Opettajien ajatuksia päiväkodeista yliopistoihin kartoittaa kahden vuoden välein tehtävä OAJ:n barometri.

Torsti kuvaa, miten opettajien vastauksista piirtyy kuva työrauhan heikkenemisestä. Työn määrä ja kuormittavuus ovat lisääntyneet, ja työhyvinvointi on heikentynyt. Lähes joka toista opettajaa kiusataan, ja työstressi piinaa yhä useampia.

Torstin mukaan OAJ:n barometrin tulokset kaipaavat lisäanalyysia.

Torsti muistuttaa, miten jaksaminen nousee esiin yhtenä tuloksena myös Kun koulu loppuu -raportissa, jonka taloudellinen tiedotustoimisto (TAT) kerää vuosittain. Etenkin lukiolaiset stressaavat tulevaisuuttaan, koulumenestystään ja valintojaan selvästi enemmän kuin peruskoulun yläluokilla tai ammattikoulussa opiskelevat nuoret.

– Yleiskuva nuorista piirtää kysymyksen näköaloista, joita nuorille pitää pystyä nykyistä paremmin tarjoamaan. On nurinkurista, että iso osa lukiolaisista haaveilee välivuodesta! Uudessa lukiolaissa on onneksi tulossa parannuksia opinto-ohjaukseen. Ammatillisen koulutuksen osalta tarvittaneen edelleen lisäsatsauksia.

Pilvi Torsti arvioi, että nuorten vastauksissa kuvastuu myös se, että harvalla on peruskoulun jälkeen käsitystä tulevaisuuden valinnoistaan.

– Tämäkin tukee ajatusta kaikille kuuluvasta toisesta asteesta, josta ajan saatossa muodostuisi joustava kokonaisuus, jonka sisällä valinnat voivat kypsyä rauhassa ilman tarpeetonta stressiä. Käytännössä tämä tarkoittaisi oppivelvollisuuden laajennusta ja myöhemmässä vaiheessa peruskoulutuksen kehittämistä nykyisen perus- ja toisen asteen yhdistäväksi kokonaisuudeksi, jonka sisällä on monipuolisia koulupolkuja.

Torsti summaa, että juuri nyt tärkeintä tuntuu olevan työrauhan ja myönteisen ilmapiirin kehittäminen kouluissa. Erilaiset uudistukset ja kokeilut on syytä toteuttaa harkiten ja kouluja kuulleen.

– Uusi asia tämä ei ole: Viimeisen PISA-tutkimuksenkin mukaan Suomi on sijoittunut työrauhan osalta kolmanneksi viimeiseksi 60 maan joukossa. Kiire ja rauhattomuus harmittavat ja rasittavat opettajia, lapsia ja nuoria.

Torsti toteaakin, että kaikkialla ollaan huolestuneita suomalaisen koulutuksen tason kehityksestä ja tulevaisuuden osaamisesta.

– Järjestelmämme vahvuus ovat aina olleet korkeasti koulutetut motivoituneet opettajat. Siksi heidän näkemyksiään on syytä kuunnella herkällä korvalla, kun tulevien vuosien koulutusratkaisuja ja rahoitustarpeita arvioidaan.