Suomalaismepeistä puolesta äänesti kuusi ja vastaan viisi. Puolesta olivat kokoomuksen Sirpa Pietikäinen (kok), demareiden Miapetra Kumpula-Natri, kolme vihreää meppiä, vasemmistoliiton Silvia Modig. Vastaan äänestivät kokoomuksen Henna Virkkunen, keskustan Elsi Katainen ja Mauri Pekkarinen sekä perussuomalaisten Teuvo Hakkarainen ja RKP:n Nils Torvalds.

Suomessa on paikoin kiivaassa keskustelussa puhuttu taloille tulevista “pakkoremonteista” ja muun muassa valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) kiirehti poikkeuksellisella tavalla moittimaan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin päivityksen puolesta äänestäneitä meppejä.

- Meillä oli hyvin yhteneväinen ja selkeä kanta yli puoluerajojen siitä, että Suomen näkökulmasta tämä EU:ssa kaavailtu yksityiskohtainen ja byrokraattinen sääntely, joka menee tavallisten suomalaisten koteihin, ei ole kannatettavaa, Saarikko sanoi Ilta-Sanomien mukaan.

- Jälkimmäisiä en toki voi ihmetellä näiden vuosien jälkeen, mutta SDP:n äänestyskäyttäytyminen minua mietityttää. Etenkin, kun huomaan, että heidän toinen europarlamentaarikkonsa Heinäluoma ei ole edes osallistunut tähän äänestykseen.

Eero Heinäluoma (sd.) on kertonut olevansa kuumeessa lääkärin määräämällä sairauslomalla.

– Jos olisin Strasbourgiin päässyt, olisin tänään rakennusten energiatehokkuusdrirektiivissä äänestänyt vastaan, sillä ratkaisussa ei jää jäsenmaille tarpeellista liikkumatilaa hakea parhaiten toimivia, kustannustehokkaita ratkaisuja. Asia menee kuitenkin vielä neuvoston ja parlamentin ehdotusten sovitteluun ja lopullinen kanta tulee myöhemmin tänä vuonna, Heinäluoma on päivittänyt Facebookissa.

MIAPETRA Kumpula-Natri muistuttaa Demokraatille, että EU:ssa ei ole vielä päätetty mistään.

Hän toteaa, että parlamentin kanta ei ole täydellinen. Siinä on kuitenkin hyvä ajatus pohjalla, jolla koetetaan saada energiatehokkuusremontteja käyntiin, jotta Euroopan energiankulutus vähenee.

Kulutuksen pieneneminen taasen olisi paikallaan kahdesta syystä. Se vaikuttaisi siihen, että Eurooppaan tulisi vähemmän energiaa Venäjältä. Lisäksi päästöt vähenisivät, kun Kumpula-Natrin mukaan niistä 40 % johtuu EU:ssa tällä hetkellä asumisesta.

Parlamentti kiristi komission ehdotukseen nähden energiatehokkuustavoitetta. Kumpula-Natri toteaa, että tämä on tyypillistä. Hän myös muistuttaa siitä, että neuvottelut jatkuvat ja siinä eri jäsenmaat pyrkivät saamaan kansallista joustoa direktiiviin.

Nyt siis alkaa niin kutsuttu trilogi eli neuvottelut neuvoston, parlamentin ja komission välillä.

Kumpula-Natri sanoo äänestäneensä siitäkin syystä energiatehokkuusdirektiivin puolesta, että Ruotsi on paraikaa EU:n puheenjohtajamaa ja sillä on samanlaista ymmärrystä, miten Suomikin haluaisi direktiiviä vielä parantaa.

– Sen sijaan, että me olisimme lähettäneet tämän takaisin uudelleenneuvoteltavaksi ja Espanjan puheenjohtajuuskaudelle, on hyvä, että tämä lähtee nyt eteenpäin, Kumpula-Natri perustelee.

KUMPULA-NATRIA hiertää puhe pakkoremonteista. Hänen mukaansa sellaisista ei ole kyse.

– Minäkään en hyväksy pakkoremonttia eli että EU tai Suomen hallitus voisi laittaa pakkoremontin asunnolle. Se on kestämätön ajatus, että pakotettaisiin kymppitonnin remonttiin. En näe sellaista edes mahdolliseksi EU-direktiivillä säätää.

– Pitää muistaa, että puhutaan direktiivistä, jolla säädellään tavoitteista, joihin kaikkien EU-maiden on yllettävä. Asetus olisi sellaisenaan velvoittava. Direktiivi taas on vietävä kansalliseen lainsäädäntöön, jolloin voidaan tarkentaa miten tavoitteisiin halutaan päästä.

Kumpula-Natri nostaa esiin muun muassa sen, että vaikka jäsenvaltioita velvoitettaisiin energiaremontteihin ja niiden seuraamiseen, parlamentin käsittelyssä nimenomaan poistettiin tähän liittyvä kaavailtu seuraamusten asettamisen mahdollisuus.

– Seuraamukset on poistettu parlamentin kannasta. Ehkä juuri niistä on noussut huoli velvoitteista kannustusten sijaan. Yleensä jäsenmaille annetaan velvoitteita ja missään vaiheessa ei tule hyväksyä ajatustakaan asunnon omistajalle asetetusta pakosta. Tämän takia minua harmittaa, että sana pakkoremontointi pysyy otsikoissa. Näiden sijaan kansallisten remonttisuunnitelmien yhteyteen on tuotava tukijärjestelmiä, joita Suomessa on jo menestyksekkäästi käytettykin.

Kumpula-Natri sanoo myös, että Suomi haluaa yhä pitää talojen energialuokitukset kansallisissa käsissä.

– Meillä esimerkiksi huonoimpaan G-luokkaan kuuluu 0-4 prosenttia asunnoista. Se asuntomäärä siis pitäisi suunnitelman mukaan nostaa luokkaa parempaan vuoteen 2032 mennessä. Tämä hallituksenkin kanta on onnistuneesti neuvostossa kantana, parlamentissa huonommin. Emme onnistuneet tätä kumoamaan salissa.

– Pitää ymmärtää, että sääntelyn idea ja tausta on se, että nyt tehty päätös on Venäjän fossiilisten polttoaineiden irtilohkaisu ja ilmasto-ohjelman yhdistelmä. Energiatehokkuus on molemmissa tärkeä. Keinot ovat kyllä vielä liian detaljoituja, Kumpula-Natri sanoo.

SAARIKON puuttumisesta meppien äänestämiseen Kumpula-Natri toteaa, että on ikuisuuskysymys, millä kannalla mepit missäkin asiassa ovat suhteessa maamme hallituksen linjaan.

– Välillä hallitus on joidenkin mielestä liian vihreä ja välillä liian musta, jos näin energiapoliittisesti katsotaan. Mepeillä on täysi työ tehdä oma strategiansa riippuen siitä, mitä on saanut aiemmin esityksen pohjiin läpi ja miten saadaan vaikkapa oma vaikutusvalta parlamentin valiokunnassa maksimoitua. Tämä on vähän irrallaan maamme hallituksen työstä. Minun kannattaa maksimoida vaikutusmahdollisuuteni jatkossakin.

– Olen ryhmässäni ja valiokunnassa välittänyt niin Suomenkin huolia. Esimerkiksi muuttotappiokuntien haaste on todellinen. Parlamentin kannassa voi jättää 22 prosenttia rakennuksista säätelyn ulkopuolelle kansallisella suunnitelmalla. Näin voitaisiin välttää myös hankalimmat korjauskohteet. Myös kaukolämmön saimme mukaan. Alkuperäinen esitys vaati uuden nollanettotalon uusiutuvan energian olevan vain paikan päällä tuotettua.

SUOMESSA Kiinteistöliitto on kantanut isoa huolta siitä, millaisia kustannuksia rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä seuraa. Sen mukaan parlamentin kannan toteutuminen merkitsisi energiaremonttia noin 1,5 miljoonaan asuntoon, joista lähes 570 000 on omakotitaloja. Korjaukset maksaisivat liiton arvion perusteella noin 21 miljardia euroa.

– Tässä on kyllä käynnissä maailmanhistorian toiseksi suurin väärinymmärrys, sanoi energiatehokkuusdirektiivin puolesta äänestänyt europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen tänään Taloussanomissa.

– Minkä takia kannattaa sanoa vaan se investoinnin hinta eikä sitä säästöä ja vakautta, mikä sen ansiosta tulee? Hyvin onnistuessaan se tarkoittaa sitä, että kiinteistönomistaja voi energialaskun maksamisen sijaan saada tuottoa energiasta, Pietikäinen jatkoi.

Kumpula-Natri toteaa tavanneensa myös liiton edustajia ja järjestäneensä heille tapaamisia neuvottelupöydässä istuvien meppien kanssa.

– Heillä on paljon enemmän vaikutusvaltaa, jotka istuvat neuvotteluissa, kuin meillä muilla mepeillä. Olen saanut itsekin järjestettyä muutoksia esityksen pohjiin ja Kiinteistöliitonkin ajamia muutosesityksiä meni salissakin läpi. Tällainenkin vaikuttaa myös henkilökohtaiseen äänestysratkaisuuni.

Kumpula-Natri painottaa edelleen, että työ jatkuu, jotta rakennusten energiatehokkuusdirektiivi menee maaliin siedettävänä ja Suomeen sopivana. Hän sanoo myös, että äänestyksen lopputulos oli selvä eikä se jäänyt Suomen mepeistä kiinni.

Hän mainitsee myös, että demareiden varjoneuvottelija on tulossa toukokuussa Suomeen.

– Kyllä minä ihan rohkeasti vielä kiitän kansalaispalautteesta ja alan järjestöjen asiallisista neuvoista ja pykälämuotoiluista tähän asti ja jotta voin jatkaa työtä, että direktiivistä saadaan jalat ilmassa tehdyt ideat pois. Ei meillä ole sellaista työvoimaa ja rahastoja, joilla kaikki muutokset voitaisiin tehdä seitsemässä vuodessa.

RAKENNUSTEN energiatehokkuusdirektiiviä halutaan muuttaa EU:ssa, jotta kasvihuonekaasupäästöt ja energiankulutus vähenisivät merkittävästi EU:n rakennusalalla vuoteen 2030 mennessä ja sektorista tulisi ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä.

Parlamentin kannan mukaan kaikkien uusien rakennusten olisi oltava päästöttömiä vuodesta 2028 alkaen.

Asuinrakennusten olisi saavutettava vähintään energiatehokkuusluokka E vuoteen 2030 mennessä ja energiatehokkuusluokka D vuoteen 2033 mennessä asteikolla A-G, jossa G vastaa 15 prosenttia jäsenvaltion kansallisen rakennuskannan energiatehokkuudeltaan heikoimpia rakennuksia. Muiden kuin asuinrakennusten ja julkisten rakennusten olisi saavutettava vastaavat luokitukset vuoteen 2027 ja vuoteen 2030 mennessä.

Energiatehokkuutta voi parantaa joko eristämällä tai parantamalla lämmitysjärjestelmää. Tämä tapahtuu siinä vaiheessa, kun rakennus myydään tai siihen tehdään peruskorjaus tai kun vuokrakiinteistöstä tehdään uusi vuokrasopimus.

Jäsenvaltiot määrittelevät kansallisissa perusparannussuunnitelmissaan, minkälaisia toimenpiteitä tarvitaan, jotta nämä tavoitteet saavutetaan. Kansallisiin perusparannussuunnitelmiin olisi sisällyttävä tukijärjestelmiä, joilla helpotetaan avustusten ja rahoituksen saantia. Vähävaraisille kotitalouksille olisi tarjottava kohdennettuja avustuksia ja tukia.

Euroopan komission mukaan EU:n rakennusten osuus energiankulutuksestamme on 40 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöistä 36 prosenttia.

Harmikseni en pääse tällä viikolla ollenkaan EU-parlamentin täysistuntoon Strasbourgissa. Olen kuumeessa lääkärin määräämällä sairaslomalla. Rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä en olisi kannattanut, jos olisin äänestämään päässyt.

— Eero Heinäluoma (@EeroHeinaluoma) March 14, 2023