– Se on kieltämättä hiukan haastavaa. Asiantuntijat ovat yrittäneet tarjota tietoa, mutta päättäjät näyttävät etenevän vaihtoehtoisilla faktoilla. Tietoa vaikutuksesta pitäisi kunnioittaa enemmän eikä tyytyä vain korulauseisiin uudistuksen hienoista tavoitteista, Lehtonen sanoo.

Pitkäksi venähtänyt valmistelu tuntuu säännöllisin väliajoin törmäävän seinään, kun poliitikkojen ja asiantuntijoiden näkemykset ovat ristiriidassa.

– Olemme rikas kansakunta, kun meillä on varaa tällaiseen.

Käytännössä kyse on siitä, että erikoisosaajat uhkaavat reformiministereiden esityksen myötä loppua laajan päivystyksen julkisista sairaaloista. Lehtosen työpaikalla Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä tästä on jo kokemusta esimerkiksi silmäkirurgian osalta.

– Siinä, että velvoittava seteli annetaan myös myös monenlaisiin erikoissairaanhoidon palveluihin, mennään ihan rakenteellisen integraation ytimeen ja hajotetaan toimivat kokonaisuudet. Samalla lisätään myös toimenpiteiden kysyntää ja sitä kautta kustannuksia.

Vastaavia tilanteita on Lehtosen mukaan ollut muuallakin suppeilla erikoisaloilla. Ikääntyneemmät erityisosaajat eivät jaksa enää päivystää ihan joka viides päivä. Seurauksena on loppuunpalaamista ja työaikasäännöksetkin tulevat vastaan.

– Jos päivystys vielä onnistuukin Hyksissä, se ei välttämättä onnistu enää Eksotessa, jossa henkilöresurssi on lähtökohtaisesti pienempi.

Julkisella puolella haetaan Lehtosen mukaan jatkuvasti tasapainoa sen suhteen, miten erikoisosaajat saataisiin pysymään 24/7 -tyyppisessä päivystystoiminnassa.

– Julkinen puoli ei pysty rahallisesti samoihin palkkoihin. Jos yksityisen imu nousee liian voimakkaaksi, julkinen järjestelmä on vaikeuksissa. Tästä on kokemusta myös keikkalääkärifirmojen osalta. Ne maksoivat yleislääkäreille niin hyvin, että terveyskeskuksiin oli yhdessä vaiheessa vaikea saada lääkäreitä.

Sisäiseen turvallisuuteen päivystyssairaaloiden muuttuminen virtuaalisairaaloiksi vaikuttaa siinä vaiheessa, kun sattuu esimerkiksi vähänkin isompi auto-onnettomuus.

– Jos leikkauskirurgeja tai anestesialääkäreitä ei ole riittävästi, mitäs sitten teet? Tässä puhutaan perusturvallisuusinfrasta, johon päivystävät sairaalat kuuluvat. On mitä suurimmassa määrin osa julkista tehtävää varmistaa, että meillä on asianmukaisia päivystyspalveluja tarjolla kaikkina aikoina. Se oli myös yksi päivystyksen keskittämisen idea.

– Nyt asiakassetelin kautta voidaan käytännössä joutua tilanteeseen, jossa sairaalat eivät pystyisi näitä henkilöitä palkkaamaan. Erityisosaajia tarvitaan aika iso volyymi kahdentoista laajan päivystyksen sairaalan pyörittämiseen.

Oikein käytettynä asiakasseteli on Lehtosen mukaan hyödyllinen. Sillä voidaan tasata kysyntähuippuja ja katsoa, että hoitoa tarvitsevat saavat ensisijaisesti palveluja.

– Suomalaisen sairaanhoidon vahvus on ollut se, että perinteisessä pohjoismaisessa ammattietiikassa on yhdistetty potilaan etu ja yleinen etu. Bisnesintressi ei ole ollut keskeistä.