Päätetään aloittaa omana asiana selvitys eduskunnan kattavan tiedonsaantioikeuden perustuslainmukaisesta toteutumisesta, esityslistassa lukee.

Muutoinkin kiinnostavan ja perustavaa laatua olevan asian tekee poikkeuksellisen mielenkiintoiseksi se, että sillä voisi potentiaalisesti olla yhteys myös valtioneuvostossa esillä olevaan valtiovarainministeriön kansliapäällikkönimitykseen.

Kansliapäälliköksi esitetään alivaltiosihteeri Päivi Nergiä, mutta asia on jäänyt parin viikon aikana jo kahdesti pöydälle, kerran ennen valtioneuvoston istuntoa ja viimeksi eilen itse istunnossa.

– Tämä on sen vuoksi tärkeää, että eduskunnan pitää pystyä valvomaan hallituksen toimintaa, Ojala-Niemelä sanoo.

Ojala-Niemelän mukaan monia ongelmia on tullut esille. Hän sanoo, että viime vaalikaudella niitä tuli soten yhteydessä ja tällä vaalikaudella muun muassa EU-asioissa ja valmiuslaeista säädettäessä.

Eduskunnassa on siis useaan otteeseen koettu, ettei hallituksesta tule sille riittävää määrää tietoa päätösten perusteiksi.

Juuri se, että Ojala-Niemelä mainitsee tässä yhteydessä myös viime vaalikauden sote-päätöksenteon herättää kysymyksiä. Juuri tähän liittyy kiistelty apulaisoikeuskanslerin päätös, jota niin hallinto-oikeuden asiantuntijat kuin eduskunnan virkamiehet ovat kritisoineet raskaasti.

Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa on kyse kiistasta, joka alkoi jo vuosi sitten, jolloin ministeriöt valmistelivat Juha Sipilän (kesk.) hallituksen sote- ja maakuntauudistusta. Tuolloin eduskunnassa syntyi käsitys, että valtiovarainministeriö ei toimittanut sinne kaikkia tietoja, joita eduskunta tarvitsi.

Tutkittujen viestien vastaanottajana oli siis myös valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg, joka ei ollut Helsingin Sanomien uutisen mukaan viestien perusteella puuttunut ongelmaan. Hän oli tuolloin valtiovarainministeriössä keskeisessä asemassa maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa. Nerg kiisti jyrkästi, että virkamiehet olisivat tarkoituksellisesti jättäneet asioita kertomatta eduskunnalle.

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen ratkaisun mukaan valtiovarainministeriön virkamiehet eivät ole jättäneet kertomatta uudistuksesta merkityksellisiä ja olennaisia tietoja eduskunnalle. He eivät rikkoneet velvollisuuksiaan, kun he jättivät viime hallituskauden lopulla toimittamatta eduskunnalle tietoja yhteensä 210 miljoonan euron puutteista laskelmissaan.

Ratkaisussaan Puumalainen totesi kuitenkin myös, ettei voi kuitenkaan hyväksyä sitä ministeriön käsitystä, että hallituksen esityksen valmistelijat voisivat ennakoida asioiden käsittelyn etenemistä eduskunnassa ja mukauttaa toimiansa tämän käsityksensä mukaisesti. ”Kiinnitän valtiovarainministeriön huomiota tähän näkemykseeni eduskunnan tiedonsaantioikeuden toteuttamisesta”, hän päätti lausuntonsa.

Nyt myös tämä apulaisoikeuskanslerin ratkaisu saattaa olla tulossa uudelleen arvioitavaksi perustuslakivaliokunnassa. Tämä on itse asiassa hyvin oletettavaa, vaikka Ojala-Niemelä ei lähde asiaa ennakoimaan.

– En sitä pysty ennakoimaan, mitä nousee esille. Sen näkee asiantuntijakuulemisten kautta, mitä he nostavat, Johanna Ojala-Niemelä vastaa.

