”Päähän kohdistuvia taklauksia ei nähty” – Lasse Laatunen vertaa SAK:ta punakoneeseen

Kuva: EK
Lasse Laatunen ihmettelee yhä Sipilän hallituksen pakkolakihurjastelua (kuva vuodelta 2014, jolloin hän jäi eläkkeelle EK:n työmarkkinajohtajan tehtävästä).

EK:n työmarkkinajohtajan paikalta kolme vuotta sitten eläköitynyt Lasse Laatunen katsoo, ettei EK:n päätös luopua keskitetyistä sopimuksista ollut virhe.

– Onhan niistä luovuttu ennenkin, hän kuitenkin jatkaa.

EK teki asiassa myös sääntömuutoksen, joka tuli voimaan vuonna 2016. Tästä Laatunen, jonka tapana on ollut antaa julkista palautetta myös EK:lle, ei sen sijaan anna kiitosta.

– Virhe minusta on se, että jos sääntöihin kirjoitetaan, että ei voi olla enää palkkaratkaisujen kanssa missään tekemisissä. Sitä minä en ymmärrä, koska silloin kun tulee vaikeat ajat, koskaan ei ole liikaa aseita ja toimintakeinoja, jolla tilanne otetaan haltuun.

Hän ja Ylen pitkäaikainen työmarkkinatoimittaja Arto Nieminen ovat kirjoittaneet kirjan Kolmikannan kulisseissa – Lasse Laatusen neljä vuosikymmentä työmarkkinapolitiikassa (Art House) yhteistyössä. Kirjan julkaisutilaisuus pidettiin tänään Helsingissä.

Laatunen muistuttaa, että niin palkansaaja- kuin työnantajaliitoilla on oma sopimusautonomiansa. Liitot eivät voi kajota toistensa toimiin.

– Mahdollisuus on vain keskusjärjestöille. Jos kaikki menee hyvin, eihän sitä tarvitse käyttää. Jos kaikki menee oikein sykkyrään ja jos säännöt jo kieltävät, ettei saa tehdä niitä (keskitettyjä sopimuksia), se on aika vaikea yks kaks päättää toimintamallista, Laatunen kritisoi.

Hän ei olisi sääntömuutosta tehnyt.

– Jos rajataan olennainen osa EK:n toiminnan ulkopuolelle, se voi helposti johtaa siihen, että painoarvo laskee muissakin asioissa.

”Tyydyn vain viittaamaan sote-uudistukseen.”

Laatunen sanoo ymmärtävänsä niitä, jotka ajavat ”vapaata poliittista harkintaa ja virkamiesvalmistelua”. Siinä piilee kuitenkin myös heikkous työnantajien ja -tekijöiden kannalta.

– Se tuo kummallekin osapuolelle täysin sattumanvaraisia tuloksia sen mukaan, minkälainen hallitus sattuu kulloinkin istumaan.

– Tähän perustuu se, mitä teimme Lauri Ihalaisen ja Lauri Lylyn kanssa, että irrotamme työmarkkinalainvalmistelun kokonaan politiikasta. Silloin me tiedämme, mitä saamme. Me emme ehkä saa kumpikaan ihan optimaalista lottovoittoa, mutta pystymme välttämään pahimmat virheet.

Lauri Ihalainen oli SAK:n pitkäaikaisena puheenjohtajana Laatusen luotettu neuvottelukumppani ja hyvä ystävä.

– Jos pääneuvottelijoiden kemiat pelaavat hyvin yhteen, niin kuin meillä Laurin kanssa pelasi, se on niin vahva akseli, että sitä on ulkopuolisen, olkoon politiikan tekijä tai mikä tahansa, vaikea saada nurin.

Laatunen sanoo ymmärtävänsä myös sen, että monet työnantajapuolella näkevät, että kolmikanta on ollut ”suuri kirous” ja se on jäykistänyt työmarkkinat.

– Minä olen itse ollut siitä eri mieltä. Virkamiesvalmistelun ja poliittisen valmistelun menestyksellisyydestä ja siunauksellisuudesta tyydyn vain viittaamaan sote-uudistukseen, hän kuittaa.

Soten suhteen Laatunen on ylipäänsä luovuttanut. Siihen olisi hänen mukaansa pitänyt tehdä kuntauudistus pohjaksi ja rakentaa sote-mallin suurien kuntien pohjalle. Maakuntamallistakaan hän ei piittaa.

– Pahinta on se, jos maakunnat saavat verotusoikeuden, meille tulee yksi verotaso lisää. Mitä enemmän on tasoja, sitä pienempi on todennäköisyys, että kokonaisveroaste laskee.

”Vaikeasti voitettava mutta rehti.”

Laatunen panosti urallaan paljon neuvotteluihin nimenomaan SAK:n kanssa. Tätä perustellessaan Laatunen siirtyy käyttämään jääkiekkokieltä. SAK on hänen mukaansa ollut työmarkkinaneuvottelujen punakone. Hän totesi kuitenkin vaimonsa kieltäneen kutsumasta sitä voittamattomaksi.

– SAK:sta on löytynyt koko minun aikana MihailovPetrovHarlamov-tehoketjuja useampiakin. Oli pakko ottaa SAK vastapuoleksi, koska he pystyivät neuvotteluissa jyräämään laajalla rintamalla. He olivat vaikeasti voitettava parti, mutta voin rehellisesti sanoa, että erittäin rehti. Sieltä ei tullut päähän kohdistuvia taklauksia.

Punakonetta valmensi aikanaan Viktor Tikhonov. SAK:n Tikhonoviksi Laatunen nimeää aikanaan SAK:ssa toimineen Eero Heinäluoman.

Matti Pitko Aamulehdestä kirjoitti joskus, että Eerolla oli neljä kännykkää. Yhdellä hän antoi neuvoja SAK:n neuvottelijoille ja kolmella selosti peliä toimittajille. Eero oli neuvottelijujen käytävillä legenda jo eläessään, Laatunen totesi.

Kirjan julkaisutilaisuudessa istuneella Heinäluomalla oli kuitti valmiina:

– Lasse siteeraa tässä itseänsä, kertomaansa Pitkolle.

”En vaihtaisi Ruotsiin tai Saksaan.”

Laatusen mielestä Suomen työlainsäädäntö ei ole jäykempää kuin Ruotsissa tai Saksassa.

– Jos olisin itse työnantaja, en vaihtaisi sitä Ruotsiin tai Saksaan.

– Se mikä tekee Suomen työmarkkinoista jäykän, jos niin halutaan väittää, on se, että meillä alakohtaiset työehtosopimukset menevät ohi työlainsäädännön normien.

– Jos halutaan, niin kuin pitäisi, työmarkkinoita joustavoittaa, se pitää aloittaa alakohtaisten työehtosopimusten kehittämisestä eli tehdä niistä enemmän perälauta-tyyppisiä.

Laatusen mukaan paikalliseen sopimiseen liittyy toinenkin harha: työnantajien vahva usko siihen, että paikallinen sopiminen toimii aina heidän edukseen.

– Kun katsoo vähän historiaa, silloin kun on ollut nousukausi, palkansaajat osaavat rahastaa yhtä hyvin paikallisesti kuin valtakunnan tasolla, Laatunen sanoo.

Laatusen mukaan liikkumavaraa ja joustoa tarvitaan. Samalla hän puolustaa keskusjärjestöjä.

– Kun on sanottu, että keskitetyt ratkaisut ovat jäykkyyden luoneet, niin en minä tiedä yhtään keskitettyä ratkaisua, jossa on kielletty liittoja sopimasta juuri niin kuin ne viisaasti näkevät.

Laatusen ajattelussa alakohtaiset tes-joustot ovat ratkaisu myös yleissitovuusongelmaan.

– Jos on joustavat tessit ja järjestäytymättämät voivat noudattaa niitä sellaisenaan, se pudottaa paineita myös yleissitovuutta kohtaan. En ole itse pitänyt minimipalkkalainsäädäntöä hyvänä, koska se tuo palkanmuodostuksen pohjan poliittiseen harkintaan. Se irrottaa sen markkinoilta.

”Eihän tällaisia yrityksiä pitäisi minkään hallituksen lähteä tekemään.”

Laatunen palasi kirjansa julkaisutilaisuudessa myös Sipilän hallituksen alkutaipaleelle, pakkolakiuhkauksiin.

Ne olivat Laatusen mukaan virheellinen keino tavoitella joustavuutta.

Laatunen huomautti, ettei kovin pätevää juristia olisi tarvittu havaitsemaan sitäkään, etteivät ne voi mennä eduskunnasta saati perustuslakivaliokunnasta läpi.

– Eihän tällaisia yrityksiä pitäisi minkään hallituksen lähteä tekemään.

Käynnissä olevasta liittokierroksesta Lasse Laatunen toteaa uskovansa, että vientiteollisuusalat pystyvät neuvottelemaan hyvät ratkaisut.

EK:n entisen työmarkkinajohtajan näkökulmasta ongelmat näkyvät tammikuun lopussa.

– Julkinen sektori, miten hallitaan ja hillitään ja hoidetaan kuntasektorin paineet.

– Siihen tarvitaan keskusjärjestöjen koordinaatiota.

ANC:n Jacob Zuman seuraaja selvillä tänään – ex-vaimoko?

Kuva: AFP PHOT/ Mujahid Safodien
Presidentti, luopuva puheenjohtaja Jacob Zuma kuunteli eilen ANC:n 54. puoluekokouksen edustajien puheita.

Etelä-Afrikassa valtapuolue ANC on aloittanut johtajavaalin ääntenlaskun. Puolue valitsee seuraajaa nykyiselle puoluejohtajalle, presidentti Jacob Zumalle. Puolue kertoo, että lähes 5 000 äänioikeutettua on äänestänyt suljetussa lippuäänestyksessä. Tulosten odotetaan olevan selvillä myöhemmin tänään.

Zuma on tukenut seuraajakseen ex-vaimoaan Nkosazana Dlamini-Zumaa. Toinen vahva ehdokas on varapresidentti Cyril Ramaphosa.

Alun perin äänestyksen piti olla jo eilen, mutta sen aloitus viivästyi, kun puolueella oli erimielisyyksiä siitä, ketkä edustajista olivat äänestyskelpoisia.

STT-AFP, Johannesburg

 

”Seksuaaliseen häirintään on aina puututtava vakavasti” – työmarkkinakeskusjärjestöiltä viesti työpaikoille

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Kaikki työmarkkinakeskusjärjestöt antavat vakavan viestin jokaiselle työpaikoille. Ne kehottavat nollatoleranssiin seksuaalisessa häirinnässä.

– Jokainen häirintäteko on liikaa. Seksuaalista häirintää koskeva lainsäädäntö antaa jo laajat mahdollisuudet puuttua häirintään. Nyt tarvitaankin ennen kaikkea asennemuutosta, järjestöt painottavat yhteisessä kannanotossaan.

Seksuaaliseen häirintään on järjestöjen mielestä puututtava aina vakavasti.

– Kaikkien osapuolten on tunnettava vastuunsa häirinnän ehkäisemisessä ja siihen puuttumisessa työpaikalla.

Työmarkkinakeskusjärjestöt huomauttavat, että häirintävapaan työilmapiirin luomiseen voidaan vaikuttaa työpaikoilla monin tavoin. Esimerkiksi kyselyllä voidaan kartoittaa henkilöstön kokemuksia syrjinnästä ja häirinnästä ja laatia työpaikalle menettelytapaohjeet mahdollisten tapausten selvittämiseen.

– Häirintävapaalla työpaikalla on positiivinen vaikutus työntekijöiden ja työnantajan väliseen luottamukseen sekä yleisemmin työhyvinvointiin. Työntekijöiden työhyvinvointi näkyy muun muassa tuottavuudessa, asiakastyytyväisyydessä ja työpaikan imagossa, järjestöt korostavat.

AKT saartaa kuljetusyrityksiä satamiin

Kuva: Kari Hulkko
Tietyt rekat eivät täyty satamissa, jotka ovat AKT:n saarrossa.

AKT:n hallitus on tänään päättänyt  asettaa saartoon 10 yritystä Hamina-Kotkan ja Helsingin Vuosaaren satamissa. Saartoon joutuvat seuraavat yritykset: Kuljetus Virtanen & Tenhu Oy, Trans Bros Oy, R.J.N. –Trans  Oy, Hämeen Rahtipalvelu Oy, Prozero Oy, Omega-Trans Oy, Crofin Oy, Rekkapalvelut Oy, P. Pykäläinen Ky, L T Pykäläinen

Saarron aikana kyseisiä yrityksiä ei palvella.

– On yrityksiä, jotka teettävät jatkuvasti töitä halvemmilla ehdoilla. Osa jättää haittalisiä sekä pekkasvapaita maksamatta. Nämä kymmenen yritystä kuuluvat siihen koriin, liittosihteeri Arto Sorvali AKT:stä kommentoi Ylelle.

Saarto alkaa maanantaina 18.12. kello 06.00 ja päättyy tiistaina 19.12. klo 06.00.

 

 

 

Keskustelua aiheesta

Hallitus käsittelee tietovuotoa – Sipilä: ”Pitää miettiä onko tästä syntynyt jotakin vahinkoa”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan hallitus käsittelee tiistaina Helsingin Sanomille tehtyä tietovuotoa, jota Keskusrikospoliisi tutkii Puolustusvoimien pyynnöstä.  Asia tulee Sipilän mukaan tiedoksi myös tasavallan presidentillä vahvistettuun ulko- ja turvallisuuspoliittiseen ministerivaliokuntaan eli niin sanottuun tp-utvaan.

Helsingin Sanomat julkaisi lauantaina Puolustusvoimien Viestikoelaitosta koskevan jutun, joka sisälsi lehdelle vuodettua salassa pidettävää materiaalia.

– Tämä on vakava asia. Kyllä meidän lainsäädäntö on tässä asiassa käsittääkseni hyvin selkeä. Tiedon luovuttaminen, levittäminen ja julkaiseminen on rangaistavaa ja siitä näkökulmasta nyt asiaa käsitellään ja poliisi tutkii. Hallitus käsittelee tätä huomenna ja saa tästä raportin, Sipilä sanoi.

Mahdollisia lainsäädännöllisiä muutoksia Sipilä ei halunnut arvioida ennen poliisitutkinnan valmistumista.

– Lähinnä meidän pitää nyt miettiä onko tästä syntynyt jotakin vahinkoa. Pitää arvioida mistä vuoto on syntynyt. Aina täytyy lopulta arvioida myös sitä onko lainsäädäntö ajantasalla. Uskon kyllä, että lainsäädäntö on ajantasalla.

Sipilä ei usko, että vuodolla olisi vaikutusta tiedustelulain käsittelyyn.

”Eikä tässä vielä kaikki: lisää työttömien kuritusta tulossa” – sd-kansanedustaja ei mene halpaan nokkelista sanankäänteistä

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Eduskunta käsittelee tänään ja huomenna paljon kritisoitua työttömien aktiivimallia joko hyväksymällä tai hylkäämällä sen.

Työttömien keskusjärjestön puheenjohtajan, kansanedustaja Satu Taavitsaisen (sd.) mukaan Juha Sipilän (kesk.) hallitus on piilottanut positiivisen aktiivi-sanan taakse negatiivisen asian: työttömiä kurittavan aktiivimallin. Taavitsainen sanoo sitä kohtuuttomaksi ja epäoikeudenmukaiseksi ja se pitäisi hänen mielestään hylätä.

– Hallitus yrittää luoda positiivista mielikuvaa nokkelilla sanankäänteillä. Todellisuudessa kyse on työttömyysturvan leikkaamisesta, hän perustelee.

Taavitsainen ihmettelee, että vaikka lähes koko oppositio vastustaa aktiivimallia, hallituspuolueet eivät ole muuttaneet esitystään valiokuntakäsittelyssä.

Hän varoittaa, että lisää lunta tupaan on tulossa ensi keväänä.

– Eikä tässä vielä kaikki: työministeri Jari Lindström (sin.) valmistelee parhaillaan lisää työttömiin kohdistuvaa kuritusta. Ensi keväänä on tulossa aktiivisen työnhaun malli, joka edellyttää, että työttömän pitää kolmen kuukauden aikana hakea vähintään 12:ta työpaikkaa ja raportoida joka viikko netissä sähköisesti karenssien uhalla.

Vaalikoppiin pitää jokaisen raahautua ”vaikka pää kainalossa”.

Taavitsainen pitää myös tätä aktiivimallin toista esitystä erittäin huolestuttavana. Hän uskoo, että eduskunnan toiminta näyttää kansalaisten silmissä hahmottumattomalta.

– Ja meitä, jotka olemme työttömiä puolustaneet, moititaan. Parannettavaa tiedottamisessa siis riittää.

SDP:n kansanedustaja muistuttaa vaalien ja niissä äänestämisen tärkeydestä. Ahkerimmin vaaleissa äänestävät korkeasti koulutetut ja hyvätuloiset. Työttömät, nuoret ja työväestö jättävät helposti äänestämättä.

– Tämä on todella harmi, koska viime vaalien jälkeen juuri heille Sipilän porvarihallitus on jakanut kurjuutta. Työttömät, nuoret ja työväestö eivät saaneet ministereiksi heidän puolellaan olevia, koska eivät äänestäneet.

Taavitsainen varoittaa, että harjoitettu politiikka vinoutuu, kun osa ihmisistä nukkuu vaalien yli.

– Tällöin äänestävien vaikutusmahdollisuudet kasvavat ja he saavat mieluisensa päättäjät ja mieluisiaan päätöksiä. Vaalikoppiin pitää tulevaisuudessa jokaisen raahautua ”vaikka pää kainalossa”.