Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Päivi Nerg ja nimityskohu – perustuslakivaliokunnan jäsen: “Kyllähän tämä näyttää yhtä virkamiestä kohtaan jonkinlaiselta maalittamiselta”

Keskustan kansanedustajat Antti Kurvinen (vasemmalla) ja Markus Lohi keskustelemassa eduskunnassa 2. huhtikuuta.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta päätti eilen illalla aloittaa oman selvityksensä eduskunnan tiedonsaantioikeudesta.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Selvitettävänä on eri hallituskausilta useita asioita, joissa katsotaan, onko eduskunta saanut riittävää tietoa valtioneuvostosta.

Esiin nousee myös apulaisoikeuskanslerin tuoreehko, vuoden 2019 ratkaisu, joka koskee kanteluasiaa valtiovarainministeriön menettelystä tietojen antamisessa eduskunnalle. Tähän ratkaisuun kytkeytyy joiltain osin myös alivaltiosihteeri Päivi Nerg, jota ollaan nimittämässä valtiovarainministeriön kansliapäällikön virkaan.

Perustuslakivaliokunnan jäsen ja keskustan valiokuntavastaava Markus Lohi sanoo Demokraatille, ettei hän yhdistä lainkaan kansliapäällikkönimitystä ja perustuslakivaliokunnan selvitystä.

– Me emme käsittele yksittäisten virkamiesten toimintaa. On väärä yhteys, jos nämä lähdetään sotkemaan keskenään. Lisäksi tämä on niin sanottu oma asia, joka ei tule eduskunnan täysistuntosaliin mietintönä tai lausuntona, Markus Lohi sanoo.

– Kysymys on siitä, että nyt valmiuslain aktivoinnin yhteydessä erityisesti on tullut esille, että valiokuntien on ollut eduskunnassa välillä hankala saada kaikkea riittävää tietoa asioiden käsittelyyn. Sama ongelma on ollut edellisillä vaalikausilla. Nyt poikkeuksellisesti perustuslakivaliokunta päätti käynnistää selvityksen omana asianaan. Tämä on demokratian toimivuuden kannalta aivan keskeinen asia, eduskunnan tiedonsaantioikeudesta on säädetty perustuslaissa nimenomaisesti, Lohi sanoo.

“Se nollaaminen varmasti tarkoittaa sitä, kun…”

Lisää aiheesta

Markus Lohi sanoo, että apulaisoikeuskanslerin ratkaisu on ollut vain ”enemmänkin viitetiedoissa” eikä se siis ole pääroolissa valiokunnan aloittamassa selvityksessä. Valiokuntaneuvoksen muistiossa ratkaisu nostetaan kuitenkin aivan keskeisesti esiin raskaan kritiikin kera muiden tiedonsaantiongelmien joukossa.

– Tässä ei ole kysymys kenenkään yksittäisen henkilön tai virkamiehen toimien lainmukaisuuden selvittämisestä. Siihen perustuslakivaliokunnalla ei ole edes mandaattia. Se ei kuulu valiokunnan tehtäviin, Markus Lohi kuitenkin jatkaa.

– Asian käsittelyssä pysytään varmasti yleisemmällä tasolla ja pyrimme enemmänkin linjaamaan, mitä tämä tarkoittaa ja nostamaan esiin tulleita ongelmia esiin. Minulla on se käsitys ettei perustuslakivaliokunta lähde laillisuusvalvojien yksittäisiä ratkaisuja ruotimaan.

Lohen puoluetoveri, puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on puhunut apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun ”nollaamisesta”. Tosin hän olisi mieluimmin nollannut ratkaisun samalla, kun eduskunta käsittelee oikeuskanslerin kertomusta.

– Se nollaaminen varmasti tarkoittaa sitä, kun tehdään selvitys, että se kirkastaa mitä käytännössä perustuslain pykälä 47 tarkoittaa. Ei valiokunta lähde käymään instituution välistä miekkailua että ruvettaisiin arvioimaan laillisuusvalvojien ratkaisujen sisältöä, Markus Lohi tulkitsee.

“Jossakin vaiheessa pitäisi siihen tyytyä.”

Demokraatin haastattelemat julkis- ja valtiosääntöoikeuden asiantuntijat ovat kuitenkin, osa vahvastikin empineet, voiko kansliapäällikkönimitystä edistää perustuslakivaliokunnan selvityksen aikana. Tosin kiveenhakattua juridista estettä kukaan ei ole suoraan tälle maininnut.

