Hän totesi, että vielä ennen vaaleja Orpo kampanjoi muun muassa lauseella ”nyt on aika lopettaa velaksi eläminen”. Kokko jatkoi viime viikkojen viimeistään osoittaneen kokoomuksen rikkoneen vaalilupauksensa.

Kovaa oli myös SDP:n puheenjohtajan Antti Lindtmanin kritiikki viime viikolla eduskuntaryhmänsä kesäkokouksessa.

Lindtman huomautti hallitusta, että velkaantuminen ei ole loppunut.

– Sopeutuksesta kaksi miljardia euroa piti hoitaa niillä sadalla tuhannella uudella työpaikalla. Uusia työpaikkoja ei ole lähelläkään luvattua lukemaa, niitä ei ole edes yhden yhtä. Hallituksen saldo on lähes 40 000 työpaikkaa miinuksella, hän jatkoi.

PÄÄMINISTERI Petteri Orpo vastaa sosialidemokraattien kritiikkiin Demokraatin haastattelussa kokoomuksen ministeriryhmän kokouksen yhteydessä Rovaniemellä.

Hänen mukaansa velkaan liittyviä lupauksia ei ole petetty.

– Ei me olla petetty. Hallitus on ollut vasta vuoden voimassa. Me otamme nyt jo neljä miljardia vähemmän velkaa kuin mitä demarien politiikalla olisi nyt otettu vuoden työn jälkeen. Me pidämme siitä lupauksesta kiinni, että me taitamme velkaantumisen. Se tehdään määrätietoisesti vaalikauden aikana, Orpo sanoo.

Voiko 100 000:n työllisyystavoitteen jo unohtaa? Orpo sanoo, että suhdanne on huono mutta uskoo, että hallituksen työllisyyttä lisäävät uudistukset ja kasvutoimet tepsivät.

– Nythän esimerkiksi OP ennusti peräti kahden prosentin kasvua ensi vuodelle. Selkeästi on parempi näkymä. Jos tämä suhdanne kääntyy, nämä toimet alkavat puremaan ja me voimme nähdä tulevina aikoina hyvinkin positiivista työllisyyden kehittymistä, Orpo puolustautuu.

Orpon mukaan 100 000 tavoite on voimassa ja hän uskoo, että siihen päästään.

– Uudistuksilla, joita olemme tehneet, on laskennallisesti ja tulee olemaan 100 000 työllisyysvaikutus valtiovarainministeriön arvion mukaan, mutta eivät ne tietenkään ilman talouden kasvua toteudu.

ORPON mielestä talous- ja työllisyyspolitiikan linja on pysynyt SDP:ssä aivan samanlaisena kuin Marinin aikana. Tätä hän ei sano kehuna.

– En ole nähnyt siinä muutoksia, Orpo arvioi puheenjohtaja Lindtmanin SDP:n toimia.

Orpon mukaan SDP:n retoriikka on viime aikoina ollut tosi kovaa “sieltä tänne päin”.

– Ei näy muutosta. Vähän yllättäenkin hyvin samantyyppistä linjaa jatkaa.

Kokoomuksen hallituskumppani RKP:stä ehdotettiin eilen, että hallituksen tulisi lähiviikkoina sopia saatavuusharkinnasta luopumisesta ja muistakin uusista toimista työperäisen maahanmuuton vauhdittamiseen. Helsingin Sanomat kertoi, että perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä pitää RKP:n hallitusohjelmasta poikkeavaa avausta “tarkoituksellisena provokaationa”.

Pidätkö RKP:n toimintaa provokaationa?

– Minä pidän hallitusohjelmasta kiinni ja kaikkien hallituspuolueiden pitäisi pitää. Se oli varmaan tällainen puolueväelle suunnattu, Orpo vastaa.

PETTERI Orpo sanoi eilen puheessaan kokoomuksen ministeriryhmän kokouksessa Rovaniemellä, että nykyisin työntekijän oleskeluluvalla Suomessa oleva työntekijä voi vaihtaa työnantajaa vain samalla alalla, jolle lupa on myönnetty. Jatkossa ulkomaalainen työntekijä voi samalla luvalla hakea töitä myös aloilta, joiden on koko Suomessa todennettu kärsivän työvoimapulasta. Tavoitteena on paitsi edistää työvoiman saatavuutta myös tukea ulkomaalaisen työntekijän uudelleentyöllistymistä Suomessa.

Tämä uudistus liittyy samaan lakiin, jolla hallitus aikoo säätää niin sanotun kolmen kuukauden säännön eli tässä ajassa työttömiksi jääneen työperäisen maahanmuuttajan pitäisi poistua maasta. Joitakin koskisi kuuden kuukauden raja.

Orpo toteaa, että ulkomaisen työntekijän laajentuva mahdollisuus hakea työvoimapula-alalta töitä on hallitusohjelman mukainen toimi.