Asiantuntijoissa lienee myös juuri heitä, jotka ovat olleet kriittisiä apulaisoikeuskanslerin päätöstä kohtaan.

Looginen jatkokysymys kuuluu, mitä Ojala-Niemelä ajattelee siitä, että jos asia käsitellään uudestaan, voidaanko kansliapäällikkönimitystä viedä tässä vaiheessa eteenpäin.

– En ota siihen kysymykseen tässä yhteydessä kantaa. Lähtökohtaisesti yksittäisen virkamiehen toimia ei tutkita vaan ylipäänsä sitä täyttyykö eduskunnan tiedonsaantioikeus, Ojala-Niemelä vastaa.

Julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen on aiemmin sanonut Demokraatissa, että hänen mielestään nimitysprosessi olisi keskeytettävä.

– Minun nähdäkseni on selvää, että tällaisessa tilanteessa ei pitäisi ryhtyä sellaiseen virkanimitykseen, jotka koskevat tutkinnan ydintä. Se missä määrin, tämä on oikeudellinen kysymys ja missä määrin ei, on tietysti veteenpiirretty viiva. On varmaankin mahdollista ajatella, että virkanimitykselle ei ole loppuun asti vietyä oikeudellista estettä, mutta jos asiaa tarkastellaan laajemmin poliittisen kulttuurin ja oikeusvaltiollisuuden näkökulmasta, niiden näkökulmasta toimijoiden pitäisi pidättäytyä tekemästä ratkaisuja, Rautiainen sanoi.

Nergin kansliapäällikkönimitysasiassa valtioneuvostossa esittelijänä toimii valtiovarainministeriön hallinto- ja kehitysjohtaja Juha Majanen.

Hän otti eilen STT:llä kantaa kysymykseen, miten Nergin nimitys suhtautuu siihen, että apulaisoikeuskanslerin ratkaisu nousisi vielä esiin perustuslakivaliokunnan pohtiessa eduskunnan tiedonsaantioikeutta.

–  Arvioimme tätä oikeudellisesta näkökulmasta, silloin tuon kaltainen selvitys ei muodosta oikeudellista estettä nimityksen eteenpäin viemisestä. Tässä on myös hyvä korostaa Nergin oikeusturvaa, Majanen puolestaan näki asian.

Perustuslakivaliokunnan selvitys ei kohdistu vain yhteen vaalikauteen vaan useampiin.

Valiokunnista tiedonsaantiongelmia on ollut Ojala-Niemelän mukaan ainakin perustuslakivaliokunnassa ja hänen oman tietonsa mukaan myös laki-, ulkoasiain- ja hallintovaliokunnassa.

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen on todennut, että apulaisoikeuskanslerin ratkaisu pitäisi ”nollata”

Vanhanen painotti Demokraatile, että lähtökohta on se, että eduskunnalla on oikeus saada ne tiedot, joita se tarvitsee lainsäädäntötyössään.

– Tämä ristiriita on tässä hämmentävä. Tämä täytyy jollain tapaa nollata, Vanhanen sanoi.

Vanhanen itse pitää luontevimpana tapana sitä, että oikeuskanslerin kertomusta käsiteltäessä perustuslakivaliokunta tarkastelee kysymystä ja ottaa siihen lopullisen kannan.

Perustuslakivaliokunnan tiistain listalla on myös apulaisoikeuskanslerin kertomus, mutta se käsittelee oikeuskanslerin toimintaa vuonna 2018 eikä siis 2019, jonka tapahtumiin kiistelty apulaisoikeuskanslerin päätös liittyy. Toki tässäkin yhteydessä perustuslakivaliokunnan jäsenet voivat halutessaan käydä keskustelua myös vuoden 2019 tapahtumista.

Perustuslakivaliokunta kokoontuu seuraavan kerran tiistai-iltana. Valtioneuvoston istunnot pidetään torstaisin.