Politiikka
9.6.2016 06:47 ・ Päivitetty: 9.6.2016 06:47
Pelastaako avoimuus puolueet?
Pelastakaa Puolueet! -pamfletti haluaa tehdä politiikasta ketterämpää ja avoimempaa. Pamfletin mukaan puolueiden valta on keskittynyt liikaa puoluejohdolle, eli niin sanotulle puolueen hoville. Myös politiikan tutkija Erkka Railon mielestä puheenjohtajalle annetaan liikaa painoarvoa.
– Usein ajatellaan, että puheenjohtaja on sataprosenttisesti vastuussa puolueen kannatuksesta. Kun kannatus laskee, tulee paniikkireaktio ja puheenjohtaja halutaan vaihtaa. Tosiasiassa puheenjohtajan valta on rajallinen, Railo huomauttaa.
Taru Tujusen, Mikael Jungnerin ja Matti Apusen kirjoittama pamfletti pohtii, miten puoluepolitiikkaa voisi kehittää. Viestintätoimisto Ellun Kanojen toimitusjohtaja Tujunen on Kokoomuksen entinen puoluesihteeri ja vaikuttanut muun muassa Sauli Niinistön presidentinvaalikampanjassa, Jungner viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja ja SDP:n entinen puoluesihteeri, ja Apunen Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n johtaja.
Vaikutusmahdollisuuksista huolimatta kansalaisten äänestysaktiivisuus ei ole noussut. Taru Tujusen mielestä vaaleja ei kuitenkaan ole liikaa tai liian usein.
– Kysymys on siitä, riittääkö kansalle, että he tulevat kuulluiksi neljän vuoden välein, ja kokevatko he äänestettävän sisällön tärkeäksi, Tujunen sanoo.
Ajatus siitä, että puolueet pystyisivät lupaamaan kaikkea maan ja taivaan väliltä ei tähän monimuotoiseen maailmaan sovi.
Pamfletti ehdottaa vaihtuvuutta eduskuntaan niin, että eduskunnassa istuisi yhteensä sata kansanedustajaa neljä vuotta, mutta vaalit käytäisiin kahden vuoden välein. Välivaaleilla valittaisiin tai jätettäisiin valitsematta puolet istuvista kansanedustajista. Yhä tiheämpi kampanjointi ei haittaisi.
Lisää aiheesta
– Vaalit eivät ole riesa vaan äänestäjille mahdollisuus tulla kuulluiksi, Tujunen pohtii.
Poliitikot saisivat myös muuttaa mieltään, eikä äänestyslupauksiin hirttäydyttäisi.
– Ajatus siitä, että puolueet pystyisivät lupaamaan kaikkea maan ja taivaan väliltä ei tähän monimuotoiseen maailmaan sovi, Tujunen sanoo.
Railon mielestä yksi syy puolueiden kankeuteen on vaalirahoituksessa.
– Vaaleihin osallistuminen vaatii kymmeniätuhansia euroja. Vaaliraha antaa mahdollisuuden poimia hyviä ja sopivia ehdokkaita, ja puolueeseen tulee samanmielistä porukkaa, Eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkija Railo pohtii.
Jos aloite saa 50 000 allekirjoitusta, siinä on joku järki.
Tujusen mielestä muun muassa lainsäädäntöhankkeiden valmistelua pitäisi avata enemmän, ja muidenkin kuin eduskunnassa olevien puolueiden pitäisi saada puoluetukea. Puolueiden ajatushautomoja pitäisi tukea kuten liike-elämän start-upeja. Tujunen näkee kansalaisaloitteiden suosion hyvänä asiana.
– Kaikki järjestelmät, joilla edistetään yhteiskunnallista keskustelua, ovat hyväksi. Jos jokin aloite saa 50 000 allekirjoitusta, siinä on joku järki.
Railon mukaan kansalaisaloitteiden suosio kertoo siitä, etteivät ihmiset koe poliittisia puolueita riittävänä osallistumisväylänä.
– Paras esimerkki on kansanedustaja Paavo Väyrysen (kesk.) kansalaisaloite euroeron puolesta. Mitä se kertoo päätöksentekojärjestelmästä, jos kansanedustaja kokee, ettei voi vaikuttaa politiikkaan oman hallituspuolueensa kautta vaan tekee kansalaisaloitteen?
Tujunen ei halunnut kommentoida kokoomuksen tilannetta, eikä pamfletin julkaisuajankohta hänen mukaansa liittynyt kokoomuksen puheenjohtajavaaleihin. Railosta kokoomuksen pitkään jatkunut valta on kääntynyt sitä vastaan ja nykykokoomuksessa on sisäisiä ristiriitoja.
– Retoriikka on muuttunut ja esimerkiksi työmarkkinajärjestöt koetaan taakaksi. Hallituksessa on tehty tällä hetkellä niin vaikeita päätöksiä, että kannatusta on vaikea saada nousuun.
Lue lisää torstaina 9.6. ilmestyvästä Demokraatista.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.