Lukijaristeily2017

Paavo Arhinmäki: Minua on yritetty yhdistää henkirikokseen

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja, kansanedustaja Paavo Arhinmäki kirjoittaa Facebookissa esiintymisestään Palefacen musiikkivideolla.

Ilta-Sanomat kertoi tänään, että räppäri Karri Miettisen musiikkivideolla esiintynyttä ulkomaalaistaustaista miestä epäillään 86-vuotiaan miehen taposta Helsingin Puotilassa heinäkuun lopussa.

Arhinmäki kirjoittaa, että häntäkin on yritetty yhdistää henkirikokseen sosiaalisessa mediassa, koska esiintyi videolla.

”En tunne kyseistä henkirikoksesta epäiltyä, en tietääkseni ole häntä koskaan edes tavannut. Hän on esiintynyt suositun muusikon musiikkivideossa samassa joukkokohtauksessa, johon minäkin osallistuin.”

Arhinmäen mukaan normaalisti ajatteleva ihminen ymmärtää, että musiikkivideon joukkokohtauksen ja myöhemmin tapahtuneen henkirikoksen yhdistäminen on täysin järjetöntä.

”Mutta valitettavasti nykyisessä suomalaisessa ”keskustelu”ilmapiirissä voi tehdä täysin järjettömiä ja vastenmielisiä yhdistämisiä leimaamistarkoituksella.”

Arhinmäen mukaan tämäkin henkirikos on yksiselitteisesti väärin ja tuomittava.

”Kuten jokainen muukin henkirikos on väärin ja tuomittava.”

Keskustelua aiheesta

Länsimetron tiedot luovutetaan erityistilintarkastukseen – muutoin asiakirjat säilyvät salaisina

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Länsimetro Oy luovuttaa kaikki metrohanketta koskevat tiedot erityistilintarkastusta varten.

Muutoin hanketta koskevat asiakirjat, kuten Länsimetron sisäinen selvitys, säilyvät edelleen salaisina. Asiasta päätettiin yhtiökokouksessa tiistaina.

Länsimetron hallituksen puheenjohtajan Olli Isotalon mukaan Helsingin kaupungin konsernijaosto halusi, että kaikki tiedot julkistettaisiin osakkeenomistajille. Päätös tehtiin kuitenkin isomman omistajan eli Espoon kaupungin konsernijaoston vaateen mukaan.

Espoo vaati tietojen antamista ainoastaan erityistilintarkastuksen tekevälle taholle.

Espoon kaupungin konsernijaoston puheenjohtajan Teemu Lahtisen mukaan tilintarkastus on määrä saada valmiiksi kesän lopulla.

– Pelkkien tilien ja numeroiden syynäämisen lisäksi käydään läpi päätöksentekoa, mukaan lukien kaupungin päätöksentekoa, että onko se ollut tarkoituksenmukaista. Pyritään selvittämään, missä kohdissa on menty vikaan. Rakennusprojektissa on omat juttunsa, mutta myös poliittisessa päätöksenteossakin on kohtia, jotka on hyvä selvittää, Lahtinen kertoo.

Länsimetro-selvityksen julkistamisesta päätetään vasta myöhemmin. Lahtisen mukaan päätöstä ei tehdä ennen kuin Länsimetro Oy:n vireillä olevat oikeustapaukset saadaan päätökseen.

– Sitä ennen selvitystä ei voida julkaista edes poliitikoille. Se sisältää liikesalaisuuksia, joista saattaa olla vahinkoa yhtiölle ja sitä kautta kaupungille eli veronmaksajille. Sen takia Espoon konsernijaosto on päätynyt siihen, että emme vaadi sitä välittömästi julki, vaan odotamme näiden oikeustapausten päättymistä.

Yhtiökokous myös myönsi Länsimetro Oy:n hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden vuodelta 2016.

AVAINSANAT

”Avoin yhteiskunta on väistämättä haavoittuva” – Suomen uhka-arviota ei nosteta

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
EU:n, Yhdistyneiden kuningaskuntien ja Kanadan liput laskettiin puolitankoon Madridissa.

Suomen uhka-arviota ei aiota nostaa Manchesterin iskun vuoksi. Sisäministeri Paula Risikon (kok.) mukaan Manchesterin terrori-iskussa ei ole tullut ilmi yhteyksiä Suomeen.

– Nyt ei tehdä erityistoimenpiteitä. Aiemmin on jo vahvemmin varauduttu ja nostettu valmiustasoa, Risikko sanoi tiistaina.

Suomessa on toistaiseksi voimassa marraskuussa 2015 annettu uhka-arvio, kerrotaan suojelupoliisista. Sen mukaan yksittäisten terrorististen tekojen uhka on koholla. Suomeen mahdollisesti kohdistuvaa uhkaa ja sen muutostarpeita arvioidaan jatkuvasti.

Suomen uhka-arvio ei ole sidonnainen yksittäiseen tapahtumaan, kertoo erikoistutkija Pekka Hiltunen suojelupoliisin terrorismin vastaisesta yksiköstä.

Hiltusen mukaan uhka-arviossa otetaan huomioon kolme keskeistä seikkaa. Ensimmäisenä suojelupoliisi analysoi oman operatiivisen tiedon eli kotimaan tilannekuvan. Toiseksi arvioidaan Suomen profiili, eli miten terroristit näkevät Suomen. Kolmantena arvioidaan terrorismin trendit, lähialueiden tapahtumat ja yleisesti terrorismi länsimaissa.

Avoin yhteiskunta on väistämättä haavoittuva.

Suojelupoliisin viestintäpäällikkö Jyri Rantala huomauttaa, että avoin yhteiskunta on väistämättä haavoittuva.

– Kaikkein ikävin piirre on, että tälläkin kerralla näyttää siltä, että tavoitteena on ollut saada mahdollisimman paljon siviiliuhreja eli on isketty niin sanotusti pehmeään kohteeseen. Näiden iskujen yksinomaisena tavoitteena on, että pystytään maksimoimaan siviiliuhrien määrä.

Vastaavanlaisia pehmeitä kohteita ovat aiemmin olleet muun muassa Brysselin lento- ja metroasemien iskut viime vuoden maaliskuussa, Berliinissä joulutorin rekkaisku sekä Nizzan rantakadun kuorma-autohyökkäys viime kesänä. Lontoon keskustassa puolestaan kuoli useita ja kymmenet loukkaantuivat maaliskuussa, kun mies ajoi autolla väkijoukkoon.

Viime kuussa Tukholman keskustassa kuoli viisi ihmistä ja viisitoista loukkaantui kuorma-auton ajettua heidän päälleen.

Pariisin hyökkäyksissä marraskuussa 2015 kuoli yhteensä 130 ihmistä ja haavoittui satoja.

Helsingin poliisi ei muuta presidentti Mauno Koiviston hautajaisiin suunniteltuja turvajärjestelyitä, kertoo ylikomisario Heikki Porola. Hän luonnehtii turvajärjestelyitä sopiviksi ja riittäviksi.

Brittiviranomaiset varmistavat: Ei suomalaisuhreja

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Britannian viranomaisilta saadun tiedon mukaan Manchesterin iskun kuolonuhrien tai haavoittuneiden joukossa ei ole suomalaisia, kertoo ulkoministeriön viestintä.

Viestinnästä kerrotaan, että ulkoministeriössä ei ole varmaa tietoa siitä, ovat brittiviranomaiset tunnistaneet jo kaikki iskun uhrit. Viranomaiset ovat kuitenkin vahvistaneet, ettei suomalaisia ole joukossa.

Ministeriöön ei ole myöskään tullut iskuun liittyen niin kutsuttuja omaiskyselyjä eli kyselyjä ihmisiltä, jotka eivät olisi tavoittaneet Manchesterissa olevia läheisiään.

Suomen ja Venäjän välejä hiertäneet selkkaukset helpottuvat? – lapsiasiavaltuutetut tapasivat

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila Helsingissä helmikuussa.

Suomen lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila ja Venäjän lapsiasiavaltuutettu Anna Kuznetsova tapasivat Helsingissä ja keskustelleet yhteistyön kehittämisestä lapsuutta koskevissa asioissa.

Suomen vierailullaan Kuznetsova tutustui Ensi- ja turvakotien liiton toimintaan ja Vantaan turvakotiin.

Lisäksi hän oli erityisen kiinnostunut lastensuojelun kehittämisestä ja maahanmuuttajataustaisille perheille suunnatusta tiedosta Suomen lastensuojelusta. Asia nousi esiin Lastensuojelun Keskusliitossa järjestämässä tapaamisessa.

