Professorilta rajut moitteet medialle: ”Teette Sauli Niinistön vaalityötä”

Kuva: Lehtikuva/Roni Rekomaa
Valtio-opin professorin Tapio Raunion mielestä presidentti Sauli Niinistöä kohdellaan silkkihansikkain.

Tampereen yliopiston valtio-opin professori Tapio Raunio on pettynyt median toimintaan tasavallan presidentin työn ja toimien käsittelyssä presidentinvaalien alla.

– Istuvaa presidenttiä kohdellaan silkkihansikkain. Eli käytännössä media tekee hänen vaalityötään, Raunio paukuttaa Demokraatille.

– Osittain tietysti se on luontevaa, koska tuleehan median seurata poliitikkoja ja olla vallan vahtikoirana. Mutta presidentin kohdalla media ei ole vallan vahtikoira, vaan se on tavallaan vain presidentin toimien seuraaja ja niistä informoija, hän jatkaa.

Raunion mielestä tilanne ei ole reilu muita presidenttiehdokkaita kohtaan.

Presidentti Niinistön suosio on todella korkeissa lukemissa.

– Se tarkoittaa sitä, että media ei varmaan oikein uskalla sanoa poikkipuoleista sanaa presidentin toimista, koska se voisi herättää lukijoissa ärtymystä.

– Tässä on varmaan sekin, että meillä on pitkään ollut jo kulttuuri, jossa presidentti on vähän ollut arvostelun yläpuolella.

– Jopa Halosen presidenttikaudella, jolloin oli paljon kahnausta hallituksen ja presidentin välillä, tapa, jolla media käsittelee presidenttiä, oli selkeästi erilainen kuin tapa jolla kohdellaan niin sanottuja puoluepoliitikkoja.

Niinistö teki ”karhunpalveluksen puolueille”.

Raunion mielestä hyvä, tuore esimerkki median toiminnasta on se, kun tasavallan presidentti Niinistö päätti, ettei hän tavoittele puolueen ehdokkuutta presidentinvaaleihin vaan suoraa kansan ehdokkuutta.

– Minkä takia tätä ei kriittisesti tarkasteltu, koska sillähän on kielteisiä vaikutuksia. Se johtaa siihen, että tällöin tavallaan tehdään karhunpalvelus puolueille, jotka ovat kuitenkin edustuksellisen demokratian kivijalka. Minä olen aivan varma siitä, että jos istuva presidentti tulee uudelleen valituksi, hän kyllä muistuttaa, että hän on kansan valitsema eikä ole minkään puolueen ehdokas.

Raunio pitää jossain määrin mahdollisena jopa sitä, että Niinistön kriittistä käsittelyä pelättäisiin mediassa taloudellisten syiden vuoksi.

– Me tiedämme tälläkin hetkellä, että 3/4 kansasta on suurin piirtein istuvan presidentin takana. Jos jokin media, oli kaupallinen tai julkinen, ottaa näkyvästi kantaa istuvan presidentin toimia vastaan niin kyllähän se voi herättää lukijoissa ärtymystä.

– Tietenkään minä en voi tätä todistaa. Luulen, että siellä on enemmän taustalla vain se, mihin me olemme tottuneet Suomessa eli meidän poliittinen kulttuurimme, jossa presidentti on vähän puoluepolitiikan yläpuolella ja tavallaan vähän tietyllä tapaa arvostelunkin yläpuolella, hän lisää.

Raunio kertoo ihmettelevänsä myös sitä, miksi media raportoi kaikista presidentin toimista.

– Esimerkiksi juuri tällaiset Ruotsin prinsessojen kättelyt.

Hän toivoo analyyttisempää ja kriittisempää Niinistön puheiden ja kirjoitusten käsittelyä.

Raunio ottaisi presidentiltä hallituksen nimittämisen vallan pois.

Demokraatti haastatteli Rauniota tänään Helsingissä eduskunnan Kansalaisinfossa sen jälkeen, kun oli julkaistu valtiollisten instituutioiden valtaa käsittelevä kirja Poliittinen valta Suomessa (Vastapaino). Raunio on yksi kirjan toimittajista. Kirjassa käsitellään myös median roolia, muttei Raunion toimesta.

