Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Työmarkkinat

Perjantai ei tuonut ratkaisua Teknologiateollisuuden työkiistaan – “Tässä on liikuttu äärirajoilla koko ajan”

LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Teknologiateollisuuden sovitteluehdotuksesta toivottiin avausta palkkaneuvottelujen pullonkaulaan, mutta sellaista ei valtakunnansovittelijan toimistolta perjantaina saatu.

Simo Alastalo, Marja Luumi ja Heikki Sihto

Teollisuusliitto hylkäsi sovintoehdotuksen yksimielisesti. Sovittelu tuskin jatkuu ennen helmikuun alussa alkavia lakkoja.

Valtakunnansovittelija Anu Sajavaaran ehdotus olisi kelvannut Teknologiateollisuuden työnantajat ry:lle. Ehdotus sisälsi kaksivuotisen sopimuksen irtisanomismahdollisuudella. Palkankorotus olisi ollut koko ajalta 6,6 prosenttia. Ensimmäiseltä vuodelta 4,1 ja toiselta 2,5 prosenttia. Ehdotuksessa oli mukana maltillinen 250 euron kertaerä.

– Tässä on liikuttu äärirajoilla koko ajan. Tilanne on äärimmäisen hankala kuten voitte ymmärtää. On yritetty etsiä sellaista ratkaisua, jolla turvattaisiin ostovoima ja varmistettaisiin Suomen kilpailukyky, mutta tänään se ratkaisu ei vielä syntynyt, Sajavaara kommentoi Bulevardilla perjantaina aamulla.

TEOLLISUUSLIITON puheenjohtaja Riku Aallon mukaan palkankorotustaso ei ollut riittävä. Aallon mukaan liian alhaisen palkankorotustason lisäksi sen muoto ei ollut hyväksyttävissä eli mitkä palkankorotuksen osat menevät kaikille ja mitkä ovat työnantajan päätettävissä olevia.

– Ratkaisu olisi merkinnyt kahden vuoden aikana kaikille tulevaa palkankorotusta vähän yli viisi prosenttiyksikköä. Me olemme jo etukäteen kertoneet, että me tavoittelemme selkeästi isompaa palkankorotustasoa.

Valtakunnansovittelijan esitys rakentui kaksivuotiseen sopimuskauteen: kausi olisi päättynyt marraskuun lopussa vuonna 2024.

Lisää aiheesta

Myös Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi oli ratkaisuun pettynyt.

– Olemme tulleet todella paljon vastaan aiemmasta, jos arvioidaan näitä korotusesityksiä, joista tuossa sovintoesityksessä puhutaan. Nämähän ovat merkittävästi korkeampia kuin menneinä vuosina on ollut.

Valtakunnansovittelijan toimistolla Ruohoniemi ei nähnyt ehdotukseen sisältyneiden palkankorotusten tasossa riskiä, jos kaikki menee hyvin. Tiedotteessaan hän piti korotuksia tasoltaan jo ”huolestuttavan korkeina” työllisyyden ja kilpailukyvyn näkökulmasta.

TEOLLISUUSLIITON työnseisaukset teknologiateollisuudessa ja kemianteollisuudessa alkavat tällä tietoa keskiviikkona 1.2.2023.

Ruohoniemi arvioi tilanteen sotkevan myös käynnissä olevan teknologiateollisuuden toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden sovittelun.

– Sovittelutapaamisia niiden osalta on sovittu tuohon viikonlopun ajalle, mutta aika huonot edellytykset niillä on mennä eteenpäin tällaisessa olosuhteessa.

Aalto ei kommentoinut sitä, kuinka todennäköistä työtaistelutoimien alkaminen ensi viikolla on.

– Haluamme saada tämän ratkaistua mahdollisimman nopeasti toivottavasti ennen kuin lakot alkavat. On sovittelijan käsissä, milloin hän meidät tänne kutsuu.

Teollisuusliiton puheenjohtaja kertoi, että työriidan osapuolet pohtivat puolin ja toisin viikonlopun yli, miten tästä jatketaan.

– Olemme valmiudessa tulla heti, kun sovittelija meidät tänne kutsuu käymään keskustelua.

Sovittelun jatkon ajankohdasta ei ole toistaiseksi tietoa.

– Tänään paistaa aurinko. Toivotaan, että paistaa kohta täällä Bulevardillakin, valtakunnansovittelija Sajavaara sanoi.

SOVINTOESITYKSEN kaksivuotisen 1+1-sopimuksen ensimmäisen vuoden 4,1 prosentin palkankorotus olisi tuonut mukavan lisäkorotuksen myös kunta- ja hyvinvointialojen työntekijöille.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen viestitti tänään Demokraatille, että esityksen kustannusvaikutus olisi ollut työnantajalle kokonaisuudessaan yli 400 miljoona euroa vuonna 2023.

Kunta- ja hyvinvointialoille tuleva palkankorotus – kytkös yleiseen linjaan – liittyy niiden viime vuonna tehtyyn sopimukseen. Sen palkkaohjelmassa palkankorotus oli vähintään 1,9 prosenttia kahdelle vuodelle, sillä edellytyksellä, että niin sanottu yleinen linja jää tämän alle. Tässä tapauksessa yleinen linja tarkoittaa teknologiateollisuuden, kemianteollisuuden ja Autoliikenteen työnantajaliiton ja AKT:n sopimuksia, jotka on tehty ennen 1. helmikuuta.

Jos teknologiateollisuudessa palkankorotus ylittää 1,9 prosenttia, niin jokaisen prosentin on arvioitu lisäävän Kunta- ja hyvinvointialojen palkkakustannuksia noin 200 miljoonalla eurolla.

Jalosen mukaan pääsopijajärjestöt tarkastelevat perälautakytköstä ja sen vaikutuksia palkkoihin helmikuun aikana, jos vientiteollisuudessa neuvottelut jatkuvat helmikuulle. Jos sopijajärjestöt eivät löydä sopua kustannusvaikutusten määrästä helmikuun aikana, niin tilanteen selvittämistä jatkaa välityslautakunta.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE