– Olin aika yllättynyt, kun päähuomio näyttää kohdistuneen nyt kirjeeseen, jossa toistetaan se mitä me olemme joulukuun alusta moneen moneen kertaan kuulleet. Mistään uudestahan tässä ei ole kysymys.

Niinistön mukaan vaatimukset on kuultu aikaisemmin ”puhelimessa ja luettu moneen kertaan”. Uutta on hänen mukaansa se, että aikaisemmin vaatimukset kohdistettiin Yhdysvaltoihin, mutta nyt samasta asiakokonaisuudesta tivataan käsityksiä muiltakin.

– Sen kummempaa merkitystä minusta tuo kirje ei nyt oikeastaan herätä. Paitsi tietysti toinen havainto on se, että sitkeästi pysytään niissä alkuperäisten vaatimuspaperin vaatimuksissa Venäjän puolelta.

– Me olemme hyvin selvästi Suomesta lausuneet mitä me olemme tästä Venäjän pääasiaksi nostamasta asiasta mieltä. Se on sanottu moneen kertaan ja sanottu myöskin hyvin suoraan.

Niinistö piti mahdollisena, että kirjeen saaneet maat tuumailevat mahdollista erillisten, maakohtaisten vastaustensa antamista.
Silloin eri maiden saattaa olla hänen mukaansa hyvä koordinoida vastauksiaan, ettei erilaisista sanavalinnoista synny semanttista tulkinnanvaraa.

– Siksi saattaa olla ihan hyvä katsoa mitä tässä vastaillaan vähän muidenkin kanssa.

Niinistön mukaan kannattaisi ennen vastaamista pohtia annetaanko vastaukset maakohtaisesti vaan EU:n yhteisenä vastauksena.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoi tiistaina eduskunnassa, että Venäjä kysyy kirjeessään kantoja periaatteeseen, jonka mukaan mikään maa ei saisi lisätä omaa turvallisuuttaan muiden maiden turvallisuuden kustannuksella.

– Samalla totta kai viitataan Etyjin periaatteeseen, että maat ovat vapaita liittoutumaan tai olemaan liittoutumatta. Tätä keskustelua hän haluaa tässä kirjeessä käydä ja on pyytänyt eri mailta vastauksia, Haavisto sanoi.