Euroopan poliisiliittojen kattojärjestö EuroCOPin ja Suomen poliisijärjestöjen liiton (SPJL) puheenjohtaja Jonne Rinne kertoo, että erityisesti EuroCOPin piirissä on keskusteltu siitä, miten sodanjälkeinen tilanne voisi vaikuttaa Euroopan sisäiseen turvallisuuteen.

Rinne nostaa esiin asioita, johon Euroopassa olisi syytä varautua tai joista olisi hyvä jo tässä vaiheessa käydä keskustelua.

Ensinnä hän muistuttaa, että sodan aikana on havaittu, ettei terroriuhka ole poistunut Euroopasta mihinkään. Samaan aikaan hybridivaikuttaminen on lisääntynyt käynnissä olevan sodan seurauksena.

– Erityisesti sodan päättymisen jälkeen, toivotaan että se tapahtuu mieluummin ennemmin tai myöhemmin, täytyy huomata se, että Ukrainassa on runsaasti aseistusta, josta kaikesta emme tiedä, missä käsissä se loppu viimein on. Jos verrataan aikaisempaan historiaan Jugoslaviassa, sieltä käytännössä sotatoimien yhteydessä käytettyjä aseita on käytetty myöhemmin terrori-iskujen yhteydessä Euroopassa, EuroCOPin puheenjohtaja Rinne sanoo.

Toisin sanoen olisi syytä miettiä sitä, miten torjutaan aseiden salakuljetusta ja niihin liittyvää kaupankäyntiä.

Mitkä tahot Eurooppaan käytännössä toisivat aseita?

– Jos Jugoslavian esimerkkiä käytetään, tällä hetkellä Ukrainassa olevat toimijat, jotka ovat saaneet aseita haltuunsa ja haluavat käydä niillä rikollista asekauppaa, Rinne vastaa.

Hänen mukaansa ilmiöön on jo pyritty varautumaan siten, että osa aseista on merkitty ennen kuin ne on viety perille. Niistä on luettavissa, milloin ne on valmistettu ja mihin ne on käytännössä lähtömaasta lähetetty. Näiden tietojen avulla voitaisiin jatkossa päästä salakuljettajien reitteihin käsiksi. Aseita voidaan tunnistaa ammattilaisten voimin myös esimerkiksi sosiaaliseen mediaan laitettujen kuvien perusteella.

Rinteen mukaan tarvitaankin tiivistä yhteistyötä eri eurooppalaisten lainvalvontaorganisaatioiden ja rajaturvallisuuden kanssa koskien niin Tullia kuin rajaorganisaatiota.

– Tämä koskee nimenomaan myös tähän liittyvän tiedon jakamista, jotta ongelmia pystytään taklaamaan yhdessä. Niiden järjestelmien täytyy olla valmiit, Rinne toteaa.

JOS ja kun sota aikoinaan päättyy, Rinne muistuttaa, että monet sotatoimialueella toimineet vapautuvat tehtävistään.

– Jos viittaan Jugoslavian esimerkkiin, erityisesti Ruotsissa tehtiin arvokuljetusten jakelukeskusten varsin näyttäviäkin ryöstöjä. Vaikka urhea Ukrainan kansa puolustaa Eurooppaa, osin sen arvoja, meidän täytyy ymmärtää se, että riski myös siihen on ilmeinen, että tämänkaltainen toistuu, jos emme pysty siihen tavalla tai toisella puuttumaan, Rinne huolehtii.

Kolmas kysymys liittyy Rinteen mukaan siihen, että esimerkiksi Suomeen on tullut Ukrainasta äitejä ja lapsia, jotka ovat integroituneet yhteiskuntaamme mutta joiden miehet saattavat olla rintamalla.

– Jos perheiden yhdistämisten myötä sotatoimialueelta tulee perheenisiä Suomeen, heillä kulttuurikokemus on aivan erilainen ja on riski siihen, että sotatoimialueella toimineet henkilöt kärsivät posttraumaattisista stressioireista, niin miten tässä tapauksessa pystymme tukemaan näitä perheitä. Meidän täytyy se tunnistaa ja miettiä keinot.

Omasta puolestaan Rinne toteaa, ettei hän osaa sanoa, miten näihin asioihin on tällä hetkellä valmistauduttu. Vallitsevassa sotatilanteessa asiasta saattaa olla vaikea keskustella.

– Minun tehtäväni EuroCOPin puheenjohtajana on nostaa näitä asioita esiin.

– Voi olla, että on valmistauduttu. Minun viestini on, että pitää valmistautua sekä muissa Euroopan maissa että tietysti myös Suomessa.

Rinne muistuttaa, että kaikki hänen luettelemansa asiat ovat sisäiseen turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Päävastuu kuuluu siis ennen kaikkea sisäministeriölle.

– Toivottavasti sotatoimet loppuvat nopeasti. Siinä vaiheessa meillä pitäisi olla, jos ei vastauksia valmiina, suunnittelu käynnissä. Olen sitä mieltä, että riippumatta kenelle vastuu virallisesti kuuluu, kyllä tässä tarvitaan moniviranomaisyhteistyötä. Tämä ei missään mielessä ole, vaikka sisäiseen turvallisuuteen liittyy, pelkästään poliisin tehtävä, hän toteaa.

TULEVA Ukrainan jälleenrakennus on miljardiluokkien investointi. Tässäkin yhteydessä on huomauttava, että mukaan tulee myös väistämättä harmaata taloutta ja rikollista toimintaa.

– Meillä on halua auttaa, mutta niin kuin tiedetään, että rikolliset toimivat erityisesti niiden toimijoiden osalta, joilla on halu auttaa. Se nähtiin jo silloin Ukrainan sodan syttymisen yhteydessä, jolloin rahankeräysrikokset lisääntyivät huomattavasti, koska ihmiset kokivat 2022 sodan laajentuessa, että he haluavat auttaa. Kyllä sinne aina tulee sitten myös rikollisia toimijoita mukaan, Rinne muistuttelee.