Valiokunnan puheenjohtaja, entinen työministeri Arto Satonen (kok.) perusteli esitystä Suomen OECD-vertailussa melko kireillä henkilöperusteisen irtisanomisen kriteereillä.

– Se tarkoittaa tilannetta, jossa työtekijälle on tarvetta mutta jostakin syystä kyseinen henkilö ei siinä tehtävässä pärjää, Satonen määritteli henkilöperusteisen irtisanomisen syitä valiokunnan tiedotustilaisuudessa torstaina.

HALLITUPUOLUEIDEN näkökulmasta lakiesityksen tavoitteena on työllistämisen esteiden purkaminen erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Lakia kaavaillaan voimaan jo vuoden alusta.

Paljon puhuttanut alisuoriutuminen, joka on nykylaissakin irtisanomisperuste, on jäämässä lakiesityksen mukaan entiselleen.

– Samoin entiselleen jää varoitusmenettelykäytäntö.

HENKILÖPERUSTEISEN irtisanomisen tulee perustua kokonaisharkintaan, jossa voidaan huomioida esimerkiksi yrityksen koko. Hallituspuolueet torjuivat tiedotustilaisuudessa ajatuksen pärstäperusteisten potkujen helpottamisesta.

Irtisanottavan uudelleensijoittamisvelvollisuus, eli uuden työpaikan löytäminen saman työnantajan palveluksessa, on uuden lain myötä höllentymässä.

– Jos kyse on siitä, että työntekijä voi itse vaikuttaa työntekoedellytyksiinsä niin silloin tätä ei enää ole.

Mietinnössä on kolme lausumaa, joista yksi tähdentää raskaus- ja perhevapaasyrjinnän tuomittavuutta. Valiokunta haluaa Satosen mukaan seurata vaikuttaako lakimuutos raskaussyrjintään. Myös vaikutuksia työntekijöiden asemaan ja pk-yritysten työllistämiskykyyn seurataan. Takarajana seurannalle on vuoden 2028 loppu.

– Kolmas lausuma on se, että arvioidaan vaikutukset virkasuhteessa työskentelevien irtisanomiskynnykseen.

SATOSEN mukaan tulevan hallituksen pitäisi selvittää olisiko myös virkasuhteisten irtisanomisen kynnystä syytä madaltaa, kun sitä nyt madalletaan muilta työntekijöiltä. Virkasuhteisten irtisanomiskynnys on lähtökohtaisesti korkeammalla kuin muilla.

Näkökulma irtisanomisesitykseen muuttui, kun puheenvuoro siirtyi opposition edustajille. Valiokunnan varapuheenjohtaja Lauri Lyly (sd.) huomautti, ettei kukaan tiedä mitä irtisanomiskynnykselle hallituksen esityksen voimaantulon jälkeen tapahtuu.

– Tämä lakiesitys on jatkumo sille, että palkansaajapuoli vastustaa yksimielisesti tätä lakiesitystä ja työnantajapuoli kannattaa, Lyly sanoi.

KÄYTÄNNÖSSÄ työlainsäädännön pykälästä on poistumassa sana painava, jolloin työntekijän saisi jatkossa irtisanoa asiallisesta syystä. Lyly totesi, että asiallinen tarkoittaa tulevaisuudessa eri asiaa kuin vielä voimassa olevan lain ilmaisu, jossa asiallinen esiintyy yhdessä sanan painava kanssa. Sekä SDP, vasemmistoliitto ja vihreä että keskusta omassa erillisessä vastalauseessaan olisivat puhuneet monien asiantuntijoiden tavoin mieluummin pätevästä syystä.

– Potkulaki on askel kohti tuntematonta. Ei tiedetä mikä irtisanomiskynnyksen laskun suuruus on. Kukaan ei tänään pysty sanomaan mille tasolle kynnys laskee.

Vaikka hallitus puhuu pienistä ja keskisuurista yrityksistä, kyse on Lylyn mukaan kaikkia työsuhteisia ihmisiä kaikenkokoisissa yrityksissä.

– Meillä irtisanotaan henkilöperusteisesti vuodessa 12 400 (ihmistä). Koeaikana päätetään noin 14 600 (työsuhdetta).

Kukaan ei osaa sanoa mille tasolle henkilöperusteiset irtisanomisen uuden lain myötä asettuvat. Oikeuskäytännön muotoutuminen vie Lylyn arvion mukaan useita vuosia.

– Tämä tuo paljon epävarmuutta työpaikoille tästä eteenpäin. Tästä kärsivät erityisesti sellaiset alat, joilla ei ole työehtosopimuksissa asiallisen ja painavan syyn tekstiä. Jollain aloilla on. Matalapalkkaisilla naisvaltaisilla aloilla sitä yleensä ei ole. Tämä tulee kohdistumaan helpommin myös niille aloille.

OPPOSITIO haluaisi vastalause-esityksissään muuttaa kaikki varoituksen kirjallisiksi. Toki etenkin SDP, vasemmistoliitto ja vihreät olisivat pitäneet voimassa myös nykyisen asiallisen ja painavan syyn muotoilun.

– Se (kirjallinen varoitus) selkeyttäisi prosessia ja avaisi syyn minkä takia työsuhdetta päätetään. Oikeudessa ei tarvitse myöhemmin miettiä ovatko nämä asiat olleet prosessissa riittävästi esillä. Silloin, kun varoitus annetaan asianomainen henkilö pystyy myös riittävästi reagoimaan siihen, että onko tämä nyt oikea syy. Sitä hallitus ei ole ottamassa tässä mukaan.

Oppositio huomautti tiedotustilaisuudessa myös siitä, ettei irtisanomisen helpottamiselle voida osoittaa työllisyyttä lisäävää vaikutusta.