Lausunnossa huomautetaan, ettei asiassa ole käsitelty lainkaan muutoksen mahdollisia vaikutuksia valtion johtamismalliin, jossa käsitellään turvallisuus- ja puolustuspoliittisia sekä sotilaallisen maanpuolustuksen asioita. Rajapinta puolustusministeriön ja ulkoministeriön tehtäviin ja toimivaltaan jää lausunnon mukaan epäselväksi. Pääesikunta katsoo, että kyseiset ministeriöt ja niissä työskentelevät asiantuntijat tuottavat jo nykyisellään tarvittavan ulko- ja turvallisuuspoliittisen tiedon ja asiantuntijuuden koko valtioneuvostolle. Vaihtoehtoisena ratkaisuna Pääesikunta mainitseekin näiden ministeriöiden resurssien vahventaminen.

Lisäksi Pääesikunta muistuttaa, että pääministerillä on jo nykyisin käytettävissään ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta, joka voi kuulla asiantuntijoita.

-  Ministerivaliokunta kokoontuu käytännössä yhdessä tasavallan presidentin kanssa, jolloin kokousta kutsutaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin yhteiseksi kokoukseksi (tp-utva). Puolustusvoimain komentaja toimii tp-utvan pysyvänä asiantuntijana, ja sitä kautta kyseisen valiokunnan jäsenillä on käytettävissään koko Puolustusvoimien sotilaallinen asiantuntemus.

PÄÄESIKUNTA kiinnittää huomiota siihen, että asetusluonnoksessa jää epäselväksi, mikä olisi kyseisen neuvonantajan kulloisenkin toimikauden pituus.

-  Pääesikunta esittää myös huolensa sotilastehtävien politisoitumisesta, mikäli sotilasvirassa olevia valitaan tehtävään kulloisenkin pääministerin pyynnöstä ja määräaikaisuus olisi sidottu esimerkiksi hallituksen toimikauteen, lausunnossa sanotaan.

-  Epäselväksi jää myös, olisiko uuden perustettavan yksikön vaikutus valtion kriisijohtamiseen koordinaatiota vaikeuttava vai edistävä.

Lausunnon mukaan Pääesikunta katsoo, että asetusmuutos vaatii jatkovalmistelua kaikilta osin, eikä sitä tulisi saattaa voimaan luonnoksen mukaisessa muodossaan. Myös asian valmisteluaikataulua ja lausuntoaikaa moititaan liian lyhyeksi, ja asian toteutuksen katsotaan edellyttävän laajapohjaisempaa ja perusteellisempaa valmistelua.

Pääesikunta korostaakin, että nykyisin käytössä oleva toimintamalli on sen näkökulmasta toimiva.

ASETUSLUONNOKSESTA on pyydetty lausuntoja myös muun muassa ministeriöiltä. Esimerkiksi ulkoministeriö (UM) kertoi lausunnossaan, että se pitää pääministerin turvallisuuspoliittisen tuen vahvistamista sinällään perusteltuna. Se ei kuitenkaan pidä perusteltuna, että neuvonantajan tehtävästä säädettäisiin asetuksella. Ulkoministeriön käsityksen mukaan tehtävä olisi rinnastettavissa pikemmin erityisavustajan kuin turvallisuusjohtajan tehtävään.

Tasavallan presidentin kanslia sanoi lausunnossaan, ettei se näe tarpeellisena eikä tarkoituksenmukaisena perustaa Nato-jäsenyyden varjolla uutta yksikköä valtioneuvoston kansliaan.

-  Kaiken kaikkiaan tasavallan presidentin kanslia pitää valtioneuvoston kansliasta annetun asetuksen muuttamista ehdotetussa muodossaan ja laajuudessaan ennenaikaisena ja ylimitoitettuna. Ehdotus perustunee todennäköisesti erheelliseen olettamukseen poliittista ohjausta vaativien Nato-asioiden merkittävästä ja jatkuvasta kasvusta, presidentin kanslian lausunnossa sanotaan.