Lapsiasiavaltuutettu Anna Kuznetsova vieraili myös Ressun peruskoulussa tarkoituksena tutustua erityisesti kouluterveydenhuoltoa koskeviin käytäntöihin. Hänelle oli myös järjestetty mahdollisuus vierailla Töölön neuvolassa.

Kuznetsovalle annettiin matkan aikana äitiyspakkaus, joka on Suomen erityisen ylpeyden aihe sosiaalipalvelujen alalla. Vauvan ensimmäisen elinvuoden ajaksi kaiken tarpeellisen sisältävän pakkauksen on saanut jokainen äiti Suomessa vuodesta 1938 alkaen.

Vierailun aikana lapsiasiavaltuutetut keskustelivat lasten terveydenhuollosta, nuorten äitien tukemisesta, tietoturvallisuudesta sekä muista lapsuuden suojelua koskevista kysymyksistä.

Olemme ilahtuneena laittaneet merkille, että rakentavien ajatusten jakaminen on mahdollista.

Osana vierailua Suomen ja Venäjän lapsiasiavaltuutetut allekirjoittivat myös yhteistyömuistion. Muistiossa yhteistyön muodoiksi sovittiin muun muassa lapsiasiavaltuutettujen keskinäinen tietojenvaihto toimivaltansa puitteissa sekä asiantuntijoiden yhteistyön edistäminen ja kokemustenvaihto.

Suomen ja Venäjän välillä on ollut kärkästä sananvaihtoa koskien lapsikiistoja. Tunnetuin kiistoista on vuonna 2009 diplomaattiseksi selkkaukseksi edennyt Anton-tapaus, jossa huoltajuuskiista kärjistyi vastavuoroisiksi lapsikaappauksiksi.

Yhteistyömuistiossa todetaan, että osapuolet ovat laatineet kyseisen muistion edistääkseen vuonna 1989 hyväksytyn YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen tehokasta toteutumista ja kehittääkseen kansainvälistä yhteistyötä lasten oikeuksien puolustamisen alalla.

Kyseessä ei ole Suomen ja Venäjän välinen valtiosopimus, vaan lapsiasiavaltuutettujen keskinäistä yhteistyötä koskeva yhteistyömuistio.

– Olemme ilahtuneena laittaneet merkille, että rakentavien ajatusten ja hyvien käytänteiden jakaminen on mahdollista Suomen ja Venäjän lapsiasiavaltuutettujen välillä, Kurttila ja Kuznetsova totesivat vierailun päätteeksi.

– Se on tärkeää keskinäisen luottamuksen ja vuorovaikutuksen kannalta.

Vierailu Suomeen oli nykyisen Venäjän valtuutetun ensimmäinen ulkomaan virkamatka. Suomen ja Venäjän valtuutettujen ensimmäinen tapaaminen oli Moskovassa viime vuoden marraskuussa.

Tuomio potilaan pahoinpitelystä – hoitajalle 40 päiväsakkoa

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Turun Kupittaan sairaalan vanhuspsykiatrian osaston hoitaja on tuomittu pahoinpitelystä 40 päiväsakkoon.

Käräjäoikeuden mukaan hoitaja painoi polvella potilaan kurkkua, kun tätä oltiin asettamassa yöksi magneettivöihin.

Oikeus ei pitänyt moitittavana potilaan käden vääntämistä selän taakse, koska se oli hyväksyttävissä myös potilaan oman turvallisuuden takia.

– Yleisesti tiedossa kuitenkin on, että kurkkuun polvella painaminen on jopa hengenvaarallista ja jokaisen aikuisen ihmisen voi olettaa tietävän sen, oikeus perusteli.

Pahoinpitely tapahtui toissa vuoden joulukuussa. Hoitajan maksettavaksi tuli sakkoa 560 euroa.

Asianomistajat vaativat hoitajalle rangaistusta myös törkeästä pahoinpitelystä ja heitteillepanosta, mutta nämä syytteet kaatuivat.

Syytteessä muun muassa erilaisista virka- tai pahoinpitelyrikoksista on myös muita hoitajia, mutta näiltä osin juttua käsitellään oikeudessa vasta myöhemmin.