Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Työmarkkinat

Perussuomalaisten kiky-käännös kiukuttaa – liitot kysyvät nyt muista kannanmuutoksista: ”Äänestäjien kuluttajasuojan varmistamiseksi”

iStock
Ammattiliitot kysyvät perussuomalaisilta, osoittaako peukku muissa kuin kiky-kysymyksessä yhä samaan suuntaan kuin Vaalistaja-kyselyssä.

Perussuomalaisten muuttunut kiky-kanta on kirvoittanut jatkokysymyksiä ay-liikkeessä. AKT tiedustelee, aikooko puolue muuttaa kantaansa myös työehtosopimusten yleissitovuudesta. JHL puolestaan kysyy, tukeeko perussuomalaiset yhä julkista perusterveydenhuoltoa. Rakennusliitto perää puolueen kantoja työmarkkinarikollisuuden vastaisista toimista.

Demokraatti

Demokraatti

Perussuomalaiset sanoi SAK:n Vaalistaja-kyselyssä kannattavansa kiky-maksujen siirtämistä takaisin työnantajan vastuulle. Puolueen puheenjohtaja Riikka Purra kuitenkin kertoi MTV:n vaalitentissä, ettei puolue kannata asiaa. Puolueesta on kerrottu, että vastaus ei ole käynyt puoluejohdon pöydällä ja puoluetoimiston työntekijä on kertonut virheellisen kannan.

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL moittivat tiedotteissaan perussuomalaisia siitä, että puolueen muuttunut kiky-kanta paljastui vasta, kun jo 1,7 miljoonaa suomalaista oli äänestänyt ennakkoon.

AKT nostaa esiin, että perussuomalaiset ovat peukuttaneet SAK:n kyselyssä myös työehtosopimusten yleissitovuuden puolesta.

– Riikka Purra, ovatko perussuomalaiset sanojensa mittaisia vai ovatko he yhdessä kokoomuksen kanssa ajamassa yleissitovuutta alas? AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko kysyy tiedotteessa.

AKT muistuttaa, että yleissitovuuden alasajo tarkoittaisi tavallisille työntekijöille sekä työehtojen että toimeentulon merkittävää heikkenemistä.

– AKT:n jäseniä on paljon pienissä työpaikoissa esimerkiksi kuorma-autoalalla. Yleissitovuus on sekä työntekijöille että työnantajille ensiarvoisen tärkeä. Se luo raamit sille, millä ehdoilla alalla tehdään työtä ja miten alalla kilpaillaan.

AKT painottaa, että yleissitovuudella on keskeinen merkitys työlainsäädännön täydentäjänä ja siitä luopuminen tarkoittaisi myös yleisistä palkankorotuksista luopumista.

– Yleissitovuuden myötä kaikilla pienilläkin työpaikoilla palkat ja työehdot paranevat sekä parantavat ostovoimaa. Myös aluehallintoviranomaisten mahdollisuus valvoa palkkausta ja työehtoja perustuu työehtosopimusten yleissitovuuteen. Ilman yleissitovia sopimuksia ei ole mahdollista esimerkiksi toteuttaa kesäkuun alussa voimaan astuvaa valvontalain muutosta, jossa juuri parannettiin keinoja valvoa alipalkkausta, AKT muistuttaa tiedotteessa.

“Puolueen täydellinen takinkääntö harmittaa meitä.”

JULKISTEN ja hyvinvointialojen liiton puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine kuvaa tiedotteessa olevansa huolestunut perussuomalaisten poukkoilevasta linjasta työelämäkysymyksissä. Häntä arveluttaa, mikä on perussuomalaisten kanta esimerkiksi perusterveydenhuollon järjestämiseen jatkossa.

– Puolueen täydellinen takinkääntö työntekijöitä kurittavassa kiky-sopimuksessa harmittaa meitä. Perussuomalaiset kertoi noin kuukausi takaperin olevansa valmis kiky-maksujen palauttamiseen työnantajien maksettaviksi, mutta on nyt perunut tämän kädenojennuksen työntekijöille ja haluaa työntekijöiden edelleen maksavan ylimääräisiä maksuja, Niemi-Laine kertoo.

– Haluan kysyä perussuomalaisilta, oletteko te yhä puolustamassa julkisia palveluita perusterveydenhuollossa vai onko teidän kantanne muuttunut tässäkin asiassa?

Vaalistaja-kyselyyn vastanneista puolueista kaikki vastasivat kyllä siihen, pitäisikö perusterveydenhuollon olla tulevaisuudessakin julkinen, verorahoilla tuotettu palvelu.

JHL:n mukaan moni äänestäjä kokee tulleensa petetyksi perussuomalaisten kiky-kannan muututtua, koska kiky-maksu kurittaa ankarasti tavallista palkansaajaa.

– Äänestäjien kuluttajasuojan varmistamiseksi toivomme, että perussuomalaiset kertoisi, mitkä muut kannat ovat muuttuneet viime viikkoina. Toivottavasti kiky-kannassa oli kyse aidosta erehdyksestä eikä vaikkapa kassakaappisopimuksesta työnantajia lähellä olevien tahojen kanssa, Niemi-Laine sanoo tiedotteessa.

JHL toivoo sunnuntain eduskuntavaaleissa valittavien kansanedustajien olevan julkisten hyvinvointipalvelujen kannattajia.

– Vain siten voimme varmistaa hyvät ja turvalliset palvelut kaikille Suomessa asuville.

RAKENNUSLIITTO edellyttää seuraavalta hallitukselta toimia harmaan talouden ja työperäisen hyväksikäytön kitkemiseksi myös rakennusalalta. Liitto huomauttaa tiedotteessaan, että Vaalistaja-kampanjan kyselyssä lukuisat puolueet liputtivatkin muun muassa viranomaisvalvonnan lisäämisen puolesta.

– Viime päivien tapahtumien valossa, kysymys kuuluu: Kannattaako perussuomalaiset edelleen, Vaalistajalle antamansa vastauksen mukaisesti, työmarkkinarikollisuuden vastaisia toimia? Rakennusliitto tenttaa tiedotteessaan.

Sanatarkasti kyselyn väite, jolle myös perussuomalaiset on peukuttanut, kuuluu näin: “Viranomaisvalvontaa on parannettava ja ammattiliitoille on säädettävä kanneoikeus, jotta työmarkkinarikollisuus saadaan kitkettyä.”

Rakennusliiton mukaan työmarkkinarikollisuus ja työperäinen hyväksikäyttö on pureutunut voimakkaasti Suomen rakennustyömaille. Rakennusliitto onkin vaatinut muun muassa alipalkkauksen kriminalisointia ja muita voimakkaita toimia työmarkkinarikollisuuden kitkemiseksi.

– Erityisen suuressa hyväksikäytön vaarassa ovat Suomeen EU:n ulkopuolelta tuodut lähetetyt työntekijät, joita usein Suomessa muutetaan ns. kevytyrittäjiksi vailla työehtosopimusten suojaa. Kolmansista maista tulevien työntekijöiden osalta parhaan turvan toisi palkanmaksu valtion hallinnoiman ns. älytilin kautta. Näin myös sosiaaliturvamaksut kohdentuisivat oikein, eivätkä jäisi veronmaksajien huoleksi, tiedotteessa kerrotaan.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE