Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Kotimaa

Piispakunnassa syvää huolta hallituksen kaavailuista – ”Kielletäänkö lasten kastaminen?”

Nora Vilva

Ainakin osa evankelisluterilaisen kirkon piispoista on ollut erittäin huolestuneita siitä, että hallitus olisi mahdollisesti esittämällä liikkumisrajoituksia vaikuttamassa uskonnonvapauden toteutumiseen.

Johannes Ijäs

Demokraatti

– Kielletäänkö lasten kastaminen? Estetäänkö ehtoollinen? Ei ole Helsingissä ollut tätä uhkaa aikaisemmin, edes sotien aikana. Mökille pääsee, mutta ei kirkkoon pappia ja diakonia tapaamaan? Jos rajoituksia, poikkeuslistaa pitää laajentaa, Helsingin piispa Teemu Laajasalo esimerkiksi tviittasi tänään.

– Uskonnonvapaus on perusoikeuksien ydinaluetta. Rajoituksella ei olisi lausunnon sanoin ”välillisiä” vaan täysin suoria vaikutuksia uskonnonvapauteen. Se avaisi periaatteellisesti vaarallisen kehityksen. Uskonnollisten tilaisuuksien kieltämisen mahdollisuus voisi tulevaisuudessa toisenlaisen hallinnon aikana johtaa tosiasiallisesti kansanryhmien vainoon, hän muun muassa kirjoitti pari päivää aiemmin.

Sallittaisiinko sielunhoidolliset tapaamiset?

Siinä, mitä hallitus lopulta on esittämässä ollaan mediatietojen varassa. Siltä pohjalta piispatkin ovat asioita kommentoineet.

Iltalehden maanantaisten tietojen mukaan hallitus kieltäisi kokoontumisen uskonnollisiin tilaisuuksiin. Niihin kulkeminen ei siis olisi hyväksyttävä poikkeusperuste liikkumiselle.

”Säätelyn voidaan arvioida rajoittavan kokoontumisvapautta, kun se estäisi poikkeusperusteiden ulkopuolelle jäävät fyysiset kokoontumiset, joita on jo rajoitettu merkittävästi tartuntatautilain nojalla. Kokoontumisrajoitukset koskisivat myös uskonnollisia tilaisuuksia, joten liikkumisrajoituksilla oli välillisesti vaikutuksia uskonnonvapauteen”, luonnoksessa kirjoitettiin Iltalehden tietojen mukaan tuolloin.

Tähänkin kohtaan on saattanut tulla jo lievennyksiä tai tarkennuksia.

Helsingin Sanomat kirjoitti tänään ainakin, että ”esitykseen tullee myös muutos uskonnollisiin kokoontumisiin. Ne olisivat lähtökohtaisesti rajoitusten piirissä, mutta esitykseen saatetaan kirjata jonkinlainen poikkeus sielunhoidollisten tapaamisten sallimisesta.”

Myös esimerkiksi Kuopion piispa Jari Jolkkonen ja Oulun piispa Jukka Keskitalo ovat kommentoineet tilannetta sosiaalisessa mediassa.

Keskitalo toivoi maanantaina Facebookissa, että Iltalehden käsiinsä saama luonnos olisi uutisankka.

– Uskonnollisiin tilaisuuksiin menemisen estäminen olisi uskonnonvapaus-perusoikeuden ydinalueeseen puuttumista. Se ei suinkaan koskettaisi vain ”välillisesti” uskonnonvapautta, vaan suoraan. Luterilainen kirkko on ollut erittäin vastuullinen, eikä tartuntoja sen toiminnassa ole käytännössä ollut. Sama pätee yleisesti muihinkin kirkkoihin. Pienissä, etupäässä etniseltä pohjalta syntyneissä uskonnollisissa ryhmissä on ollut tartuntaketjuja, Keskitalo kirjoitti.

– Ongelmaan on kuitenkin tartuttava tapauskohtaisesti Tartuntatautilain 58 lisäpykälien suomin mahdollisuuksia, ei puuttumalla näin totaalisesti uskonnonvapauteen. Toimien tulee olla oikeansuhtaisia ja ehdottoman välttämättömiä, jotta ne olisivat perustuslain näkökulmasta oikeutettuja. Nyt ne eivät olisi, vaikka tilanne etelässä on kieltämättä hankala. Muitakin keinoja kuin tämä löytyy. Tällä päätöksellä syntyisi vaarallinen ennakkotapaus uskonnonvapauden rajoittamisesta, Keskitalo jatkoi.

Eilen hallituksen neuvotteluun Säätytalolle mennyt kirkollisista asioista maan hallituksessa vastaava ministeri Annika Saarikko (kesk.) selvästi rauhoitteli tilannetta todeten esimerkiksi, että luterilainen kirkko on toiminut moitteetta.

Hän sanoi myös, että on väärä kokonaiskuva, että uskonnolliset kuvat olisivat olleet koronan leviämisessä iso ongelma.

