Tänä vuonna syyskuun loppupuolella poliisille on tehty koirien hyökkäyksistä 622 ilmoitusta, joten ilmoitusten kuukausittainen keskiarvo noudattelee lähes viime vuoden lukemia.

Vakuutusyhtiöiden ja Kennelliiton arvioiden mukaan ilmoitusten määrän kasvu voi johtua koirien määrän lisääntymisestä ja toisaalta aiheen näkyvyydestä mediassa viime vuosina.

Myös vakuutusyhtiöt ovat huomanneet poliisin kanssa saman suuntauksen, ja uusia ilmoituksia koirien hyökkäyksistä tulee niille viikoittain.

Karimäen mukaan koiravahinkoja tapahtuu esimerkiksi lenkkipoluilla, koirapuistoissa ja koiran päästessä karkuun omistajaltaan. Tapaukset vaihtelevat paljon.

Pohjola Vakuutuksen henkilöasiakkaiden omaisuusvakuutuspalveluista vastaavan johtajan Markus Uimosen mukaan tyypillisimpiin vahinkokuvauksiin kuuluvat tilanteet, joissa koirien välille syntyy tappelu ja ulkoiluttaja yrittää erottaa niitä toisistaan ja saa pureman tai koira on vapaana ja juoksee ohikulkevan kävelijän tai pyöräilijän luokse ja näykkää tätä jalasta tai kädestä.

Lisäksi Uimosen mukaan joissain tapauksissa kotioloissa koira on puraissut vieraana ollutta henkilöä, kun se on pelästynyt tai maannut rauhassa sohvalla ja sitä on menty silittämään.

Vakuutusyhtiö Ifin eläinvakuutusten tuotepäällikön, eläinlääkäri Heidi Elomaan mukaan vastuuturvista korvataan useammin eläimiin kuin ihmisiin kohdistuneita vahinkoja.

– Koirat vahingoittavat toisten koirien lisäksi myös esimerkiksi laiduntavia eläimiä. Vahingot liittyvät yleensä tilanteisiin, joissa koira on päässyt karkaamaan omistajaltaan, Elomaa toteaa.

Myös vastaava asiantuntija ja lakimies Laura Alinentalo-Pelttari Fenniasta sanoo, että heidän käsittelemissään tapauksissa koirat aiheuttavat vahinkoja ulkoilutuksen yhteydessä tai päästessään karkuun omistajiltaan esimerkiksi pihoilta. Tyypillisin vahinko on heidänkin yhtiössään ihmiseen, toiseen koiraan tai muuhun eläimeen kohdistunut purema.

– Myös törmäyksiä autojen kanssa tapahtuu, Alinentalo-Pelttari lisää.

Lemmikkikoiria ennätyksellisen paljon

Lemmikkikoirien määrä on Suomessa suurempi kuin koskaan aiemmin. Viimeisin Tilastokeskuksen tieto on vuodelta 2016, jolloin koiria oli noin 700 000 yksilöä.

Suomessa koirille ei ole rekisteröintipakkoa. Maa- ja metsätalousministeriön arvion mukaan koirien rekisteröinti on tulossa pakolliseksi aikaisintaan vuonna 2022.

Kennelliitto kannattaa koirien pakollista rekisteröintiä Suomessa, kertoo Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen. Nykyään kolme neljäsosaa koirista rekisteröidään, ja nämä koirat ovat Kennelliiton tiedossa.

Lehkosen mukaan rekisteröimättömät yksilöt ovat hyökänneet ihmisen tai toisen eläimen kimppuun suurimmassa osassa tapauksista. Hyökkäysten lisääntyminen huolettaa Kennelliitossa.

– Asiasta on huoli, koska yksikin lehtiotsikko siitä, että koira tappoi lapsen, leimaa koko koiraharrastusta, Lehkonen sanoo.

Kennelliiton huolenaiheena on, että koiria tuodaan nykyään Suomeen monelta suunnalta, Lehkosen mukaan etenkin itärajalta.

– Rescue-koirien hankintaan liittyy aatteellisuutta, että ajatellaan autettavan hädässä olevia koiria. Mutta mukana on kaupallista ja jopa rikollista toimintaa, eikä koirien taustasta voi saada varmuutta, Lehkonen sanoo.

Lehkonen on havahtunut miettimään, kuinka vähän ihmiset tuntuvat paneutuvan eläimen hankintaan. Perheeseen saatetaan ottaa koira kuin leluksi lapsille.

– Jos perheeseen hankitaan uusi auto, niin luetaanhan silloinkin läpi arvioita ja keskustellaan tuttavien kanssa. Miksei sitten koiran kohdalla? hän kysyy.

– Toisen tai kolmannen polven kaupunkilaisilla ei ole välttämättä enää minkäänlaista kontaktia maaseudulle tai ymmärrystä eläimistä, Lehkonen harmittelee.

Hän painottaa sitä, että koirat voivat olla aikuisina riiviöitä, jollei niiden peruskäyttäytymistä ja -tarpeita ole selvitetty, eikä niitä ole kasvatettu pennusta lähtien.

– Pentu on vielä hyvin hallittavissa, mutta kun koira alkaa painaa 60–100 kiloa, ei sellaista pitäisi laittaa vaikkapa pikkulapsen mukaan kadulle.

Hyökkäyksiä halutaan ennaltaehkäistä

Lehkonen kuvailee lähtökohtaisesti ongelmallisiksi isokokoisia koirarotuja, jotka on kehitetty alkujaan vartioimaan karjaa tai omaisuutta. Tämän tyyppisillä koirilla on voimakkaat leuat ja suuret hampaat ja niille on muissa Euroopan maissa, kuten Espanjassa, asetettu erityisvaatimuksia.

– Esimerkiksi julkisissa kulkuneuvoissa niillä täytyy olla kuonokoppa, Lehkonen kertoo esimerkkinä.

Hänen mukaansa koirahyökkäyksissä usein esiin nousseet pitbullit ja amstaffit ovat joutuneet tietynlaisen alakulttuurin suosioon ja voivat olla tietynlaisia statussymboleita.

Nämä ja monet muut koirat kuuluvat Norjassa ja Tanskassa kiellettyjen rotujen listalle. Espanjassa ja Hollannissa puolestaan on tehty vapaammin kuvaillen riskiarvioita tietyn tyyppisistä koirista.

Kennelliitto ei kannata kiellettyjen koirien listaa, vaan Hollannin mallin mukaan puolueetonta tutkimusta siitä, miten koiran ja ihmisen tai koiran ja toisen eläimen välisiä konflikteja voidaan vähentää. Liitto on valmis auttamaan asiassa.

Viime vuonna Helsingin poliisi perusti erillisen eläinrikosten tutkimusryhmän, joka tutkii koirahyökkäysten ohella eläimiin kohdistuvia rikoksia.

STT–Anna Pesonen-Smith