Mikäli esitys Nergin nimittämisestä kansliapäälliköksi huomenna valtioneuvoston istunnossa esittelijän toimesta tehdään, oikeuskansleri voisi vielä puuttua asiaan, jos hän näkee siinä oikeudellisia ongelmia. Oikeuskansleri ei ole tuonut julki näkemystään.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni esittää alivaltiosihteeri Päivi Nergiä huomenna kansliapäälliköksi, Maaseudun Tulevaisuus kertoi tänään.

Hän on keskustan suosikki virkaan. Markus Lohi näkee jo maalittamisen piirteitä Päivi Nergin julkisessa kohtelussa.

– Kyllähän tämä näyttää yhtä virkamiestä kohtaan jonkinlaiselta maalittamiselta myös, koska asiaa on käsitellyt laillisuusvalvoja ja antanut omat ratkaisunsa. Jossakin vaiheessa pitäisi siihen tyytyä eikä tehdä tavallaan henkilöstä syyllistä ilman oikeudenkäyntiä.

Tästä on kyse apulaisoikeuskanslerin kiistanalaisessa päätöksessä.

Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa on kyse kiistasta, joka alkoi jo vuosi sitten, jolloin ministeriöt valmistelivat Juha Sipilän (kesk.) hallituksen sote- ja maakuntauudistusta. Tuolloin eduskunnassa syntyi käsitys, että valtiovarainministeriö ei toimittanut sinne kaikkia tietoja, joita eduskunta tarvitsi.

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen ratkaisun mukaan valtiovarainministeriön virkamiehet eivät kuitenkaan ole jättäneet kertomatta uudistuksesta merkityksellisiä ja olennaisia tietoja eduskunnalle. He eivät rikkoneet velvollisuuksiaan, kun he jättivät viime hallituskauden lopussa toimittamatta eduskunnalle tietoja yhteensä 210 miljoonan euron puutteista laskelmissaan.

Ratkaisussaan Puumalainen totesi kuitenkin myös, ettei voi kuitenkaan hyväksyä sitä ministeriön käsitystä, että hallituksen esityksen valmistelijat voisivat ennakoida asioiden käsittelyn etenemistä eduskunnassa ja mukauttaa toimiansa tämän käsityksensä mukaisesti. ”Kiinnitän valtiovarainministeriön huomiota tähän näkemykseeni eduskunnan tiedonsaantioikeuden toteuttamisesta”, hän päätti lausuntonsa.

Sähköpostiviesteissä, joita apulaisoikeuskanslerikin on ratkaisua tehdessään tutkinut, valtiovarainministeriön virkamiehet pohtivat, huomaako eduskunta lakiesitykseen jääneitä puutteita, joissa on kyse sadoista miljoonista euroista.

Iltalehti on kertonut, että valtiovarainministerien tämä virkamiesten viestienvaihto, jossa siis Nerg ei sinänsä ollut osallisena, oli päätynyt eduskunnan tietoon Iltalehden mukaan lipsahduksena juuri Nergin kautta.

Viestien vastaanottajana oli siis myös valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg, joka ei ollut Helsingin Sanomien uutisen mukaan viestien perusteella puuttunut ongelmaan. Hän oli tuolloin valtiovarainministeriössä keskeisessä asemassa maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa. Nerg kuitenkin kiisti jyrkästi, että virkamiehet olisivat tarkoituksellisesti jättäneet asioita kertomatta eduskunnalle.

FAKTA

47 § perustuslaki:

Eduskunnan tietojensaantioikeus

Eduskunnalla on oikeus saada valtioneuvostolta asioiden käsittelyssä tarvitsemansa tiedot. Asianomaisen ministerin tulee huolehtia siitä, että valiokunta tai muu eduskunnan toimielin saa viipymättä tarvitsemansa viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tiedot.

Valiokunnalla on oikeus saada valtioneuvostolta tai asianomaiselta ministeriöltä selvitys toimialaansa kuuluvasta asiasta. Valiokunta voi selvityksen johdosta antaa asiasta lausunnon valtioneuvostolle tai ministeriölle.

Kansanedustajalla on oikeus saada viranomaiselta tämän hallussa olevia edustajantoimen hoitamiseksi tarpeellisia tietoja, jotka eivät ole salassa pidettäviä eivätkä koske valmisteilla olevaa valtion talousarvioesitystä.

Eduskunnan oikeudesta saada tietoja kansainvälisissä asioissa on lisäksi voimassa, mitä siitä muualla tässä perustuslaissa säädetään.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE