Professorilta rajut moitteet medialle: ”Teette Sauli Niinistön vaalityötä”

Kuva: Lehtikuva/Roni Rekomaa
Valtio-opin professorin Tapio Raunion mielestä presidentti Sauli Niinistöä kohdellaan silkkihansikkain.

Tampereen yliopiston valtio-opin professori Tapio Raunio on pettynyt median toimintaan tasavallan presidentin työn ja toimien käsittelyssä presidentinvaalien alla.

– Istuvaa presidenttiä kohdellaan silkkihansikkain. Eli käytännössä media tekee hänen vaalityötään, Raunio paukuttaa Demokraatille.

– Osittain tietysti se on luontevaa, koska tuleehan median seurata poliitikkoja ja olla vallan vahtikoirana. Mutta presidentin kohdalla media ei ole vallan vahtikoira, vaan se on tavallaan vain presidentin toimien seuraaja ja niistä informoija, hän jatkaa.

Raunion mielestä tilanne ei ole reilu muita presidenttiehdokkaita kohtaan.

Presidentti Niinistön suosio on todella korkeissa lukemissa.

– Se tarkoittaa sitä, että media ei varmaan oikein uskalla sanoa poikkipuoleista sanaa presidentin toimista, koska se voisi herättää lukijoissa ärtymystä.

– Tässä on varmaan sekin, että meillä on pitkään ollut jo kulttuuri, jossa presidentti on vähän ollut arvostelun yläpuolella.

– Jopa Halosen presidenttikaudella, jolloin oli paljon kahnausta hallituksen ja presidentin välillä, tapa, jolla media käsittelee presidenttiä, oli selkeästi erilainen kuin tapa jolla kohdellaan niin sanottuja puoluepoliitikkoja.

Niinistö teki ”karhunpalveluksen puolueille”.

Raunion mielestä hyvä, tuore esimerkki median toiminnasta on se, kun tasavallan presidentti Niinistö päätti, ettei hän tavoittele puolueen ehdokkuutta presidentinvaaleihin vaan suoraa kansan ehdokkuutta.

– Minkä takia tätä ei kriittisesti tarkasteltu, koska sillähän on kielteisiä vaikutuksia. Se johtaa siihen, että tällöin tavallaan tehdään karhunpalvelus puolueille, jotka ovat kuitenkin edustuksellisen demokratian kivijalka. Minä olen aivan varma siitä, että jos istuva presidentti tulee uudelleen valituksi, hän kyllä muistuttaa, että hän on kansan valitsema eikä ole minkään puolueen ehdokas.

Raunio pitää jossain määrin mahdollisena jopa sitä, että Niinistön kriittistä käsittelyä pelättäisiin mediassa taloudellisten syiden vuoksi.

– Me tiedämme tälläkin hetkellä, että 3/4 kansasta on suurin piirtein istuvan presidentin takana. Jos jokin media, oli kaupallinen tai julkinen, ottaa näkyvästi kantaa istuvan presidentin toimia vastaan niin kyllähän se voi herättää lukijoissa ärtymystä.

– Tietenkään minä en voi tätä todistaa. Luulen, että siellä on enemmän taustalla vain se, mihin me olemme tottuneet Suomessa eli meidän poliittinen kulttuurimme, jossa presidentti on vähän puoluepolitiikan yläpuolella ja tavallaan vähän tietyllä tapaa arvostelunkin yläpuolella, hän lisää.

Raunio kertoo ihmettelevänsä myös sitä, miksi media raportoi kaikista presidentin toimista.

– Esimerkiksi juuri tällaiset Ruotsin prinsessojen kättelyt.

Hän toivoo analyyttisempää ja kriittisempää Niinistön puheiden ja kirjoitusten käsittelyä.

Raunio ottaisi presidentiltä hallituksen nimittämisen vallan pois.

Demokraatti haastatteli Rauniota tänään Helsingissä eduskunnan Kansalaisinfossa sen jälkeen, kun oli julkaistu valtiollisten instituutioiden valtaa käsittelevä kirja Poliittinen valta Suomessa (Vastapaino). Raunio on yksi kirjan toimittajista. Kirjassa käsitellään myös median roolia, muttei Raunion toimesta.

Kirjassa Åbo Akademin valtio-opin professori Guy-Erik Isaksson kirjoittaa hallituksen muodostamisesta.

Perustuslain muutosten jälkeen presidentillä ei ole tänä päivänä käytännössä valtaa hallitusta muodostettaessa. Presidentti kuitenkin muodollisesti nimittää pääministerin ja muut ministerit pääministerin ehdotuksen mukaisesti.

Isakssonin mielestä on perusteltua kysyä, ”miksi presidentti ylipäätään on mukana hallituksen muodostamisessa”.

Hän toteaa, että presidentin osallistuminen voidaan rinnastaa useiden monarkioiden käytäntöön.

Raunio kuvaa asiaa Demokraatille samalla tavalla:

– Se on tällä hetkellä symbolinen rooli eli vähän niin kuin monarkeilla on.

– Tietysti voidaan kysyä sitä, että jos vaikka Suomen puoluejärjestelmä jossain vaiheessa menisi johonkin kaaokseen ja hallituksen muodostaminen on vaikeata, nousisiko presidentti siinä vaiheessa aktiiviseksi vallankäyttäjäksi hallituksen muodostamisessa. Tämä on vähän kaksipiippuinen asia. Toisaalta se voisi olla hyvä juttu, että sitten on tavallaan vähän niin kuin välien selvittelijä, Raunio pohtii.

– Mutta toisaalta sellaisessa tilanteessa puolueet voisivat piiloutua presidentin selän taakse. Ajatushan nyt on se, että vaikka puolueet riitelisivät keskenään, ne kuitenkin saisivat sitten muodostettua hallituksen.

Raunion mielestä olisi kuitenkin selkeintä, että presidentin valta poistettaisiin eli eduskunta valitsisi ja myös nimittäisi hallituksen.

Sipilän prosessikaaviot eivät tyydytä.

Tapio Raunio on itse kirjoittanut kirjaan muun muassa EU:sta ja kansainvälisyydestä Suomen politiikassa. Hän ei ole tyytyväinen suomalaisen EU-keskustelun tasoon.

”Hallitus toki keskustelee EU-politiikasta suomalaisesta näkökulmasta, mutta omia, unionin instituutioiden esityslistojen ulkopuolisia EU-asioita ei hallituksessa ole juurikaan käsitelty. Lisäksi on syytä painottaa, että niin hallituksessa kuin eduskunnassakaan suurin osa EU-asioista ei herätä varsinaista keskustelua”, hän kirjoittaa.

Hallituksemme ohjastamaa EU-keskustelua Raunio pitää ”olemattomana”.

– Meillä on hallituksessa ministereitä, joille EU ei ole heidän asiansa. Tässä oli eri asia Paavo Lipposen (sd.) aikana, myöskin Matti Vanhasen (kesk.) aikana ihan selvästi ja Jyrki Katainenkin (kok.) on ollut EU-miehiä. Nyt meillä selkeästi tällaista poliittista EU-johtajuutta ei löydy hallituksesta.

Vielä suuremmaksi syyksi EU-keskustelun vähäisyyteen Raunio laskee hallituspuolueitten sisäisen ja niiden välisen eripuran EU-asioissa.

– Ratkaisu on sitten se, että Sipilä (kesk.) menee esittämään näitä prosessikaavioitaan, joiden ainoa sanoma on se, että nyt on hyvä, että EU:n ei pitäisi kehittyä mihinkään suuntaan, Raunio tuhahtaa.

Miten EU-keskustelua sitten saataisiin Suomessa eteenpäin?

– Sitä kautta, että meillä olisi yhtenäisempi hallitus, jolla olisi selkeämpi EU-visio.

Tämä ristiretki ei osoita päättymisen merkkejä: ”Petteri Orpo, voidaanko sopia, että tämä käsittämätön kartelli puretaan?”

Kuva: Lehtikuva / Jarno Mela

Jos jossain esiintyy arvostelua apteekkareita kohtaan, siellä suurella todennäköisyydellä vaikuttaa myös vihreiden ensimmäisen kauden kansanedustaja Antero Vartia, maan ehkä tunnetuin ”apteekkari-kartellin” vastustaja.

Hänen niin sanottu ristiretkensä epäviisaaksi katsomaansa epäkohtaa vastaan on jatkunut pitkään myös julkisuudessa. Viimeisin Vartian sivallus ilmestyi luettavaksi maanantaina, kun vihreä kansanedustaja kirjoitti aiheesta omalla Twitter-tilillään.

Vartia kommentoi päivityksellään Helsingin Sanomissa julkaistua Helsingin Pakilan apteekin apteekkarin Jari Kokkosen mielipidekirjoitusta, jossa Kokkonen vaatii Espoon Jorviin apteekkia nopeasti. Espoon kaupunki on tehnyt aloitteen myös yöaikaan toimivan apteekin saamiseksi Jorvin sairaalan alueelle.

”Nykyinen lainsäädäntö sallii sen, että apteekkarit voivat hidastaa uuden apteekin perustamista pitkään. Keväällä on odotettavissa tästä uudesta apteekkiluvasta valitus hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätöksestä voidaan valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Kun Fimean päätös on lainvoimainen, apteekkilupa tulee haettavaksi ja Fimea valitsee siihen apteekkarin. Tästä päätöksestä voi valittaa kuten perustamispäätöksestäkin. Espoon ­tekemästä aloitteesta voi mennä kuusi vuotta tai enemmän ennen kuin Jorvin sairaalan ­alueella on apteekki.”

Vartia kirjoittaa apteekkari Kokkosen tekstiin liittyen, että apteekit ovat apteekkareita varten.

”Miksi apteekkareille olisi muutoin annettu oikeus valittaa uusista toimiluvista hallinto-oikeuteen? Petteri Orpo, voidaanko sopia, että seuraavalla kaudella tämä käsittämätön kartelli puretaan? Veronmaksajat kiittäisivät.”

Kokkonen kirjoittaa, että hänen mielestään apteekki on ensi kädessä asiakkaita varten.

”Voin toki pidentää oman apteekkini auki­oloaikaa vielä muutamalla tunnilla, jotta yöllä apteekkipalveluja tarvitsevien espoolaisten ei tarvitse ajaa Töölöön asti.”

Eduskunnan salassapitosäännöksiin kaavaillaan muutoksia – IS: Kansanedustajaa voisi uhata jopa vankeustuomio

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eduskunnan salassapitosäännöksiin on tulossa muutoksia. Tiedustelulakipaketti on tuomassa muutoksia eduskunnan työjärjestykseen.

Puhemiesneuvoston esitykset muutoksista ovat valmistumassa jo lähipäivinä, arvioi eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen STT:lle. Puhemiesneuvoston seuraava kokous on jo tiistaina.

Ilta-Sanomat uutisoi maanantaina, että eduskunnan työjärjestykseen on tekeillä muutos, joka kiristäisi suhtautumista tietovuotoihin. Lehden mukaan kansanedustajaa voi jatkossa uhata jopa vankeustuomio, jos hän kertoo valiokunnissa käsiteltävistä salaisista tai vaiteliaisuuden piiriin kuuluvista asioista.

Apulaispääsihteeri Tuovinen sanoo STT:lle, että työjärjestykseen ehdotetaan lisättäväksi pykälä vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta. Tuovinen katsoo, ettei nykytilannetta ole tarkoitus muuttaa, vaan tarkoituksena on kirjata jo voimassa oleva tilanne.

– Valmistelua on tehty kuunnellen valtiosääntöasiantuntijoitakin, Tuovinen sanoo.

”Lähtökohtaisesti ovat kansallista turvallisuutta koskevia”

Muutokset työjärjestykseen koskevat erityisesti uutta, perustettavaa tiedusteluvalvontavaliokuntaa ja sen toimintaa. IS:n mukaan työjärjestyksen muutos on kuitenkin huomattavasti laajempi ja ulottuu koskemaan kaikkea eduskunnan valiokuntatyöskentelyä.

Eduskunnan apulaispääsihteeri Tuovinen kiistää mittavat muutokset nykyisten valiokuntien osalta. Tuovisen mukaan kaikkien valiokuntien asiakirjoja koskeva muutos on, että eduskunnan työjärjestyksen nykyiseen pykälään ehdotetaan nyt lisättäväksi kansallinen turvallisuus.

– Eli myös kansallisen turvallisuuden suojelemiseksi asiakirjat voidaan määrätä salassa pidettäviksi, Tuovinen sanoo.

Lisäksi Tuovisen mukaan tiedusteluvalvontavaliokunnalle ehdotetaan lisättäväksi työjärjestykseen uusi oma säännöksensä valiokunnan asiakirjojen salassapitovelvollisuudesta.

– Uusi valiokunta käsittelisi sellaisia asiakirjoja, jotka lähtökohtaisesti ovat kansallista turvallisuutta koskevia. Siellä lähtöolettamus olisi, että ne ovat salassa pidettäviä, kun muissa valiokunnissa on lähtöolettamana, että ne eivät ole salassa pidettäviä, Tuovisen sanoo.
STT–OLLI KUIVANIEMI

Keskustelua aiheesta

Tiedustelulait eduskuntaan tiistaina – pöydällä muun muassa sähköpostien ja Whatsapp-puheluiden seuranta

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Kansanedustajat saavat tiistaina eteensä harvinaisen ison urakan, kun paljon huomiota herättäneiden tiedustelulakien käsittely alkaa eduskunnassa. Massiiviseen lakipakettiin sisältyvät esitykset siviili- ja sotilastiedustelusta sekä tiedustelutoiminnan valvonnasta. Lisäksi perustuslakia on tarkoitus muuttaa siten, että luottamuksellisen viestin suojaa voitaisiin rajoittaa kansallisen turvallisuuden nimissä.

Lakien tavoitteena on taata kansallinen turvallisuus tilanteessa, jossa viestintäteknologia kehittyy nopeasti ja uhkista on tullut yhä enemmän rajat ylittäviä.

Kansalaisten silmissä kiinnostavin osuus on siviilitiedustelu, joka on herättänyt huolia yksityisyyden suojan murenemisesta.

Tarkkaan rajattua valvontaa

Merkittävä muutos olisi se, että suojelupoliisi ja Puolustusvoimat saisivat oikeuden tiedusteluun myös ilman selvää rikosepäilyä. Perusteluna on, että näin voitaisiin ehkäistä paremmin esimerkiksi terrorismia.

Erityistä huomiota lakiesityksissä on herättänyt tietoliikennetiedustelu, joka tarkoittaa Suomen rajat ylittävän verkkoliikenteen kuten sähköpostiviestien tai Whatsapp-puhelujen seulomista. Tätä on perusteltu tarpeella suojautua vakavilta tietoverkkouhkilta. Tähän asti viranomaisilla ei ole ollut valtuuksia kyseiseen tiedusteluun.

Hallitus on tähdentänyt, että kyse ei ole massavalvonnasta, koska lakiesitykset eivät mahdollista yleistä, kaiken kattavaa tietoliikenteen seurantaa. Tietoa suodatettaisiin tarkoin hakuehdoin ja aina erikseen tuomioistuimen luvalla. Suojelupoliisilla pitäisi olla ensin tieto tai epäilys jonkin selkeän ulkoisen uhkan olemassaolosta.

Suomen sisällä tapahtuvan verkkoliikenteen seulonta olisi kielletty. Tiedustelu koskisi tietoliikennettä, joka siirtyy suomalaisesta viestintäverkosta ulkomaiseen verkkoon tai päinvastoin.

Sivullisten viestit tuhottava

Rajoituksista huolimatta on oletettavaa, että tietoliikennetiedustelussa nousee esiin sivullisia koskevia viestejä ja tietoja, joiden tiedustelu on kiellettyä. Supon olisi hävitettävä tällaiset tiedot heti, kun niiden luonne on käynyt ilmi. Viranomaisilla olisi myös ehdoton kielto hyödyntää tällaisia tietoja mitään tarkoitusta varten.

Lausuntokierroksella kiinnitettiin huomiota siihen, että laeista on vaikea saada tarkkaa käsitystä, mihin ja kuinka laajaan aineistoon tietoliikennetiedustelu voisi kohdistua.

Supolla ei olisi välttämättä velvollisuutta ilmoittaa kohdehenkilölle, jos hänen viestiliikenteensä on päätynyt seulaan. Vastineeksi jokaisella olisi oikeus tehdä tiedusteluvaltuutetulle kirjallinen tutkimispyyntö siitä, onko häneen kohdistunut tiedustelua ja onko se ollut laillista.

Kuka valvoo valvojaa?

Tiedustelua tekevien tahojen valvontaa varten perustettaisiin uusi viranomainen, tiedusteluvaltuutettu. Hänellä olisi laajat oikeudet saada viranomaisilta selvityksiä tiedustelutoiminnasta sekä tehdä tarkastuksia näiden toimitiloihin. Valtuutettu voisi myös määrätä, että tiedustelutoiminta on keskeytettävä tai lopetettava, jos hän katsoo, että siinä on menetelty lainvastaisesti.

Tiedusteluvaltuutettu toimisi tietosuojavaltuutetun toimiston yhteydessä. Lisäksi eduskuntaan perustettaisiin erillinen parlamentaarinen valvontavaliokunta.

Huolta on herättänyt erityisesti se, miten valvojien riippumattomuus taataan ja miten valtuutettu saa riittävät resurssit työhönsä.
STT–ANNU MARJANEN

Onko Migrin kiristyneen linjan taustalla poliittinen ohjaus? – Professori tukee Rinteen aloitetta

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Poliisi jakoi Narinkkatorin kahtia, kun Don't send Afghans back -mielenosoitus sai vastamielenosoituksen - Don't send Afghans back -mielenosoitus järjestettiin Helsingissä lauantaina.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne esitti lauantaina Demokraatissa, että pääministeri voisi asettaa Suomeen selvitysmiehen tarkastelemaan vastaavatko nykyiset käytännöt, joita noudatetaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palauttamisissa, kansainvälisiä sopimuksia ja perustuslain määräyksiä.

Samalla selvitysmies voisi tarkastaa noudattaako pakolaiskriisin aikana tehty uudistettu lainsäädäntö samoja kansainvälisisä sitoumuksia.

– Lisäksi pitää selvittää, toimivatko viranomaisemme ja tuomioistuinlaitos näiden säännösten mukaisesti, Rinne esitti.

Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin arvioi Demokraatille, että Rinteen ehdotus kuulostaa hänen korvaansa ihan asialliselta.

Firenzessä European University Institutessa professorina toimiva Scheinin katsoo, että Suomen uudessa ulkomaalaislaissa perusasiat ovat oikein.

– Mutta lain sisällä olevia oikeussuojakeinoja on heikennetty siten, että lakia sovellettaessaei enää kyetä takaamaan henkilöille itse laissa taattuja oikeuksia.

Heikennetyillä oikeussuojakeinoilla Scheinin tarkoittaa valitusaikojen lyhentämistä sekä oikeusavun saamisen vaikeuttamista. Myös täytäntöönpanon keskeytys on Suomessa nykyään korkean kynnyksen takana ja vaatisi pätevän asian nopeaa toimintaa.

– Nyt asianajajat eivät edes ota näitä tapauksia hoitaakseen, hän huomauttaa.

Scheinin kertoo lisäksi kaipaavansa selvitysmieheltä tarkastelua siitä, onko maahanmuuttoviraston äkillisesti kiristyneen turvapaikkapolitiikan taustalla poliittista ohjausta.

– Mielestäni tästäkin on viitteitä. Vaikka lakia ei perusasioissa muutettu, Migri kiristi linjaansa. Näen, että tässäkin suhteessa selvitysmiehen asettaminen olisi aiheellista.

Uhkailtu mustalla listalla ja potkuilla – viron teurastajat osoittavat mieltään Turussa

Kuva: Thinkstock

Elintarviketeollisuusyhtiö HKScanin Viron Rakveren teurastamon työntekijät osoittavat keskiviikkona mieltään yhtiön pääkonttorin edustalla Turussa.

Työntekijät ovat olleet lakossa 6. helmikuuta lähtien. Lakkoilijat vaativat, että HKScan tunnustaa ammattiyhdistyksen neuvotteluosapuoleksi, kunnioittaa työntekijöiden järjestäytymisoikeutta ja maksaa työntekijöilleen elämiseen riittävää palkkaa.

HKScanin Suomen tuotantolaitosten työntekijöiden luottamushenkilöt kokoontuvat myös keskiviikkona keskustelemaan mahdollisista tukitoimista. Myös yhtiön Ruotsin työntekijöitä edustavat luottamusmiehet ovat ilmoittaneet olevansa valmiina tukitoimiin tarvittaessa.

Työtaistelulla on laaja yhteiskunnallinen merkitys Virossa.

Suomen elintarviketyöläisten liitto SEL:n tietojen mukaan tilanne Rakveressa on tulehtunut. Työnantaja on uhkaillut tukilakkoa harkinneita työntekijöitä mustalle listalle joutumisella ja potkuilla.

Luvan lakkoon antoi Viron valtakunnansovittelija Meelis Virkebau, kun neuvottelut työnantajan kanssa päättyivät tuloksettomina marraskuun lopussa. Työntekijäpuolen mukaan sovittelijan tekemät sovintoesitykset eivät käyneet työnantajalle, vaikka työntekijät olivat valmiit ne hyväksymään.

Viron media on seurannut Rakveren tilannetta tarkasti, sillä työtaistelulla on laaja yhteiskunnallinen merkitys. Virolaismedian (Reporter Postimees 16.11.2017) mukaan HKScan pidättäytyy palkankorotuksesta teurastamossa, koska se pelkää ammattiyhdistyksen aseman vahvistuvan.

Mielenosoitukseen Turussa keskiviikkona osallistuu 20 virolaista, joista 15 on lakossa olevia työntekijöitä.

Keskustelua aiheesta