– Se ei kukoista kansalaisten syvissä riveissä, mutta sitäkin näkyvämmin osassa mediaa. Ikävä kyllä tämä koskee myös Yleisradiota, Tuomioja kirjoittaa blogissaan.

Tuomiojan mielestä “vaikeasti alitettavan pohjanoteerauksen” tarjoaa Ylen Baltian kirjeenvaihtajan Marjo Näkin kommentti Naton Varsovan huippukokouksesta.

– Kerrottuaan ensiksi, miten presidentti Niinistö on aivan suotta ärtynyt siitä, että baltit muka ajaisivat Suomea Natoon, hän päätyy tällaiseen mahtavaan analyysiin siitä, mitä Naton päätös muutaman tuhannen sotilaan sijoittamisesta Puolaan ja Baltian maihin merkitsee: ”Joukot ovat joka tapauksessa ansalanka, joka on viritetty Venäjän suuntaan. Sen toinen pää on sotilaallisesti verraten kyvykäs Suomi, ja sen tietävät sekä Nato että Suomi. Pohjoinen kansa on jälleen kyyristynyt pensaikkoon odottamaan saalistaan hiirenhiljaa. Ja se on hyvä taktiikka.”

– Tässä tapauksessa se siis tarkoittaisi, että Natossa ja nyt myös Suomessa toivottaisiin Venäjän ryhtyvän sotilaallisiin operaatioihin Nato-maita vastaan, jotta voitaisiin aloittaa kunnon rähinä ja näyttää Putinille, missä kaappi seisoo. En nyt kuitenkaan usko, että Nato-maiden johdossa sentään näin ajateltaisiin, ja tuskin edes toimittaja Näkki pienen pohdinnan jälkeen.

Tuomioja arvioi kriittisesti myös meikäläistä printtimediaaa.

– Tarjonta on monitasoisempaa, mutta iltapäivälehdistä ei ainakaan toista voi avata ilman, että vastaan kirkuu joku otsikko, joka lietsoo pelkoa ja uhkakuvia kertoen milloin mistäkin Venäjän varustautumisesta, uhkailuista tai kansainvälisen oikeuden rikkomuksista ja Putinin Venäjän autoritaarisen, ihmisoikeuksia loukkaavan ja demokratiaa rajoittavan politiikan ilmentymistä, hän katsoo.

Tuomiojan mukaan näin luodaan ja ylläpidetään kuvaa arvaamattomasta Venäjästä, joka milloin tahansa voi hyökätä Nato-maihin – tai ainakin Natoon kuulumattomiin Ruotsiin ja Suomeen.

– Avoimeksi jätän, onko tällä kirjoittelulla jokin poliittinen tarkoitus vai onko se vain huonoa sensaatiohakuista journalismia. Niin tai näin, on se saanut monet suomalaiset huolestuneina kysymään, olemmeko todella 1930-luvun lopun kaltaisessa tilanteessa jossa sota on ovella?

Tuomiojan mukaan vastaavaa  sotaretoriikkaa löytyy vielä enemmän monissa muissa maissa – niin Nato-maissa kuin Venäjällä – mutta onneksi löytyy myös yhä enemmän vastuullisia ääniä, jotka vaativat sotilaallisen varustelun ja uhittelun kierteen katkaisemista.

Hän antaa kirjoituksessaan täyden tuen ja kiitoksen presidentti Niinistölle, joka on osaltaan aktiivista vakauspolitiikkaa pyrkinyt harjoittamaan.

– On toivottavaa, että myös hallitus yhtenäisemmin ja näyttävämmin toimisi tässä presidentin tukena, Tuomioja evästää.