Teivaisen mukaan Britannian brexit, Kolumbian rauhansopimuksen torpannut kansanäänestys ja Trumpin voitto ovat esimerkkejä vaaleista, joissa ihmisten on sanottu äänestäneen tyhmästi.

Yhdysvaltain vaalien suhteen on hänen mukaansa pidetty yllä myyttiä, jonka mukaan Trumpia äänestivät köyhät.

– Köyhät ja vähemmistöt äänestivät Hillary Clintonia. Nyt köyhimmät, mustat ja latinot eli eniten marginaalissa olevat tahot ovat vaarassa kyynistyä.

Trumpin vaalivoitto on nähty myös iskuna vapaata globaalia markkinataloutta vastaan. Trump on puhunut tullimuurien pystyttämisestä ja amerikkalaisten suuryritysten tehtaiden siirtämisestä Aasiasta takaisin Yhdysvaltoihin.

– Totta kai brexit ja Yhdysvaltain vaalitulos viittaavat siihen, että vallitsevana ollut globaalin integraation malli, jota on kutsuttu vapaaksi, on kärsinyt. Ehkä tämä hämmennystila auttaa myös kyseenalaistamaan sitä, että miksi malli ei vakuuttanut ihmisiä ja onko siinä jotakin valheellista ja harhaanjohtavaa.

– Jos Hillary olisi aidommin edustanut liberaalia vapausvisiota, voisi ajatella, että hän olisi saanut enemmän ääniä nyt äänestämättä jättäneiltä. Ehkä osa ihmisistä koki, ettei hän kuitenkaan edustanut sitä, vaan suurpääoman etua.

Teivainen ei kovin herkästi julistaisi Trumpin voittoa merkiksi uuden aikakauden alkamisesta.

– Finanssikriisissä vuosina 2007-2008 puhuttiin samaan tapaan, että nyt on uusi aikakausi ja se mitä jotkut kutsuvat uusliberalismiksi on kuollut. Tuon tyyppisten johtopäätösten kanssa ei pidä liioitella.

Hän näkisi Trumpin menestyksen osittain myös jonkinlaisena heiluriliikkeenä tai näpäytyksenä tekopyhyydelle ja epäjohdonmukaisuudelle.

– Voi ajatella, että nyt kokeillaan vähän protektionistisempaa talouspolitiikka ja rasistisempaa sisäpolitiikkaa, jotka ovat sitten ehkä käännettävissä takaisin. Huolestuttavinta on, jos Trump toteuttaa ilmastosopimuksia koskevat ajatuksensa. Sillä olisi ihmiskunnan kannalta hyvin vakavia seurauksia eikä kokeiluun olisi varaa.