– Tämä on hyvä hallitusohjelman kirjaus. Minä pidän hallitusohjelmasta kiinni, Orpo sanoo.

RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz on pitänyt esillä myös sitä, että Suomen nettomaahanmuuton tason pitäisi olla vähintään 40 000 henkeä vuodessa.

– Niin viime vuonnahan me menimme sen yli. Alkuvuoden trendi on ollut lähes samaa luokkaa. Kun me hallitusohjelman mukaisesti nopeutamme toimenpiteitä, minä uskon, että se taso on saavutettavissa, Petteri Orpo kommentoi.

ESIMERKIKSI Elinkeinoelämän keskusliitto on tyrmännyt hallituksen suunnitteleman kolmen kuukauden säännön.

Viime aikoina hallitus onkin alkanut löytää uutta vaihetta siihen, miten asiasta tiedotetaan. Kuten todettua, Orpo nosti esiin työperäisen maahanmuuttajan työnhakumahdollisuuksien laajentamista ja antoi myös ymmärtää, että 3 tai 6 kuukauden sääntö uudelleen työllistymiselle on käytössä myös muissa Pohjoismaissa ja EU-maissa ja näissä maissa se ei ole ollut työperäisen maahanmuuton hidaste.

– Nykytilannehan on periaatteessa nolla kuukautta mutta käytännössä Migrin toimesta sovelletaan 3 kuukauden sääntöä. Nyt säännöksi tulee 3 tai 6, joten on subjektiivista pohtia, onko kyseessä tiukennus vai loivennus nykyinen lainsäädäntö tai käytäntö huomioiden, Anders Adlercreutz puolestaan lausui Demokraatin haastattelussa.

Jos Suomen maakuva on heikentynyt tänne työn perässä muuttavien silmissä, voineekin pohtia, olisiko hallitus voinut välttää osin kehitystä nostamalla samoja näkökohtia esiin kuin Orpo ja Adlercreutz nyt.

Kun Orpolta kysyy, eikö 3 ja 6 kuukautta olisi Adlercreutzin sanomisiin viitaten kiristys, hän toteaa vain, että työperäisen maahanmuuton osalta pitää katsoa hallituksen toimien kokonaisuutta.

– Ne kokonaisuutena tulevat parantamaan, lisäämään ja nopeuttamaan työperäistä maahanmuuttoa, pääministeri haluaa uskoa.

Orpo sanoo myös, että voidaan pitää kohtuullisena sitä, että työluvalla Suomessa oleva tulee työllään toimeen ja työtä on.

HYVINVOINTIALUEIDEN sakkaava talous on ollut loppukesän isoja puheenaiheita.

Helsingin Sanomien toimittaja Teemu Muhonen muistutti lehtensä analyysissa, että hallitus laski säästävänsä lähes 900 miljoonaa euroa hyvinvointialueiden ”omilla toimilla”. Hallituksen säästö­­listan heikoin kohta petti jo, Muhonen otsikoi kirjoituksensa.

Kun Orpolta tiedustelee, toteutuvatko 900 miljoonan säästöt, hän heittää Muhosen olevan yleensä oikeassa.

– Siis tässähän on kaksi puolta. Samaan aikaan hyvinvointialueet säästävät, se voi hyvinkin olla tuota luokkaa. Mutta samaan aikaan niiden muut kulut nousevat ja kasvavat. Lopputulema on se, että hyvinvointialueet tekevät tämän hetken ennusteen mukaan puolitoista miljardia euroa alijäämää, Orpo sanoo.

Hallitus ei vaikuta olevan helpottamassa hyvinvointialueiden alijäämän kattamisen aikataulua tai lupaamassa lisärahaa.

– Meillä on alijäämän kattamisen velvollisuus, mutta se tulee sitten jälkijättöisesti. Mutta me pidämme kiinni siitä edellisen hallituksen rahoituslaista ja sen mukaisesti töitä tehdään.

Voiko arviointimenettelyjä ja yhdistämisiä lähteä käyntiin jo tällä kaudella hyvinvointialueilla?

– Se on se työväline, minkä edelleen edellisen hallituksen lainsäädäntö pitää sisällään. Jos jokin hyvinvointialue ei pysty järjestämään alueelleen ihmisten sosiaali- ja terveyspalveluita eikä saa talouttaan järjestykseen, silloin se on se työväline, mikä hallituksella on.

Jo tällä kaudella?

– Se edellyttää sen, että ne kriteerit täyttyvät, että ne palvelut vaarantuvat tai taloudellisesti ei pysty, niin silloin, minä ole sitä mieltä, että me silloin käytämme sitä. Mutta en lähde ennustamaan, että milloin sellainen tapahtuisi, Orpo vastaa.

HALLITUS aikoo pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan lisätä luottamusta työpaikoilla uudistamalla henkilöstön edustusta yritysten hallinnossa.

