Politiikka

”Päähän kohdistuvia taklauksia ei nähty” – Lasse Laatunen vertaa SAK:ta punakoneeseen

EK
Lasse Laatunen ihmettelee yhä Sipilän hallituksen pakkolakihurjastelua (kuva vuodelta 2014, jolloin hän jäi eläkkeelle EK:n työmarkkinajohtajan tehtävästä).
EK
Lasse Laatunen ihmettelee yhä Sipilän hallituksen pakkolakihurjastelua (kuva vuodelta 2014, jolloin hän jäi eläkkeelle EK:n työmarkkinajohtajan tehtävästä).
EK
Lasse Laatunen ihmettelee yhä Sipilän hallituksen pakkolakihurjastelua (kuva vuodelta 2014, jolloin hän jäi eläkkeelle EK:n työmarkkinajohtajan tehtävästä).

EK:n työmarkkinajohtajan paikalta kolme vuotta sitten eläköitynyt Lasse Laatunen katsoo, ettei EK:n päätös luopua keskitetyistä sopimuksista ollut virhe.

– Onhan niistä luovuttu ennenkin, hän kuitenkin jatkaa.

EK teki asiassa myös sääntömuutoksen, joka tuli voimaan vuonna 2016. Tästä Laatunen, jonka tapana on ollut antaa julkista palautetta myös EK:lle, ei sen sijaan anna kiitosta.

– Virhe minusta on se, että jos sääntöihin kirjoitetaan, että ei voi olla enää palkkaratkaisujen kanssa missään tekemisissä. Sitä minä en ymmärrä, koska silloin kun tulee vaikeat ajat, koskaan ei ole liikaa aseita ja toimintakeinoja, jolla tilanne otetaan haltuun.

Hän ja Ylen pitkäaikainen työmarkkinatoimittaja Arto Nieminen ovat kirjoittaneet kirjan Kolmikannan kulisseissa – Lasse Laatusen neljä vuosikymmentä työmarkkinapolitiikassa (Art House) yhteistyössä. Kirjan julkaisutilaisuus pidettiin tänään Helsingissä.

Laatunen muistuttaa, että niin palkansaaja- kuin työnantajaliitoilla on oma sopimusautonomiansa. Liitot eivät voi kajota toistensa toimiin.

– Mahdollisuus on vain keskusjärjestöille. Jos kaikki menee hyvin, eihän sitä tarvitse käyttää. Jos kaikki menee oikein sykkyrään ja jos säännöt jo kieltävät, ettei saa tehdä niitä (keskitettyjä sopimuksia), se on aika vaikea yks kaks päättää toimintamallista, Laatunen kritisoi.

Hän ei olisi sääntömuutosta tehnyt.

– Jos rajataan olennainen osa EK:n toiminnan ulkopuolelle, se voi helposti johtaa siihen, että painoarvo laskee muissakin asioissa.

”Tyydyn vain viittaamaan sote-uudistukseen.”

Laatunen sanoo ymmärtävänsä niitä, jotka ajavat ”vapaata poliittista harkintaa ja virkamiesvalmistelua”. Siinä piilee kuitenkin myös heikkous työnantajien ja -tekijöiden kannalta.

– Se tuo kummallekin osapuolelle täysin sattumanvaraisia tuloksia sen mukaan, minkälainen hallitus sattuu kulloinkin istumaan.

– Tähän perustuu se, mitä teimme Lauri Ihalaisen ja Lauri Lylyn kanssa, että irrotamme työmarkkinalainvalmistelun kokonaan politiikasta. Silloin me tiedämme, mitä saamme. Me emme ehkä saa kumpikaan ihan optimaalista lottovoittoa, mutta pystymme välttämään pahimmat virheet.

Lauri Ihalainen oli SAK:n pitkäaikaisena puheenjohtajana Laatusen luotettu neuvottelukumppani ja hyvä ystävä.

– Jos pääneuvottelijoiden kemiat pelaavat hyvin yhteen, niin kuin meillä Laurin kanssa pelasi, se on niin vahva akseli, että sitä on ulkopuolisen, olkoon politiikan tekijä tai mikä tahansa, vaikea saada nurin.

Laatunen sanoo ymmärtävänsä myös sen, että monet työnantajapuolella näkevät, että kolmikanta on ollut ”suuri kirous” ja se on jäykistänyt työmarkkinat.

– Minä olen itse ollut siitä eri mieltä. Virkamiesvalmistelun ja poliittisen valmistelun menestyksellisyydestä ja siunauksellisuudesta tyydyn vain viittaamaan sote-uudistukseen, hän kuittaa.

Soten suhteen Laatunen on ylipäänsä luovuttanut. Siihen olisi hänen mukaansa pitänyt tehdä kuntauudistus pohjaksi ja rakentaa sote-mallin suurien kuntien pohjalle. Maakuntamallistakaan hän ei piittaa.

– Pahinta on se, jos maakunnat saavat verotusoikeuden, meille tulee yksi verotaso lisää. Mitä enemmän on tasoja, sitä pienempi on todennäköisyys, että kokonaisveroaste laskee.

”Vaikeasti voitettava mutta rehti.”

Laatunen panosti urallaan paljon neuvotteluihin nimenomaan SAK:n kanssa. Tätä perustellessaan Laatunen siirtyy käyttämään jääkiekkokieltä. SAK on hänen mukaansa ollut työmarkkinaneuvottelujen punakone. Hän totesi kuitenkin vaimonsa kieltäneen kutsumasta sitä voittamattomaksi.

– SAK:sta on löytynyt koko minun aikana MihailovPetrovHarlamov-tehoketjuja useampiakin. Oli pakko ottaa SAK vastapuoleksi, koska he pystyivät neuvotteluissa jyräämään laajalla rintamalla. He olivat vaikeasti voitettava parti, mutta voin rehellisesti sanoa, että erittäin rehti. Sieltä ei tullut päähän kohdistuvia taklauksia.

Punakonetta valmensi aikanaan Viktor Tikhonov. SAK:n Tikhonoviksi Laatunen nimeää aikanaan SAK:ssa toimineen Eero Heinäluoman.

Matti Pitko Aamulehdestä kirjoitti joskus, että Eerolla oli neljä kännykkää. Yhdellä hän antoi neuvoja SAK:n neuvottelijoille ja kolmella selosti peliä toimittajille. Eero oli neuvottelijujen käytävillä legenda jo eläessään, Laatunen totesi.

Kirjan julkaisutilaisuudessa istuneella Heinäluomalla oli kuitti valmiina:

– Lasse siteeraa tässä itseänsä, kertomaansa Pitkolle.

”En vaihtaisi Ruotsiin tai Saksaan.”

Laatusen mielestä Suomen työlainsäädäntö ei ole jäykempää kuin Ruotsissa tai Saksassa.

– Jos olisin itse työnantaja, en vaihtaisi sitä Ruotsiin tai Saksaan.

– Se mikä tekee Suomen työmarkkinoista jäykän, jos niin halutaan väittää, on se, että meillä alakohtaiset työehtosopimukset menevät ohi työlainsäädännön normien.

– Jos halutaan, niin kuin pitäisi, työmarkkinoita joustavoittaa, se pitää aloittaa alakohtaisten työehtosopimusten kehittämisestä eli tehdä niistä enemmän perälauta-tyyppisiä.

Laatusen mukaan paikalliseen sopimiseen liittyy toinenkin harha: työnantajien vahva usko siihen, että paikallinen sopiminen toimii aina heidän edukseen.

– Kun katsoo vähän historiaa, silloin kun on ollut nousukausi, palkansaajat osaavat rahastaa yhtä hyvin paikallisesti kuin valtakunnan tasolla, Laatunen sanoo.

Laatusen mukaan liikkumavaraa ja joustoa tarvitaan. Samalla hän puolustaa keskusjärjestöjä.

– Kun on sanottu, että keskitetyt ratkaisut ovat jäykkyyden luoneet, niin en minä tiedä yhtään keskitettyä ratkaisua, jossa on kielletty liittoja sopimasta juuri niin kuin ne viisaasti näkevät.

Laatusen ajattelussa alakohtaiset tes-joustot ovat ratkaisu myös yleissitovuusongelmaan.

– Jos on joustavat tessit ja järjestäytymättämät voivat noudattaa niitä sellaisenaan, se pudottaa paineita myös yleissitovuutta kohtaan. En ole itse pitänyt minimipalkkalainsäädäntöä hyvänä, koska se tuo palkanmuodostuksen pohjan poliittiseen harkintaan. Se irrottaa sen markkinoilta.

”Eihän tällaisia yrityksiä pitäisi minkään hallituksen lähteä tekemään.”

Laatunen palasi kirjansa julkaisutilaisuudessa myös Sipilän hallituksen alkutaipaleelle, pakkolakiuhkauksiin.

Ne olivat Laatusen mukaan virheellinen keino tavoitella joustavuutta.

Laatunen huomautti, ettei kovin pätevää juristia olisi tarvittu havaitsemaan sitäkään, etteivät ne voi mennä eduskunnasta saati perustuslakivaliokunnasta läpi.

– Eihän tällaisia yrityksiä pitäisi minkään hallituksen lähteä tekemään.

Käynnissä olevasta liittokierroksesta Lasse Laatunen toteaa uskovansa, että vientiteollisuusalat pystyvät neuvottelemaan hyvät ratkaisut.

EK:n entisen työmarkkinajohtajan näkökulmasta ongelmat näkyvät tammikuun lopussa.

– Julkinen sektori, miten hallitaan ja hillitään ja hoidetaan kuntasektorin paineet.

– Siihen tarvitaan keskusjärjestöjen koordinaatiota.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat