“Ennen internetiä oli todella vaikeaa löytää joku, sopia heidän kanssaan 10 minuutin ajan, saada heidät työskentelemään sinulle ja erottaa heidät 10 minuutin jälkeen. Mutta teknologian avulla voit todella löytää tällaiset ihmiset, maksaa heille pienen summan rahaa ja päästä heistä eroon heti, kun et enää tarvitse heitä.” Näin hehkuttaa Crowdflower-alustan toimitusjohtaja Lukas Biewald.

SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila huomauttaa blogissaan SAK:n sivuilla, että suora sitaatti on kuin painajaisunesta, mutta se on todellisuutta globalisoituneilla työmarkkinoilla.

– Muuttuneessa työelämässä töitä tehdään epäsäännöllisesti ja kysynnällä on aiempaa suurempi rooli töiden löytymisessä. Jos asiakkaita ei ole, ei alustatyöntekijöillä ole töitä eivätkä he nykyisellä mallilla yleensä saa silloin palkkaakaan, hän painottaa.

Yksi otti yhteyttä paikalliseen sanomalehteen ja kertoi saaneensa täydestä työpäivästä vain noin puolen päivän palkan tämän toimintatavan seurauksena. Yhteydenotto kannatti.

– Burger King joutui julkiseen häpeään ja paheksunnan kohteeksi. Jutulla oli vaikutusta ja yritys lopetti kyseisen riistopolitiikan.

– Tämän päivän alustat voivat toteuttaa samanhenkistä toimintaa kaikessa rauhassa. Tyypillisesti alustat kiistävät olevansa työnantajia ihmisille, jotka saavat sekä työnsä että tulonsa näiden alustayritysten kautta, Antila huomauttaa.

Hän kertoo toisen esimerkin: “Englantilainen Mac Ramsey, joka kuljetti paketteja Hermes-nimiselle palvelulle, teki töitä aina kuutena päivänä viikossa. Hän tienasi seitsemän tunnin työpäivän aikana noin 45 euroa. Viikossa hän sai siis suunnilleen 270 euroa. Tästä summasta hänen täytyi kuitenkin maksaa vielä työpäivän aikana käyttämänsä bensa, auton vakuutukset ja puhelinkulut, sillä puhelinta ja internetiä tarvittiin työn tekemiseen.”

Palkkaongelmat johtuvat Antilan mukaan osittain alustatyöntekijöiden asemasta itsensä työllistäjinä, jolloin työstä ei tarvitse maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai lain turvaamaa vähimmäispalkkaa.

– Käteen jäävästä korvauksesta alustatyöntekijä joutuu vielä maksamaan itse sosiaaliturvamaksut, verot, vakuutukset ja töiden tekemiseen tarvittavat juoksevat kulut.

Antila tietää, millaisia “diilejä” työntekijät joutuvat tekemään:

– Esimerkiksi ruuankuljetusalusta Deliveroolla alustatyöntekijä maksaa 150 punnan vuokravakuuden Deliveroon logolla varustetuista tarvikkeista. Uberilla taas on vaatimuksia siitä, minkälaisella autolla kuljetuksia voi tehdä. Jos työntekijä ei omista vaatimuksia täyttävää autoa, Uber tarjoaa omia vuokraussopimuksiaan autovuokraamoiden kanssa tai mahdollisuuden lainata Goldman Sachs -pankista rahaa erityisellä Uber-kuljettajille tarkoitetulla ohjelmalla auton ostamista varten.

Hän huomauttaa, että riski työvälineiden rikkoutumisesta on kuitenkin aina alustatyöntekijällä itsellään.

– Alustatyön vapaus on varsin rajallista – ja sen vapauden hinta on kova.

Alustatalous on SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen toinen teema vuonna 2017. Sitä koskevat selvitykset valmistuvat marras- ja joulukuun aikana.