Kirjassa Åbo Akademin valtio-opin professori Guy-Erik Isaksson kirjoittaa hallituksen muodostamisesta.

Perustuslain muutosten jälkeen presidentillä ei ole tänä päivänä käytännössä valtaa hallitusta muodostettaessa. Presidentti kuitenkin muodollisesti nimittää pääministerin ja muut ministerit pääministerin ehdotuksen mukaisesti.

Isakssonin mielestä on perusteltua kysyä, ”miksi presidentti ylipäätään on mukana hallituksen muodostamisessa”.

Hän toteaa, että presidentin osallistuminen voidaan rinnastaa useiden monarkioiden käytäntöön.

Raunio kuvaa asiaa Demokraatille samalla tavalla:

– Se on tällä hetkellä symbolinen rooli eli vähän niin kuin monarkeilla on.

– Tietysti voidaan kysyä sitä, että jos vaikka Suomen puoluejärjestelmä jossain vaiheessa menisi johonkin kaaokseen ja hallituksen muodostaminen on vaikeata, nousisiko presidentti siinä vaiheessa aktiiviseksi vallankäyttäjäksi hallituksen muodostamisessa. Tämä on vähän kaksipiippuinen asia. Toisaalta se voisi olla hyvä juttu, että sitten on tavallaan vähän niin kuin välien selvittelijä, Raunio pohtii.

– Mutta toisaalta sellaisessa tilanteessa puolueet voisivat piiloutua presidentin selän taakse. Ajatushan nyt on se, että vaikka puolueet riitelisivät keskenään, ne kuitenkin saisivat sitten muodostettua hallituksen.

Raunion mielestä olisi kuitenkin selkeintä, että presidentin valta poistettaisiin eli eduskunta valitsisi ja myös nimittäisi hallituksen.

Sipilän prosessikaaviot eivät tyydytä.

Tapio Raunio on itse kirjoittanut kirjaan muun muassa EU:sta ja kansainvälisyydestä Suomen politiikassa. Hän ei ole tyytyväinen suomalaisen EU-keskustelun tasoon.

”Hallitus toki keskustelee EU-politiikasta suomalaisesta näkökulmasta, mutta omia, unionin instituutioiden esityslistojen ulkopuolisia EU-asioita ei hallituksessa ole juurikaan käsitelty. Lisäksi on syytä painottaa, että niin hallituksessa kuin eduskunnassakaan suurin osa EU-asioista ei herätä varsinaista keskustelua”, hän kirjoittaa.

Hallituksemme ohjastamaa EU-keskustelua Raunio pitää ”olemattomana”.

– Meillä on hallituksessa ministereitä, joille EU ei ole heidän asiansa. Tässä oli eri asia Paavo Lipposen (sd.) aikana, myöskin Matti Vanhasen (kesk.) aikana ihan selvästi ja Jyrki Katainenkin (kok.) on ollut EU-miehiä. Nyt meillä selkeästi tällaista poliittista EU-johtajuutta ei löydy hallituksesta.

Vielä suuremmaksi syyksi EU-keskustelun vähäisyyteen Raunio laskee hallituspuolueitten sisäisen ja niiden välisen eripuran EU-asioissa.

– Ratkaisu on sitten se, että Sipilä (kesk.) menee esittämään näitä prosessikaavioitaan, joiden ainoa sanoma on se, että nyt on hyvä, että EU:n ei pitäisi kehittyä mihinkään suuntaan, Raunio tuhahtaa.

Miten EU-keskustelua sitten saataisiin Suomessa eteenpäin?

– Sitä kautta, että meillä olisi yhtenäisempi hallitus, jolla olisi selkeämpi EU-visio.

EU-huippukokouksessa kävi selväksi tämä: yhteistyö puolustuksessa alkaa kiinnostaa

Kuva: Lehtikuva
Pääministeri Juha Sipilä totesi, että Suomi voisi olla kiinnostunut yhteistyön lisäämisestä esimerkiksi kyberturvallisuudessa.

Valtaosa EU-maista haluaa näillä näkymin tiivistää EU:n puolustusyhteistyötä ja lähteä mukaan pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön. Torstain huippukokouksessa EU-johtajat kiittelivät yhteistyön etenemistä, josta on tarkoitus päättää joulukuun huippukokouksessa.

