– Nyt ollaan toteuttamassa suurin piirtein kaikki se, mitä työnantajat ja yrittäjät ovat vaatineet, hän summaa hallitusohjelmakirjauksia.

Paketti on niin raju, että se saa Koskisen parahtamaan työnantajaosapuolen ja yrittäjien edustajien saavan mennä itseensä ja olla pitkän aikaa hiljaa, mikäli se ei nyt vaikutuksineen toteudu ja onnistu.

– Silloin voisi sanoa, että nyt olette kymmenen vuotta hiljaa vähintään. Ei kannattaisi toisaalta palkansaajapuolenkaan pilata tätä mahdollisuutta, se voi nimittäin epäonnistua. Silloin saisi sanoa, että nyt te olette sitten syrjässä, teidän ehdotuksianne ei noteerata enää missään, Koskinen paukauttaa.

Koskinen pohtii, että jo syksyllä saatetaan nähdä paljon työtaisteluita ja uudistukset saattavat ajautua karille.

HALLITUS on muun muassa nostamassa yhteistoimintalain soveltamisalan EU-säännösten mahdollistamalle tasolle eli 50 työntekijää säännöllisesti työllistäviin yrityksiin ja yhteisöihin.

Yhteistoimintalain vaatimuksia muutosneuvottelujen vähimmäisajoista lyhennettäisiin puolella. Vähimmäisneuvotteluaika on nyt joko 14 päivää tai kuusi viikkoa.

Työsopimuslakiin perustuva työntekijän takaisinottovelvollisuus poistettaisiin alle 50 henkeä säännöllisesti työllistävissä yrityksissä ja yhteisöissä, ja tätä säädöstä voitaisiin noudattaa työehtosopimuksen määräyksestä riippumatta.

Henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen sääntelyä muutettaisiin siten, että työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy. Nyt syyn pitää olla painava ja asiallinen.

Työsopimuslain nykyistä sääntelyä määräaikaisesta työsopimuksesta muutettaisiin siten, että jatkossa työsopimus olisi mahdollista tehdä määräaikaisena myös ilman erityistä perustetta vuodeksi.

Näiden ohella luvassa on muun muassa paikallisen sopimisen laajentaminen, jolla voi olla vaikutusta yrityskohtaisten työehtosopimusten lisääntymiseen ja sitä kautta yleissitovuuden heikentymiseen. Kaiken päälle tulossa on myös isoja leikkauksia sosiaaliturvaan.

DEMOKRAATTI kysyi Koskisen kommenttia esimerkiksi henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen höllentämiseen.

Koskinen kertoo, että Ruotsissa on juuri vuonna 2022 tullut voimaan muutos, jossa aiemmin irtisanomiseen tarvittiin asiallinen peruste (saklig grund) mutta se loiveni asialliseksi syyksi (saklig skäl). Samantyyppinen voisi seurauksiltaan olla myös Suomessa nyt kaavailtu suunnitelma.

Ruotsissa muutos on käytännössä tarkoittanut Koskisen mukaan sitä, että irtisanomisessa otetaan enemmän huomioon työnantajan irtisanomisperusteita kuin esimerkiksi työntekijän olosuhteisiin tai taustatekijöihin liittyviä seikkoja.

– Eli jos Ruotsissa aikaisemmin hoiti huonosti tehtävää, ajateltiin, että minkä takia hoiti huonosti, oliko hänellä joitain syitä, taustaseikkoja. Nyt siellä ei enää ajatella niin paljon näin, vaan katsotaan vain, että jos hoitaa huonosti tehtäviään, työnantajan näkökulmasta se on peruste irtisanomiselle. Meillä on tällä hetkellä kokonaisarvio paljon monipuolisempaa, molempien osapuolten olosuhteet on otettu huomioon, jopa työntekijän ikäkin.

Koskinen huomauttaa, ettei toki Ruotsissakaan irtisanominen voi olla mikään ensimmäinen toimenpide. Esimerkiksi varoituskäytäntö on säilynyt ja muun työn tarjoamisvelvoite.

SUOMESSA yhteistoimintalaki uudistettiin juuri ja se tuli voimaan viime vuoden alusta. Uudistusta työstettiin kolmikantaisesti.

Koskinen muistuttaa, että uuden lain yksi kantava periaate on jatkuva vuoropuhelu työnantajan ja henkilöstön välillä. Tähän nähden on ristiriitaista, että jatkossa yhteistoimintalain soveltamisala nousisi 50 työntekijää säännöllisesti työllistäviin yrityksiin ja yhteisöihin. Nyt raja on 20 työntekijää. Tämän lisäksi hallitus on lisäämässä paikallista sopimista.

Seppo Koskinen kutsuukin ”ihmeelliseksi logiikaksi” sitä, että vuoropuhelu yt-mielessä siirtyisi vain kaikkein suurimmille yrityksille.

Jos takaisinottovelvollisuus poistuisi alle 50 työntekijän yrityksissä ja yt-lain soveltamisalaraja nousisi 50 työntekijään, herää kysymys, voisiko työnantaja kiertää alle 50 hengen yrityksissä yksilöperusteiset irtisanomiset ja käyttää kollektiiviperustetta eli taloudellista ja tuotannollista irtisanomisperustetta. Koska takaisinottovelvollisuuttakaan ei enää olisi, samoin tein voisi palkata uuden työntekijän tilalle.

Tähän Koskinen toteaa, että jos yhteistoimintalain soveltamisalaa kavennetaan ja esimerkiksi vaatimuksia muutosneuvottelujen vähimmäisajoista lyhennetään puolella tai jos ylipäätään ei juuri menettelyjä ole, irtisanomisen peruste ei välttämättä tule käydyksi kunnolla läpi. Kollektiiviperusteilla irtisanottavat saattavat valikoitua irtisanottaviksi henkilökohtaisin perustein. Tämä vaara on tosin olemassa nytkin.

KAIKEN muun ohella hallitusohjelmaan on kirjattu myös tavoite vahvistaa vientivetoista työmarkkinamallia. Ohjelman mukaan palkantarkastusten yleistä linjaa ei voitaisi ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnan toimesta annettavalla sovintoehdotuksella. Lisäksi hallitus selvittää keinoja, joilla voidaan ennaltaehkäistä työtaisteluja ja edistää vapaaehtoista sovittelua.

Ay-liikkeestä on katsottu, että hallituksen aikomus vahvistaa lainsäädännöllä vientivetoinen työmarkkinamalli on täysin vastoin ammattiliittojen neuvotteluoikeutta ja sopimusautonomiaa.

– Sovittelijan lakisääteinen sidonnaisuus yleiseen linjaan olisi vastoin pitkäaikaista perinnettämme ja onneton ratkaisu. Sovittelijalla tulee olla harkintavaltaa. Sovittelijat ovat jo 1980-luvulta saakka ottaneet huomioon yleisen linjan sovintoehdotuksissaan, mutta tähän ei ole hirttäydytty. Jos näin kävisi, riitapuolet todennäköisesti joutuvat jatkamaan neuvotteluja keskenään ja ottavat ehkä ulkopuolisen yksityisen sovittelijan ratkomaan erimielisyyttä. Toivottavasti hallitus ei tätä tavoittele, Seppo Koskinen kommentoi.