Politiikka
29.8.2016 18:21 ・ Päivitetty: 30.8.2016 04:30
Professori: Näillä ehdoilla Lex Lindström on järkevä
STT:n mukaan Perussuomalaiset on kertonut tänään lähtevänsä ajamaan Lex Lindströmiä ehdottomana tavoitteenaan keskiviikkona alkavaan hallituksen budjettiriiheen.
Asia on saanut tukea niin hallituksen kuin aiemmin oppositionkin piiristä. Lex Taipale II on esimerkiksi osa SDP:n 10.8. julkaisemaa pitkäaikaistyöttömyyden taittamisohjelmaa.
Lex Taipale II:ssa tai Lex Lindströmissä on kyse vuosia pitkäaikaistyöttöminä olleiden ikääntyneiden päästämisestä eläkkeelle.
Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari tarkastelee nyt varsin mahdolliselta näyttävän toimenpiteen seurauksia kolmelta eri kantilta. Ensinnä hän liittää Lex Lindströmiin moraalikato-ongelman.
– Jos ihmiset alkavat odottaa, että tällaisia armahduslakeja tulee säännöllisiin väliajoin, sillä on heidän käyttäytymiseensä vaikutusta. Lex Taipaleen oli aikoinaan kaiketi tarkoitus olla ainutkertainen ja nyt jos tästä tulee toinen, näitä tulee ehkä jatkossakin, Saari sanoo Demokraatille.
– Se ei ole välttämättä työmarkkinoille hyvä juttu, koska se avaa yhden sortin työttömyys- tai eläkeputken. Toinen puoli on se, että täytyy olla kohtuullisen tarkat kriteerit, minkä mukaan sitä putkea käytetään, varsinkin jos ihmisellä on kohtuullisen katkonainen työura. Kannattaa katsoa, mitkä kannustinvaikutukset ovat itse kullekin.
Juho Saaren mukaan joissakin tapauksissa voi olla ihan järkevää, että työtön pysyy työttömänä, mutta tämä taas riippuu työttömän työkyvystä.
Lisää aiheesta
Kolmas Saaren esiinnostama asia on inhimillisyys.
– Siellä on ihmisiä, joille eläke olisi elämänlaatua parantava ratkaisu ja siellä on usein myös heitä, joiden eläke tulee olemaan heidän nykyistä tulotasoansa korkeampi. Näissä tapauksissa voi olla ihan paikallansa, että joku tämäntyyppinen menettely otetaan käyttöön.
Ratkaiseva asia on työkyky.
Saaren kolme näkökulmaa ovat keskenään jonkin verran ristiriitaiset. Pyydettäessä summaamaan, mikä kanta Lex Lindströmiin lopulta on, Saari vastaa:
– Jos siihen saadaan selkeät kriteerit, suhteellisen tiukat kriteerit ja jos voidaan tehdä selväksi, että tämä ei ole tämän jälkeen toistuva järjestelmä ja jos se kohdennetaan niihin, joilla tuleva eläke tulee olemaan työttömyysturvaa parempi, niin ok.
Julkisuudessa on puhuttu esimerkiksi viisi vuotta työttöminä olleista yli 60-vuotiaista.
– Viisi vuotta kuulostaa inhimillisesti kohtuulliselta, mutta edelleen ratkaiseva asia on ihmisen jäljellä oleva työkyky.
Saaren mukaan ratkaisua ei pidä sitoa työuran tai työttömyyden kestoon vaan ihmisen jäljellä olevaan työkykyyn ja sen arviointiin.
– Ensin pitäisi luoda yleiset kriteerit ja sitten arvioida ihmiset yksittäin näiden kriteerien suhteen.
Kymmenkunta vuotta sitten Suomessa säädettiin Lex Taipaleeksi -nimetty laki. Se päästi eläkkeelle yli 57-vuotiaat yli kymmenen vuotta työttömänä olleet. Heitä oli nelisentuhatta.
Saaren mielestä hallituksen politiikan suunta on ”kohtuullisen oikea”.
– Suurin ongelma syntyy siitä, että eri politiikkauudistukset tehdään eri lohkoilla eri aikaan, niiden koordinaation kanssa tulee olemaan melkoisia ongelmia, hän katsoo.
Saarella on budjettiriiheen pari tärkeää politiikkatoimenpiteitä vaativaa ehdotusta.
– Olisi paikallaan, että sinne tulisi kohtuullisen iso paketti, joka liittyisi ylivelkaantuneitten ja maksuhäiriöisten asemaan ja kohtuuhintaisen asumisen rakentamiseen.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.