Entinen pääministeri ja puhemies Paavo Lipponen oli kutsuttu tilaisuuteen käyttämään kommenttipuheenvuoro. Lipponen maalasi siinä erittäin laajasti Suomen mahdollisuuksia.

Hän aloitti arjen tasolta ja puhui muun muassa katujen hiekoittamisesta. Lipponen matkustaa paljon junalla. Hän kertoi hämmästelleensä matkallaan Tampereelle, miten Toijalan jälkeen konduktööri oli ilmoittanut, että pitää ajaa hitaasti, kun tavarajuna kulkee edellä.

– Siis tämähän on aivan järkyttävää. Kertoo jotakin siitä, että meillä todella on infrainvestointivaje, tällaiseen ei ole varaa.

– Sitten meillä on ongelma aluekehityksessä, erityisesti Itä-Suomi. Se minua huolestuttaa, mikä sen alueen tulevaisuus on.

Jotta Itä-Suomi pärjää, sen keskuksia on Lipposen mukaan priorisoitava ja liikenneyhteyksiä on kehitettävä.

Jos Suomi aikoo vahvistaa kilpailukykyä ja kehittyä, Lipposen mukaan tarvitaan urbaania kehitystä, mikä vaatii liikkenneinfran kehittämistä ja myös asuntojen rakentamista.

Tuoretta liikenneinfraselvitystä Lipponen piti onnistuneena. Pitkän tähtäimen suunnitelmia on tehtävä. Silloin myös EU-rahoituksen saaminen infran kehitykselle on todennäköisempää.

Lipponen siirtyi katsomaan yhä laajempia näkymiä. Hän viittasi Skandinaviassa kehitteillä oleviin hankkeisiin, johon Suomi voisi linkittyä.

– Pitää kiinnittää huomiota siihen, missä on valtavasti dynamiikkaa tässä aivan meidän lähellä ja miten voimme turvata kilpailukykymme.

Lipponen kehotti katsomaan infrainvestointeja siitä näkökulmasta, mikä on niiden merkitys kasvulle ja millaisia ovat dynaamisimmat alueet. Infran rakentamisella on myös mahdollista luoda kysyntää.

Liikennekaari-hankkeesta Lipponen sanoi seuraavansa mielenkiinnolla, miten sille käy.

– Kyllähän se ajatus tietysti, että saataisiin pääomat tekemään töitä paremmin, sitä kannattaa kyllä pohtia.

Lipponen peräänkuulutti sitä, miten selvityksissä ja jatkoselvityksissä on tärkeää, että löydetään poliittinen konsensus.

– Tarvitsemme selkeätä visiota siitä, mihin ollaan menossa ja sille konsensusta.

Etelään päin katsottaessa Lipponen kehotti Suomea menemään osakkaaksi Rail Baltica -hankkeeseen sen jälkeen kun Baltian maat ovat keskenään selvittäneet, miten hanke toteutetaan. Tätä kautta myös Suomen omat hankkeet voisivat lähteä paremmin liikkeelle.

Suomen atlanttisen yhteyden ja Jäämeri-yhteyden lisäksi Paavo Lipponen nosti esiin myös Suomen kytkemisen Euraasian liikenne- ja logistiikkaverkkoon. Hän toivoi, että tähän olisi selvityksessä kiinnitetty enemmän huomiota.

Hän nosti tässä yhteydessä esiin muun muassa lentoyhteydet ja datayhteydet. Datakeskusten ympärille syntyy bisnestä. Lipposen visiossa Suomi voisi kehittyä eräänlaiseksi datakeskusten bisneskeskukseksi.

– Oikeastaan Aasian markkinathan ovat vasta avautumassa, meillä on suuret mahdollisuudet päästä niihin kiinni myöskin tätä kautta.