Venäjä on yleensä estänyt paperittomien henkilöiden pääsyn rajoilleen. Nyt se on poikennus linjastaan ja itärajalta on tullut Suomen puolelle lyhyessä ajassa kymmeniä paperittomia turvapaikanhakijoita.

– Tuo DCA-sopimus voi olla se, joka tilannetta laukaisee, Niinistö sanoi tiedotustilaisuudessaan Berliinissä.

Itärajalla nähdään Niinistön mukaan aika lailla saman kaavan mukaisia tapahtumia kuin vuonna 2015. Tuolloin Raja-Joosepin ja Sallan raja-asemille saapui muutamassa kuukaudessa yli 1 700 turvapaikanhakijaa. Suomen lain suomat valtuudet puuttua tilanteeseen ovat Niinistön mukaan nykyisin huomattavasti paremmat kuin tuolloin.

Presidentti tuntui kaipaavan maahanmuuttoon liittyen keskustelua kansallisen turvallisuuden ja ihmisoikeuksien välisestä suhteesta.

– Olemme nähneet Kreikasta, Puolasta, Liettuasta, Latviasta ja Italiasta esimerkkejä miten ongelmallinen massiivinen muuttoliike saattaa Euroopan maille olla. Kun meilläkin on nyt asia taas vireillä, luulen, että on kyllä aika avoimesti syytä keskustella siitä, että mikä on kansallisen turvallisuuden ja kansainvälisen oikeuden säätelemien ihmisoikeuksien ja muiden oikeuksien suhde. Tämä kysymys tulee varmasti entistä selkeämmin esille, Niinistö sanoi.

Suomen ja Yhdysvaltain neuvottelukierros DCA-sopimuksesta on päättynyt. Seuraavaksi edessä on poliittinen käsittely.

Niinistö piti Berliinissä erittäin tärkeänä, että kaikkia päätöksentekijöitä informoidaan sopimuksen sisällöstä yhtä lailla kuin Nato-hakemuksen yhteydessä. Suomi allekirjoittaa DCA-sopimuksen ennen kuin sopimus siirtyy eduskunnalle lopullisesti hyväksyttäväksi.

– Siksi on tärkeätä, että jo ennen allekirjoittamista asiasta mahdollisimman laajasti keskustellaan.

NIINISTÖ kertoi keskustelleensa itärajan tilanteesta useaan otteeseen sekä pääministeri Petteri Orpon (kok.) että sisäministeri Mari Rantasen (ps.) kanssa. Hän sanoi kannattavansa hallituksen valmistelemia rajavartiolain mahdollistamia rajoituksia rajaliikenteeseen.

-  Kyllä minusta nyt on ymmärrettävä se, ettei tuo itsestänsä lopu.

Niinistö suhtautui epäillen siihen, että Venäjän kanssa olemassa olevien diplomaattisten yhteyksien käyttäminen voisi tuoda ratkaisun turvapaikanhakijakysymykseen.

-  Totta kai niitä voidaan käyttää, mutta se käytännön hyöty voi jäädä hivenen vähäiseksi.

Kun Niinistöltä kysyttiin Suomen humanitaarisesta vastuusta mahdollisesti suljettavan rajan taakse kertyvistä turvapaikanhakijoista, Niinistö muistutti hakijoita rajalle auttavien ihmisten, hakijoiden itsensä ja Venäjän viranomaisten vastuusta.

PRESIDENTTI kommentoi toimittajille Bonnissa myös Gazan tilannetta. Hän peräänkuulutti suhteellisuutta Israelin sotatoimiin Gazassa.

-  Itsepuolustajan on noudatettava tiettyä suhteellisuusperiaatetta, mitoitettava toimensa niin, etteivät ne ole ylimittaisia.

Niinistö kantoi huolta siviiliväestön ja Gazaa hallitsevan äärijärjestö Hamasin ottamien panttivankien kohtalosta.

-  Olisi äärettömän tärkeää, että kaikki osalliset olisivat valmiita nyt sallimaan siviilien vapaan lähdön, mukaan lukien panttivangit, ja sallimaan myös humanitaarisen avun paikalletulemisen. Tämä tietysti edellyttää jotain yhteistä taukoa sotatoimissa, kutsutaan sitä sitten tulitauoksi tai tauoksi humanitaarisista syistä.

Uutista päivitetty klo 15.53 muun muassa Niinistön kommenteilla Gazasta