– Viimeksi tänään olen ollut eri uskonnollisten yhdyskuntien kanssa vuorovaikutuksessa ja meillä on ollut hyvä keskustelu tästä tilanteesta, Saarikko sanoi eilen.

Mökille mutta ei kirkkoon?

Kuopion piispa Jari Jolkkonen kommentoi hänkin tilannetta Twitterissä maanantaina.

– Kirkkomme on omin päätöksin noudattanut uskollisesti valtion linjauksia. Mutta jos valtio kieltäisi osallistumisen jumalanpalveluksiin ja kirkollisiin toimituksiin, se olisi historiallinen puuttuminen perusoikeuksien ytimeen, uskonnonvapauteen. Toivon, ettei niin tehdä, hän totesi.

– Pyhillä toimituksilla on suuri merkitys ihmisen henkisen jaksamisen kannalta. Esimerkiksi hautajaisia on 50000 vuodessa. Messuja saman verran. Toiminnan suureen määrään nähden tartuntoja ei juuri ole ollut kansankirkkojen piirissä, hän muun muassa jatkoi.

Luterilaisen kirkon piispat ovat paraikaa koolla keväisellä neuvotteluviikollaan. Neuvottelut pidetään etäyhteyksin. Demokraatti tavoitti Helsingin piispan Teemu Laajasalon vastaamaan kysymyksiin. Näin Laajasalo vastasi sähköpostitse Demokraatille:

Piispa Laajasalo, mitä mieltä olisitte Iltalehdessä ja Helsingin Sanomissa kuvatuista rajoituksista uskonnollisiiin tilaisuuksiin ja uskonnonvapauteen? 

– Ymmärrän erittäin hyvin tarpeen tehdä rajoituksia. Mutta kuten poliitikot toteavat, niiden pitää olla välttämättömiä ja oikeasuhtaisia. Pienten uskonnollisten yhteisöjen tilaisuuksissa on ollut tartuntoja ja altistumisia. Mutta tästä mahdollisesti seuraava yleinen kielto ei ole oikeasuhtainen, vaan asia pitäisi pystyä ratkaisemaan spesifimmin ja nimenomaisesti ongelmatilaisuuksiin tai -tilanteisiin puuttuen. Kuukausi sitten muutettu tartuntatautilaki antaa tähän monet keinot.

Jos rajoituksia uskonnollisiin kokoontumisiin tulisi, mitkä olisivat niiden konkreettiset vaikutukset uskonnollisten yhdyskuntien kokoontumismahdollisuuksiin tällä hetkellä? Nythän paljon toimitaan jo etänä ja verkossa. Mitä rajoitukset konkreettisesti voisivat muuttaa?

– Luterilaisessa kirkossa on noudatettu viranomaisen suosituksia sellaisenaan ja jopa tiukemmin. Jumalanpalvelukset on jo kuukausien ajan pääosin toteutettu ilman läsnä olevaa seurakuntaa striimattuna, myös erilainen kokoava toiminta on vedetty aivan minimiin. Siksi liikkumisrajoitusten isoin merkitys on periaatteellinen. Voiko ihminen sanoa, että menen mökille tai kauppaan, mutta ei, että menen tapaamaan pappia tai diakonia kirkkoon? Olisi myös ainutlaatuinen tilanne, jos liikkumisrajoitusten vuoksi esimerkiksi lapsen kastaminen tai yksityisen ehtoollisen nauttiminen kirkossa ei olisi mahdollista. Siinä tosiasiallisesti kiellettäisiin kirkon molemmat sakramentit.

– Kirkolla on myös tärkeänä tehtävänä henkisen kriisinkestävyyden tukeminen. Siinä olennaisina välineinä ovat kirkon diakonia ja kirkkotilojen käyttö.

”Se avaisi periaatteellisesti vaarallisen kehityksen. Uskonnollisten tilaisuuksien kieltämisen mahdollisuus voisi tulevaisuudessa toisenlaisen hallinnon aikana johtaa tosiasiallisesti kansanryhmien vainoon”, kirjoitatte Twitterissä. Mitä käytännössä tarkoitatte?

– Uskonnonvapaus on perusoikeuksien ytimessä. Jos sen erityislaatua ei ymmärretä kaikissa tilanteissa, voi kynnys puuttua siihen madaltua.

Jos uskonnolliset kokoontumisrajoitukset tulevat, oletteko te piispana tai luterilainen kirkko valmis noudattamaan niitä vai voiko tulla kansalaistottelemattomuutta?

– Esivaltaa on kunnioitettava.

Pitäisikö uskonnonvapauden rajoittamisen mahdollisuus poikkeusoloissa poistaa Suomesta kokonaan?

– Ei pitäisi, mutta kynnyksen pitää olla hyvin korkea – rajoitusten pitää olla välttämättömiä, viimesijaisia, oikeasuhtaisia ja oikea-aikaisia.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE