edustajainhuoneessa että senaatissa. Senaatin äänestykseen tuodut, terveydenhuoltoa koskevat lakiesitykset eivät ole menneet läpi. Asiasta on äänestetty useita kertoja, viimeksi heinäkuun lopussa.

Heinäkuun lopussa äänestettiin esityksestä, joka olisi kumonnut vain osia nykyisestä järjestelmästä. Siitä huolimatta se hylättiin.

Pariisin ilmastosopimus.

Trump lupasi kampanjassaan taata, että Yhdysvallat irtautuu Pariisin ilmastosopimuksesta. Kesäkuun alussa näytti vielä siltä, että Trump lunastaa lupauksensa. Trump sanoi tuolloin, että Yhdysvallat aikoo neuvotella uudestaan sopimuksen, joka olisi reilumpi Yhdysvalloille.

Tällä viikolla Yhdysvaltojen irtautuminen ei ole enää näyttänyt niin selkeältä. Esimerkiksi ulkoministeri Rex Tillerson sanoi vajaa viikko sitten Trumpin olevan avoin Pariisin ilmastosopimukseen jäämiselle, jos sopimuksen ehtoja muutetaan Yhdysvalloille reilummiksi.

Vapaakauppasopimukset.

Trump kuvaili kampanjassaan Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus Naftaa katastrofiksi ja sanoi, että 12 Tyynenmeren alueen valtion muodostama TPP-vapaakauppasopimus tulee olemaan pahempi. Hän sanoi Yhdysvaltojen irtautuvan Naftasta ja pysäyttävänsä TPP:n etenemisen. Tammikuussa Trump ilmoitti Yhdysvaltojen irtautuvan TPP:stä.

Obaman kaudella alkunsa saanutta sopimusta ei ollut koskaan ehditty ratifioimaan kongressissa, joten sopimuksesta irtautumisella ei ollut välittömiä vaikutuksia. Elokuussa puolestaan alkoi ensimmäinen neuvottelukierros Naftan uudistamiseksi.

STT–Viivi Salminen