-  Käännän kaikki kivet, että päästään tuloksiin, Honkonen sanoi uuden ministerin innokkuudella STT:lle.

Konkreettisiin toimiin täytyy vielä paneutua, mutta ainakaan ei pidä asettaa lisäpaineita opiskelijoille, ei lisätavoitteita, eikä lisää kiristyksiä, hän linjaa.

Saarijärveltä Keski-Suomesta kotoisin oleva 34-vuotias ministeri sanoo itsekin olevansa laman lapsi. Hän nimeää tärkeimmäksi poliittiseksi tavoitteekseen yhdenvertaisuuden.

Honkonen on keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon ja nyt maa- ja metsätalousministeriksi siirtyneen edeltäjänsä Antti Kurvisen hyvä ystävä. Hän oli jopa Kurvisen bestman.

-  Me ollaan samaa keskustanuorten kasarisukupolvea. Puolueen kannalta olisi mielestäni paljon huonompi tilanne, jos puoluekokouksessa valittu johto ei tulisi keskenään toimeen kuin että tullaan hyvin juttuun ja ollaan myös hyviä ystäviä.

Edeltäjien linja jatkuu

Honkonen jatkaa edeltäjiensä linjalla hajautettua korkeakoulupolitiikkaa. Siitä huolimatta, että sitä on kritisoitukin.

-  Suomalaisen yhteiskunnan pärjäämisen yksi keskeinen lähtökohta on ollut se, että korkeakouluun voi päästä, vaikka asuisi jossain maaseudulla kuten minä. Jossain muussa yhteiskunnassa meikäläisen elämäntarina ei olisi mahdollinen.

Honkonen on tällä hallituskaudella jo neljäs keskustalainen tiede- ja kulttuuriministeri. Edeltäjät ovat ehtineet myöntää koulutusvastuita ja aloituspaikkoja laajasti Suomen eri korkeakouluille.

-  Rahat on käytetty, mutta jos jokin korkeakoulu haluaa vielä koulutusvastuita ja esitys on perusteltu, niin varmasti harkitsen.

Honkonen aikoo myös viedä eteenpäin keskustan kokeilun alueellisesta opintolainahyvityksestä. Hänen mukaansa valmistelu on hyvässä vauhdissa ministeriössä, ja on ihan mahdollista, että esitys etenee vielä tällä hallituskaudella.

Norjan mallin mukaisella kokeilulla houkuteltaisiin vastavalmistuneita muuttamaan harvaan asutulle ja työvoimapulasta kärsivälle alueelle sillä, että he saisivat opintolainojaan anteeksi.

Lapsuus pesäpallokisoissa

Honkonen on viettänyt lapsuutensa pesäpallo- ja hiihtokisoissa, joissa vanhemmat olivat toimitsijoina.

-  Perustason toiminta on se, mistä kaikki lähtee niin urheilussa kuin kulttuurin puolellakin. Siitä, että nuoret lupaukset perhe- ja tulotaustausta riippumatta pääsevät aloittamaan mieluisan urheilu-, taide- tai musiikkiharrastuksen.

Kulttuurityöntekijöiden ahdinkoon ministeri aikoo puuttua erityisesti tapahtuma-alan näkökulmasta.

-  Koronan aikana nähtiin, että tapahtuma-alalla ei ole ketään, jonka kanssa asioida suoranaisesti. Koen olevani siinä mielessä myös elinkeinoja edistävä ministeri.

Urheiluministerin roolissa Honkosella ei ole toistaiseksi mielipidettä suomalaisessa jääkiekkobisneksessä viime vuodet pyörineestä venäläisestä rahasta.

-  Siihen, että jollakin tavalla Suomesta käsin tuettaisiin Venäjän koneistoa ja hallintoa, suhtaudun totta kai erittäin kielteisesti, mutta en voi vielä ottaa tarkkaan kantaa, kun en tunne taustoja.

Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkosen kalenterissa on kulttuuriväen kanssa sovittuja tapaamisia ja satoja kutsuja kulttuuri- ja urheilutapahtumiin.

-  Priorisoin sellaisia, joissa en ole ennen käynyt, kuten Savonlinnan oopperajuhlat, Tangomarkkinat ja Sulkavan soudut, hän luettelee.

Hiukan kohtaamiset jännittävätkin, sillä kulttuuriala on ollut raivoissaan hallituksen koronatoimista. Honkosen mielestä pitää kuitenkin muistaa, että ”yksikään tapahtuma ei ole mennyt konkurssiin, vaikka alalla onkin ollut erittäin vaikeaa”.

Oma mieluisin kulttuuriharrastus hänelle on taidenäyttelyissä ja museoissa kiertely, historioitsija kun on.

-  Olen opiskellut Suomen historiaa ja suorittanut museologian perusopinnot. Olenkohan jopa ensimmäinen kansanedustaja, joka on opiskellut museoalaa.

Kiasmat ja Ateneumit on käyty, mutta kulttuuriministeri odottaa erityisesti pääsevänsä näkemään valtavirrasta poikkeavia juttuja.

-  Kuuntelen kotimaista ja ulkomaista nykypoppia ja kuuntelen myös iskelmämusiikkia, koska tykkään tanssimisesta. En kuitenkaan käy lavatansseissa, ikävä kyllä, mutta tanssin aina kun on mahdollisuus.

Hän on käynyt pianotunneilla ja vaikka hänestä ei suurta muusikkoa tullutkaan, harrastus tuo vieläkin iloa elämään.

-  Voin soitella pianoa kotona yksin. Silloin kun kukaan ei kuuntele.

Honkonen sanoo, ettei ole koskaan kilpaurheillut, mutta hän hiihtää ja käy kuntosalilla.

-  En ole löytänyt vielä aerobista kesäurheilulajia, josta tykkäisin, mutta murtomaahiihto on ihan suosikkiurheilulajini, oli jo ennen pandemiaa.

STT – Sanna Nikula