EU-maat tasapainottelevat vielä liittymisehtojen ja avoimuuden välillä. Yhteistyön halutaan olevan kaikille avoin, mutta jäsenmaille asetetaan ehtoja, jotka pitää ensin täyttää. Keskustelua käydään rahallisista investoinneista ja kapasiteetista.

Huippukokous oli EU-johtajille paikka todeta yhteistyön eteneminen, mutta varsinaisia päätöksiä ei tehty.

EU-lähteen mukaan Britannia ja Tanska olisivat jättäytymässä yhteistyöstä sivuun, ja Irlanti perinteisesti neutraalina valtiona vielä empii osallistumista.

Pysyvä rakenteellinen yhteistyö on viitekehys, jonka puitteissa valtiot osallistuvat yhteen tai useampaan projektiin. Pääkaupungeista on jätetty jo noin 40 ehdotusta, joiden joukossa on hyvin erilaisia yhteistyön muotoja kyberturvallisuudesta satelliitteihin. Joukossa on myös päällekkäisiä ehdotuksia, joten lopullinen määrä typistyy todennäköisesti huomattavasti.

Esille on noussut esimerkiksi sotilastarvikkeiden schengen. Sotilastarvikkeiden kuljetus on hyvin säädeltyä, mutta yhteisillä säännöillä tarvikkeet saataisiin kulkemaan rajojen yli sujuvammin.

Suomi on pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan kiinnostunut muutamista tähän mennessä ehdotetuista yhteistyön alueista.

– Kyberyhteistyön syventäminen, miehittämättömät ilma-alukset ja satelliittiyhteistyö, meriturvallisuuteen liittyvät kysymykset, esimerkiksi tilannekuvan jakaminen, Sipilä luetteli ennen kokousta.

Maahanmuuttokriisi on kaikkea muuta kuin ratkaistu.

Puolustusyhteistyön ohella maahanmuutto oli iso keskustelunaihe torstain huippukokouksessa.

Pohjoisemmat maat tunnustivat Italian rankan aseman maahanmuuttokriisin eturintamassa ja kiittivät keskisen Välimeren rauhoittumista. Tulijoiden määrä on vähentynyt viime kuukausina huomattavasti. Vuosi sitten syyskuussa Italiaan saapui noin 17 000 siirtolaista, kun nyt syyskuussa määrä oli noin 6 000.

Maahanmuuttokriisi on kuitenkin kaikkea muuta kuin ratkaistu. Huippukokouksia johtava Donald Tusk vetosi jäsenmaihin, jotta ne lisäisivät rahoitustaan Afrikka-hätärahastoon, jonka suuruus on tällä hetkellä alle 3 miljardia euroa. Rahastosta tuetaan lähtömaita ja yritetään puuttua kriisin juurisyihin.

Turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta ei nytkään päästy keskustelua pidemmälle. Dublin-järjestelmän uudistamisesta ja vastuun jakamisesta EU-maiden välillä odotetaan ehdotusta puheenjohtajamaa Virolta myöhemmin tänä vuonna.

Britannian Theresa May, Saksan Angela Merkel ja Ranskan Emmanuel Macron marssivat kokoussaliin kylki kyljessä tiiviisti kuiskuttaen. Huippukokouksen ei pitäisi olla paikka, jossa brexitistä neuvotellaan, mutta tärkeä näyttämö se on joka tapauksessa.

May lähetti ennen kokousta EU-kansalaisille avoimen kirjeen, jossa hän jälleen kerran vakuutti, että Britanniaan kotinsa tehneet EU-kansalaiset ovat tervetulleita jäämään. Viesti todennäköisesti toistui, kun May puhui illallisella EU-johtajille.

Viime hetken kauniista sanoista ei kuitenkaan ollut enää hyötyä. EU-johtajat päättävät perjantaina, ettei neuvotteluita tulevasta suhteesta voida vielä avata.

STT–ANNIINA LUOTONEN

”Heidät tulisi nähdä ennen kaikkea lapsina” – Konnunsuon vierailu toi Haataiselle mieleen monet kipeät kohtaamiset

Kuva: Jari Soini

Kansanedustaja Tuula Haatainen (sd.) vei torstaina johtamansa sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet tutustumaan Konnunsuon vastaanottokeskukseen. Se sijaitsee Etelä-Karjalassa Lappeenrannassa ja on vastaanottokapasiteetiltaan Suomen suurin.

Vierailun aikana Haatainen muisteli kohtaamisia erityisesti alaikäisten turvapaikanhakijoiden kanssa.

– Ilman huoltajaa Suomeen tulevat alaikäiset ovat monella tavalla erittäin haastavassa tilanteessa. Heillä on usein takanaan vaikea ja vaarallinen pakomatka ilman aikuisten tukea ja turvaa. Monen mielessä on pelkoa ja epätietoisuutta muun perheen tilanteesta tai surua omaisten menettämisestä, SDP:n presidenttiehdokas kirjoittaa blogissaan.

Hän muistuttaa, että nämä lapset ja nuoret ovat erityisen suojelun tarpeessa. Siihen tarvitaan riittävästi resursseja ja osaamista. Heidän tilanteessaan on vielä paljon parannettavaa ja kehitettävää.

Haatainen ottaa esille viranomaisten kuulustelut ja puhuttelut, joissa pyritään selvittämään lapsen ja nuoren suojelun tarve.

– Suomeen saapumisen jälkeen ltilanne jatkuu pitkään epävarmana ja haastavana. Lasten turvapaikkahakemukset tulee käsitellä kiireellisinä, mutta käsittelyajat voivat silti venyä pitkiksi.

Haatainen huomauttaa, että päätöksen odottaminen on lapselle ja nuorelle hyvin raskasta aikaa: se saattaa vaikuttaa henkiseen ja fyysiseen jaksamiseen, kun tulevaisuuden suunnitteleminen on vaikeaa.

Jokaisella lapsella on oikeus kasvaa oman perheensä kanssa.

Kotoutuminen on helpompaa, kun koulu ja kaverit pysyvät samoina. Haatainen murehtii sitä, että turvapaikkaprosessin aikana lapsia voidaan kuitenkin siirtää asuinyksikköjen välillä paikkakunnalta toiselle.

– Lasten siirtely yksiköiden välillä ei ole lasten oikeuksien mukaista, koska silloin lapsi revitään irti hänelle tutusta ja turvallisesta ympäristöstä ja sosiaalisesta verkostosta.

Ennen kaikkea Tuula Haatainen korostaa tätä seikkaa:

–Turvapaikkaa hakevat lapset tulisi nähdä ensisijaisesti lapsina eikä turvapaikanhakijoina.

Haatainen näkee, että Suomen nykyinen hyvin kielteinen perheenyhdistämislinjaus ei ole lapsen edun mukainen.

– Jokaisella lapsella on oikeus kasvaa oman perheensä kanssa, se myös takaa paremman kotoutumisen, kun lapsi voi olla yhdessä oman perheensä kanssa. Kielteiset perheenyhdistämispäätökset aiheuttavat henkisiä romahduksia lapsille, he ovat odottaneet näkevänsä oman perheensä ja sitten tulee tieto, ettei perhe pääsekään Suomeen.

Tuula Haatainen muistuttaa blogissaan, että lapsen oikeutta perheeseen tulisi kunnioittaa Suomessa – se on inhimillistä sekä oikeudenmukaista.

– Sen tuloksena lapset ja nuoret pääsisivät helpommin myös helpommin elämään kiinni Suomessa.

Ajokorttiuudistus eteni eduskuntaan – paljon uutta luvassa

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Ajokortin suorittamista monilla tavoin muuttava lakiuudistus on edennyt eduskunnan käsiteltäväksi. Hallitus antoi asiasta esityksensä torstaina.

Uudistuksen toteutuessa ajokortin voi jatkossa saada nykyistä halvemmalla, sillä B-luokan kortin suorittaminen on esimerkiksi muuttumassa yksivaiheiseksi. Lisäksi pakollisten oppituntien määrää on tarkoitus vähentää.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) kertoo tiedotteessa, että uudistuksessa lisätään kuitenkin kuljettajantutkintojen vaativuutta ja esitetään pakolliseksi riskientunnistamiskoulutusta.

Esitys laajentaisi myös ulkomaalaisten ajo-oikeutta Suomessa ja jatkossa esimerkiksi kiinalainenkin matkailija saisi ajaa Manner-Suomessa kiinalaisella kortillaan.

Yrittäjäjärjestö heittää pallon maakuntapäättäjille: Varmistettava, että paikallinen sote-yrittäjä pärjää

Kuva: Lehtikuva

Suomen Yrittäjien mielestä tänään julkistettu lakiluonnos valinnanvapaudesta antaa hyvän mahdollisuuden uudistaa sote-järjestelmää. Järjestö pitää tärkeänä, että maakuntapäättäjät varmistavat tulevaisuudessa, että asiakas voi valita myös paikallisen sote-yrittäjän palveluita.

Toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mukaan lakiluonnos perustuu lähtökohtaan, että yrittäjyys voi olla keskeinen voimavara parempien sosiaali- ja terveyspalveluiden rakentamisessa.

– Kasvollinen pk-yrittäjä palvelee ihmiseltä ihmiselle. Yrittäjyys tuo palveluihin inhimillistä laatua. Tehokkuutta sote-palveluihin tuo terve kilpailu, johon asiakkaan valinnanvapaus luo sisältöä.

Pentikäinen painottaa sitä, että sote-keskuksien välille syntyy kunnon kilpailua ja markkinoille pääsee helposti.

– Muuten on riski, että ala keskittyy edelleen ja valuu ulkomaiseen omistukseen. Siksi pieni sote-keskus on aidon valinnanvapauden edellytys.

Pelkkä laki ei hänen mukaansa kuitenkaan paranna palvelujen saatavuutta, laatua tai mahdollista pk-yrittäjien tuottamia lähipalveluja.

– Maakuntien valmistelijoiden ja päättäjien on toteutettava laki niin, että näin käy, Pentikäinen sanoo.

 

Vihreiden puheenjohtajalta tyly niitti hallituksen kaavailuille: ”Ei näe kevättä”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto kommentoi blogikirjoituksessaan hallituksen tänään esittelemää luonnosta laiksi soten valinnanvapaudesta.

– Sote-uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena piti olla terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen eri alueiden ja ihmisryhmien välillä, kustannusten kasvun hillitseminen ja saumattomien hoivaketjujen turvaaminen. Hallituksen lausuntokierrokselle laittama malli lyö korville kaikkia näitä uudistuksen tavoitteita,  Aalto sanoo.

– On kysyttävä, millä tapaa terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat, jos ihmisen edessä on entistäkin sekavampi ja monimutkaisempi järjestelmä, palvelut keskittyvät suurten terveysfirmojen käsiin, ja saumattomien hoivaketjujen tavoitteesta on luovuttu, hän jatkaa.

Aallon mukaan laajennettu asiakassetelijärjestelmä heikentää kustannusten ja kokonaisuuden hallintaa ja sote-yhtiöillä on edelleen mahdollisuus kermankuorintaan markkinoinnin ja asiakasvalinnan kautta, hän sanoo.

– Jos kustannukset kasvavat, ihmisten palveluista tullaan leikkaamaan. Eniten apua tarvitsevien ihmisten palveluista leikataan ja palveluiden piiriin pääseminen vaikeutuu asiakasmaksujen korotusten kautta. Ihmisten oikeus perustuslain turvaamiin palveluihin ei toteudu, Aalto toteaa.

Hallitus korjasi edellistä esitystään vahvistamalla maakuntien asemaa palveluiden järjestäjinä. Nyt se Aallon mukaan heikentää sitä uudelleen pirstaloimalla palveluiden tuotantoa asiakassetelimallilla.

– Hallitus näyttää luottavan siihen, että perustuslaki taipuisi sen esityksen edessä. Hallitus ei näytä ottaneen opikseen vaan ajaa täysillä kohti perustuslakiseinää, Aalto sanoo.

Twitterissä Aalto kirjoittaa, ettei hallituksen sote-malli näe kevättä.

Keskustelua aiheesta