– Suomessa nykylainsäädäntö vaatii henkilöstön hallintoedustuksen joko yrityksen johtoryhmässä, hallituksessa tai hallintoneuvostossa vähintään 150 työntekijän yrityksissä. Tätä rajaa me haluaisimme nyt laskea, Orpo totesi puhuessaan kokoomuksen ministeriryhmän kokouksessa eilen Rovaniemellä.

Orpo ei halua lähteä arvioimaan, kuinka monen henkilön yrityksiä uudistus koskisi, vaan jättää asian selvitystyön arvioitavaksi.

– Minä en haluaisi lähteä siihen huutokauppaan.

– Kuitenkin niin, että se tulee selkeästi alemmaksi, jotta sillä on merkitystä. Kun paikallista sopimista viedään yrityksiin, näen että paikallisella sopimisella on paremmat edellytykset, kun henkilöstö tuntee paremmin yrityksen tilanteen. Minä uskon, että tämä on nykyaikaisen, modernin yrityksen kannalta ihan hyvä asia.

ORPO ei allekirjoita näkemystä, joiden mukaan asian tuominen pöytään nyt olisi kädenojennus ay-liikkeen suuntaan ennen kunta- ja aluevaaleja sekä etukäistä työmarkkinatalven rauhoittelua.

– Minusta tämä on järkevä uudistus, joka on siis jo hallitusohjelmassa todettu.

Orpo ennakoi, että puoliväliriihessä asiasta voisi olla jotain valmiina.

Ay-liikkeessä hallituksen toimet on koettu yksipuolisina työelämäheikennyksinä, joten henkilöstön hallintoedustus tuskin siellä juuri mieliä lepyttää.

– En odota yhtään mitään, mutta tämä on selkeästi sellainen, mikä vahvistaa paikallisessa sopimisessa työntekijöiden kykyä sopia paikallisesti. Minusta se on palkansaajan näkökulmasta hyvä asia, Orpo sanoo.

KOKOOMUKSELLA on hallussaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeiset vaikuttajan paikat. Onkin puhuttu kokoomuksen värisuorasta.

Petteri Orpo joutui kesän päätteeksi kohun keskelle, kun hän ei ollut perhesyiden vuoksi osallistunut Euroopan poliittisen yhteisön kokoukseen.

Hänen sijaansa Britanniaan suuntasi kokoomustaustainen tasavallan presidentti Alexander Stubb. On herännyt keskustelua puolesta ja vastaan, oliko Stubbin osallistuminen kaikin puolin soveliasta siltä kannalta, mitä perustuslaki sanoo ulkopolitiikan johtamisesta.

Orpo uskoo, että hänen toimintansa asiassa olisi ollut samanlaista, vaikka presidentti olisi ollut taustaltaan keskustalainen tai demari.

– Minä en usko, että sillä on merkitystä, koska kyse on siitä, miten ihmiset tulevat toimeen. Minä olen ylipäänsä kokenut tulevani ihmisten kanssa kohtuullisen hyvin toimeen. Asioista yleensä pystytään ihmisten välillä sopimaan. Minä haluan yhteistoiminnan henkeä toteuttaa kaikissa mahdollisissa asioissa, että ne ratkaisut haetaan yhdessä, Orpo sanoo.

– Totta kai tunnen hänet (Stubbin) erinomaisen hyvin, niin se on vielä luontevampaa kuin jos olisi joku ihminen, jota en tunne niin hyvin. Mutta yleensä me näillä politiikan paikoilla toisemme tunnemme. Minusta sillä ei ollut merkitystä tässä. Oleellista oli tavallaan se pohja sille, minkä molemmat tiesimme, jonka muuten nyt Itä-Suomen yliopiston professori oli sanonut, ettei tässä ole mitään ongelmaa valtaoikeuksien suhteen. Molemmat (Orpo itse ja Stubb) tiesivät sen taustan jo, että se on vain päämieskokous, siellä ei voi olla ministerituuraajaa. Ja kun se ei kerran ollut EU:n virallinen kokous, siksi tämä oli helppo sopia, Orpo jatkaa.

Kun valtio-opin professori Tapio Raunio Tampereen yliopistosta otti Orpon toimintaan kantaa, hän kertoi Helsingin Sanomissa seuraaavansa mielenkiinnolla myös, kuka alkaa johtaa Suomen suhteita EU:sta eronneeseen ja Natossa tärkeään Britanniaan.

Raunion mielipide on, että Britannia-suhteen hoito kuuluisi pääasiassa pääministerille, koska suhteiden määrittely kulkee EU:n kautta.

Britanniasta Orpo sanoo, että kyllähän hallitus hoitaa hallitustenvälisiä suhteita, ja viittaa muun muassa puolustusministerin ja ulkoministerien rooleihin tässä.

– Sitten tietenkin päämiestasolla ulko- ja turvallisuuspolitiikassa presidentti toimii. Näin minä sen ajattelen, Orpo vastaa.

Korjattu kello 12.41: Orpo puhui henkilöstöedustuksesta Rovaniemellä eilen eikä tänään.