Pääkirjoitukset
19.11.2019 19:00 ・ Päivitetty: 19.11.2019 18:31
Postin työriidasta huolimatta Suomi ei ole enää lakkoherkkä maa – työnantajien kannattaisi katsoa peiliin, sillä yhteenkään lakkoon ei ryhdytä syyttä
Oikeistolaisessa propagandassa suomalainen ay-liike on liittojensa jäseniä lakkoon lietsovaa junttausporukkaa, jonka vallantäyteiset johtajat halvaannuttavat maan talouden vastuuttomalla käytöksellään.
Todellisuussa Suomi ei ole enää pitkään aikaan ollut lakkoherkkä maa vaan pohjoismaista keskitasoa. Näin Postin lakosta huolimatta. Esimerkiksi Tanskassa menetetään kolminkertainen määrä työpäiviä Suomeen verrattuna.
Vähemmälle huomiolle tuntuu jäävän se, että lakkoja ja työtaisteluita järjestetään viimeisenä keinona puolustaa työntekijöiden oikeuksia ja asemaa työnantajapuolen yksipuoliselta käskyvallalta.
Antti Koskelan tuore tietokirja Hanskat tippui – lakkojen historia ja vaikutus yhteiskunnassa (Kalevi Sorsa -säätiö) avaa mielenkiintoisia näkökulmia härmäläiseen lakkohistoriaan ja -nykyisyyteen. Työtaistelussa menetettyjen työpäivien lukumäärä on Suomen historian alhaisimmalla tasolla, mutta työnantajapuolen esiintyminen toistaa virttynyttä viestiä lakkoilevista suomalaisista.
Koskela huomauttaa, että lakkojen aiheuttamat kokonaiskustannukset työnantajille ovat pienet. Silti julkisessa keskustelussa lakkojen aiheuttamia kustannuksia ”kauhistellaan yleisesti”. Tutkija sanoo, että tyypillistä näissä laskelmissa on tarkoitushakuisuus ja epäjohdonmukaisuus. Käytännössä kustannuksia yliarvioidaan huoletta, millä on vaikutusta mielikuviin ja asenneilmastoon.
Totta onkin, että esimerkiksi suurimmissa lehdissä lakkouutisointi korostaa helposti lakkojen aiheuttamaa tilapäistä vaivaa ulkopuolisille. Heristelyistä välittyy vino ideaali, jossa lakkoja vaivoin siedetään, kunhan kukaan ei huomaa niiden olemassaoloa.
Vähemmälle huomiolle tuntuu jäävän se, että lakkoja ja työtaisteluita järjestetään viimeisenä keinona puolustaa työntekijöiden oikeuksia ja asemaa työnantajapuolen yksipuoliselta käskyvallalta. Myös lakkotutkija Koskela näkee, että työtaistelut tai vähintään valmius niihin ovat välttämättömiä toimenpiteitä myös tulevaisuudessa eri yhteiskuntaluokkien sosiaalisen aseman ja riittävän tasaisen talouskehityksen turvaamiseksi.
Lisää aiheesta
Vasemmistoa ja oikeistoa saattaa jopa yhdistää toive siitä, että ihanneyhteiskunnassa lakkoja olisi nolla kappaletta. Vasemmiston mielestä siksi, että työelämä on riittävän reilua ja oikeiston mielestä siksi, että talouden rattaat pyörivät häiriintymättä. Oikeudenmukaisuus hyödyttäisi kaikkia.
Postialan lakko näkyy myös Demokraatin jakelussa. Pahoittelemme tilaajillemme tilannetta, mutta ymmärrämme liiton ja liittojen halua puolustaa työntekijöitä yksipuolisesti julistetuilta palkanalennuksilta. Demokraatin seuraava, 21.11. ilmestyvä aikakauslehti avautuu luettavaksi maksutta digitaalisena näköislehtenä osoitteessa www.lehtiluukku.fi/.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.