Teollisuusliitto hylkäsi sovintoehdotuksen yksimielisesti. Sovittelu tuskin jatkuu ennen helmikuun alussa alkavia lakkoja.

Valtakunnansovittelija Anu Sajavaaran ehdotus olisi kelvannut Teknologiateollisuuden työnantajat ry:lle. Ehdotus sisälsi kaksivuotisen sopimuksen irtisanomismahdollisuudella. Palkankorotus olisi ollut koko ajalta 6,6 prosenttia. Ensimmäiseltä vuodelta 4,1 ja toiselta 2,5 prosenttia. Ehdotuksessa oli mukana maltillinen 250 euron kertaerä.

– Tässä on liikuttu äärirajoilla koko ajan. Tilanne on äärimmäisen hankala kuten voitte ymmärtää. On yritetty etsiä sellaista ratkaisua, jolla turvattaisiin ostovoima ja varmistettaisiin Suomen kilpailukyky, mutta tänään se ratkaisu ei vielä syntynyt, Sajavaara kommentoi Bulevardilla perjantaina aamulla.

– Ratkaisu olisi merkinnyt kahden vuoden aikana kaikille tulevaa palkankorotusta vähän yli viisi prosenttiyksikköä. Me olemme jo etukäteen kertoneet, että me tavoittelemme selkeästi isompaa palkankorotustasoa.

Myös Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi oli ratkaisuun pettynyt.

– Olemme tulleet todella paljon vastaan aiemmasta, jos arvioidaan näitä korotusesityksiä, joista tuossa sovintoesityksessä puhutaan. Nämähän ovat merkittävästi korkeampia kuin menneinä vuosina on ollut.

Valtakunnansovittelijan toimistolla Ruohoniemi ei nähnyt ehdotukseen sisältyneiden palkankorotusten tasossa riskiä, jos kaikki menee hyvin. Tiedotteessaan hän piti korotuksia tasoltaan jo ”huolestuttavan korkeina” työllisyyden ja kilpailukyvyn näkökulmasta.

TEOLLISUUSLIITON työnseisaukset teknologiateollisuudessa ja kemianteollisuudessa alkavat tällä tietoa keskiviikkona 1.2.2023.

Ruohoniemi arvioi tilanteen sotkevan myös käynnissä olevan teknologiateollisuuden toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden sovittelun.

– Sovittelutapaamisia niiden osalta on sovittu tuohon viikonlopun ajalle, mutta aika huonot edellytykset niillä on mennä eteenpäin tällaisessa olosuhteessa.

Aalto ei kommentoinut sitä, kuinka todennäköistä työtaistelutoimien alkaminen ensi viikolla on.

– Haluamme saada tämän ratkaistua mahdollisimman nopeasti toivottavasti ennen kuin lakot alkavat. On sovittelijan käsissä, milloin hän meidät tänne kutsuu.

Teollisuusliiton puheenjohtaja kertoi, että työriidan osapuolet pohtivat puolin ja toisin viikonlopun yli, miten tästä jatketaan.

– Olemme valmiudessa tulla heti, kun sovittelija meidät tänne kutsuu käymään keskustelua.

Sovittelun jatkon ajankohdasta ei ole toistaiseksi tietoa.

– Tänään paistaa aurinko. Toivotaan, että paistaa kohta täällä Bulevardillakin, valtakunnansovittelija Sajavaara sanoi.

SOVINTOESITYKSEN kaksivuotisen 1+1-sopimuksen ensimmäisen vuoden 4,1 prosentin palkankorotus olisi tuonut mukavan lisäkorotuksen myös kunta- ja hyvinvointialojen työntekijöille.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen viestitti tänään Demokraatille, että esityksen kustannusvaikutus olisi ollut työnantajalle kokonaisuudessaan yli 400 miljoona euroa vuonna 2023.

Kunta- ja hyvinvointialoille tuleva palkankorotus – kytkös yleiseen linjaan – liittyy niiden viime vuonna tehtyyn sopimukseen. Sen palkkaohjelmassa palkankorotus oli vähintään 1,9 prosenttia kahdelle vuodelle, sillä edellytyksellä, että niin sanottu yleinen linja jää tämän alle. Tässä tapauksessa yleinen linja tarkoittaa teknologiateollisuuden, kemianteollisuuden ja Autoliikenteen työnantajaliiton ja AKT:n sopimuksia, jotka on tehty ennen 1. helmikuuta.

Jos teknologiateollisuudessa palkankorotus ylittää 1,9 prosenttia, niin jokaisen prosentin on arvioitu lisäävän Kunta- ja hyvinvointialojen palkkakustannuksia noin 200 miljoonalla eurolla.

Jalosen mukaan pääsopijajärjestöt tarkastelevat perälautakytköstä ja sen vaikutuksia palkkoihin helmikuun aikana, jos vientiteollisuudessa neuvottelut jatkuvat helmikuulle. Jos sopijajärjestöt eivät löydä sopua kustannusvaikutusten määrästä helmikuun aikana, niin tilanteen selvittämistä jatkaa välityslautakunta.