Vihreiden Fatim Diarra ja vasemmistoliiton Johannes Yrttiaho jättivät lausuntoon eriävät mielipiteet.

Jos perustoimeentulotuen hakija ei ilmoittautuisi työttömäksi kokoaikatyön hakijaksi tai hakisi ensisijaisia etuuksia, hänen perusosaansa voitaisiin lakiesityksen mukaan alentaa 50 prosentilla.

Perusosan alentaminen voitaisiin kuitenkin tehdä vain, jos se ei vaarantaisi ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voitaisi pitää muutenkaan kohtuuttomana. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että toimeentulotuen perusosan tasoa leikataan.

Perustuslakivaliokunta antaa lausuntonsa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, joka laatii mietinnön hallituksen esityksestä.

VIHREIDEN Diarra jätti lausuntoon eriävän mielipiteen, sillä hänen mukaansa hallituksen esitys vaarantaa perustuslain takaaman välttämättömän toimeentulon turvan.

-  Kansainvälisiltä valvontaelimiltä saatujen huomautusten mukaan jo nyt perusturva on Suomessa ihmisoikeuksien näkökulmasta riittämätön. Kun otetaan huomioon kaikki hallituksen tällä kaudella toteuttamat sosiaaliturvan leikkaukset, kyse on vakavista ihmisoikeusloukkauksista, Diarra sanoo tiedotteessaan.

Myös Yrttiahon mukaan etenkin perusosan tason alentaminen ja mahdollisuus tuen sanktioluonteiseen alentamiseen jopa puoleen vaarantavat perustuslaissa mainitun oikeuden ihmisarvoisen elämän kannalta välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.

-  On kysyttävä, missä menee perustuslaissa jokaiselle turvatun viimesijaisen turvan ja ihmisarvoisen elämän raja, jos viimesijaistakin tukea voidaan sanktioluontoisesti leikata uuden lain myötä jopa puoleen, ja vieläpä vain etuuskäsittelijän harkinnalla ja vastuulla, Yrttiaho sanoo omassa tiedotteessaan.

VALIOKUNNAN puheenjohtaja, pääministeripuolue kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman ei niele opposition kritiikkiä. Hän toteaa, että valiokunnan selvä enemmistö eli 15 jäsentä 17:stä katsoi, ettei lakiesitys ole perustuslain vastainen.

Hänen mukaansa eriävät mielipiteet ovat ristiriidassa sen kanssa, mitä valiokunta on vakiintuneesti aiemmin todennut toimeentulotuesta.

Vestman kertoo, että valiokunnan tulkintalinja on ollut jo noin 30 vuoden ajan se, että toimeentulotuki ja perustuslain tarkoittama välttämätön toimeentulo ja huolenpito eli niin sanottu eksistenssiminimi eivät ole sama asia.

-  Valiokunta on 30 vuotta katsonut, että toimeentulotuki on korkeampi kuin perustuslain vaatima eksistenssiminimi, Vestman sanoo STT:lle.

Näin ollen valiokunta katsoi nyt lausunnossaan, että tuen perusosan tason leikkaaminen ei ole ongelma perustuslain näkökulmasta.

Myöskään sanktioluontoiset alennukset toimeentulotukeen eivät olleet valiokunnan mukaan perustuslain vastaisia. Vestman kertoo, että myös tässä asiassa valiokunta nojasi muun muassa aiempiin linjauksiin.

-  Valiokunta on jo aiemmin hyväksynyt sanktioiden käytön, jos tuensaaja ei toimi niin, että hän itse pyrkisi hankkimaan välttämättömän toimeentulon muutoin esimerkiksi työn kautta, hän toteaa.

Teksti: STT / Tuomas Savonen, Eetu Halonen