Hallituksen perusopetuksen tuen uudistusesitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä ja tavoitteena on, että laki saataisiin hyväksyttyä vuodenvaihteessa, opetus- ja kulttuuriministeriöstä kerrotaan.

Esityksestä on poistettu lausuntokierroksen palautteen perusteella kohta, jonka mukaan koulunkäynnin aloittamista ei olisi enää voinut siirtää.

-  Kohta sai aika paljon lausuntopalautetta. Tästä syystä opetusministeri linjasi, että pykälää ei muuteta, sanoo hallitusneuvos Marjaana Larpa opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Asia jätettiin kuitenkin ennalleen, joten lapsen koulun aloittamista voidaan edelleen siirtää vuodella asiantuntijoiden selvitysten perusteella.

Hän lisää, että nykytilanteesta on myös useamman vuoden tilasto-, tutkimus- ja arviointitietoa.

-  Sitten on tietysti kentältä tullutta viestiä siitä, että nykyinen tuen järjestelmä ei tällaisenaan toimi.

Vitikka mainitsee, että ensinnäkin kuntien ja alueiden välillä on vaihtelua. Lisäksi, jos esimerkiksi aluehallintovirastojen kantelutapauksia tarkastellaan, perusopetuksen tukea koskevat asiat ovat yksi merkittävimpiä aiheita kanteluasioissa. Eli huoltajatkaan eivät ole tilanteeseen tyytyväisiä.

Opettajat ovat puolestaan viestineet, että tällä hetkellä tukijärjestelmä ei nykyisillä resursseilla toimi.

-  Esimerkiksi asiakirjakokonaisuus, joka tähän nykyiseen tuen järjestelmään sisältyy, koetaan hyvin kuormittavana ja aikaa vievänä.

NYKYINEN tukijärjestelmä perustuu tuen tasoihin, ja tasoilla oppilas voi saada lakisääteisiä tukimuotoja, kuten tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta tai erityisopetusta. Vitikan mukaan vaikuttaa siltä, että vaikka oppilaat olisivat jollakin tuen tasolla, he eivät välttämättä saa niitä tukitoimia, joita he tarvitsevat.

-  Nyt uudistuksessa lähdetään siitä, että tasot poistetaan ja säädetään konkreettisista tukitoimista. Sillä pyritään varmistamaan se, että oppilaat oikeasti saavat sitä tukiopetusta, erityisopettajan opetusta, pienryhmäopetusta, tulkitsemis- ja avustajapalveluita ja muita konkreettisia tukitoimia, joita tarvitsevat, Vitikka sanoo.

Uudistuksen vaatimiin toimiin panostetaan hänen mukaansa lähes sata miljoonaa euroa pysyvää vuosittaista rahaa opetuksen järjestäjille.

Teksti: STT / Eeva Nikkilä-Kiipula