Iltalehden presidenttikyselyssä Haavisto nappasi kärkipaikan ylivoimaisesti, kun vastaajat saivat valita vain yhden ehdokkaan, jota he äänestäisivät, kuten varsinaisissa vaaleissa. 32 % äänestäisi Haavistoa, kun kokoomuksen todennäköistä ehdokasta Alexander Stubbia äänestäisi 19 prosenttia vastaajista.

Sitoutumaton Mika Aaltola (12 %), keskustan tukema Olli Rehn (9 %) ja perussuomalaisten Jussi Halla-aho (9 %) kamppailevat ensimmäisellä kierroksella ennen kaikkea Stubbia ja toisiaan vastaan.

VAALEJA ei tällä kertaa kuitenkaan voiteta ensimmäisellä kierroksella, sillä kukaan ei tule toistamaan Sauli Niinistön temppua ja tule valituksi yli 50 % kannatusosuudella. Tarvitaan toinen kierros ja niiden ääniä, jotka antoivat äänensä jollekin toiselle vaalien ensimmäisellä kierroksella.

Kahden tämän hetken suosituimman ehdokkaan Haaviston ja Stubbin prosentit toisella äänestyskierroksella menevät IL:n kyselyssä Haaviston eduksi 48-40. Haaviston luvun vähintäänkin epäilen olevan hyvin lähellä todellisen potentiaalin kattoa, kun taas Stubbilla on vielä paljon voitettavaa.

HAAVISTON kaula muihin vaalien ensimmäisellä kierroksella vaikuttaa juuri nyt suurelta ja jopa niin selvältä, että Haavisto kokee voivansa pelata jo vaalien toista kierrosta. Monen löi ällikällä Haaviston eilen torstaina Ilta-Sanomille antama haastattelu, jossa hän teki pesäeroa asemaansa punavihreän blokin kärkiehdokkaana.

– Minulle se on vieras ajatus, koska en ole yhtään punainen.

– En ole aikoinaan lähtenyt vasemmistotrendeihin mukaan, vaan olen ollut perustamassa vihreää liikettä alusta asti. Se on ollut aina kotini. Olen aina mieltänyt olevani keskustaliberaalien maisemissa poliittisesti.

Moni pitkäaikainen, Haavistoa sinänsä sympannut ja kenties presidentinvaaleissa jo aiemmin äänestänytkin demari parahti uutisesta. Se tulkittiin – kenties oikeutetustikin – keskisormeksi niille vasemmiston äänestäjille, jotka ovat olleet valmiita tukemaan Haavistoa jo vaalien ensimmäisellä kierroksella, jotta edes yksi heidän poliittista arvomaailmaansa lähellä oleva ehdokas nousisi vaalien toiselle kierrokselle kamppailemaan presidenttiydestä.

Haavisto on voinut pitää selvänä kaksien aiempien presidentinvaalien kokemuksella, että osa demariäänestäjistä asettuu joka tapauksessa hänen taakseen jo ensimmäisellä kierroksella ja ellei SDP:n tai vasemmistoliiton ehdokas ole vaalien toisella kierroksella ja hän on, hän saa heidän kannattajiensa äänet varmasti. Nyt monet demarit älähtivät Haaviston lausunnoista, jotka näyttivät ottavan ensimmäisen kierroksen jo annettuna.

Suomalaiset arvostavat kyllä itsevarmuutta, mutta ylimielisyyttä emme tapaa katsoa hyvällä.

LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

ILTALEHDEN kyselyssä SDP:n ehdokkaaksi tarjottiin Jutta Urpilaista, joka on luvannut vastata hänelle esitettyihin pyyntöihin asettua ehdolle marraskuuhun mennessä. Hänen suosionsa gallupissa oli, no, vaivaiset 5 %.

Niin matala Urpilaisen kannatus ei varsinaisissa presidentinvaaleissa missään tapauksessa ole, mutta lyhyeksi hänen kampanja-aikansa on joka tapauksessa jäämässä ainakin kun sitä vertaa Haavistoon, joka on omalla tavallaan kampanjoinut jo toistakymmentä vuotta.

Haaviston käynnistämä riskipeli on kuitenkin omiaan kasaamaan vannoutuneita demariäänestäjiä Urpilaisen taakse, kunhan tosipelit alkavat. Mihin se riittää, on toinen kysymys.