Puskan mukaan vahvojen oluiden tuominen kauppojen, kioskien ja huoltoasemien hyllyille keskioluen rinnalle, ja vielä halvemmalla, lisäisi ilman muuta alkoholin kokonaiskulutusta ja sitä kautta monenlaisia haittoja.

– Ne näkyisivät paitsi lisääntyneinä alkoholikuolemina ja -sairauksina myös laajasti yhteiskunnassa: lisäpaineena sosiaali- ja terveyspalveluille ja poliisille, työelämän haittoina ja perheiden ongelmina, hän varoittaa.

Lakiehdotuksen myönteisiä asioita ovat Pekka Puskan mukaan pienpanimoita koskevat ehdotukset. Ne saisivat luvan valmistaa vahvempia käsityöläisoluita ja myydä niitä ulos. Sen sijaan vahvojen oluiden tuleminen kauppoihin ei olisi niiden etu.

– On yleisemminkin todettu, että vahvojen oluiden salliminen Suomessa vähittäismyyntiin avaisi markkinat kansainvälisten suurpanimoiden usein yli viiden prosentin massaoluille. Onkin sanottu, että 4,7 prosentin raja on eräänlainen tuontisuoja suomalaisille oluille.

Pekka Puska ottaa kantaa myös alkoholipolitiikan jatkoon suomalaisen maatalouden kannalta.

– Meillä puhutaan alkoholipolitiikan liberalisoinnista samaan aikaan, kun maailmalla ja lähialueillamme on pääasiassa siirrytty kiristyvään suuntaan kansanterveydellisistä ja taloudellisista syistä.

– Vahvoja oluita kauppaan ajavat sanovat usein, että tämä on ensimmäinen askel alkoholipolitiikan vapauttamisessa. Kysyttäessä muun muassa kaupalta, mikä on seuraava askel, he yleensä sanovat, että viinit kauppoihin. Tällainen muutos johtaisi, paitsi vielä lisääntyvään alkoholin kokonaiskulutukseen, ilman muuta myös kulutuksen painopisteen siirtymiseen oluesta viinien suuntaan.

Puska arvioi, että  Euroopassa on viinin ylituotantoa noin 1,7 miljardin pullon verran.

– Viinien tulo seuraavana suomalaisiin kauppoihin vyöryttäisi tätä viinijärveä Suomeen. Tämä kehitys ei mitenkään olisi suomalaisten ohranviljelijöiden etu.