– Lakikin lähtee siitä, että kansalaisaloitteella ei voida muuttaa Suomen kansainvälisiä sitoumuksia ja sopimuksia eli tätä on tästäkin syystä hyvä käydä yhdessä läpi, totesi vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson hetkeä ennen tapaamisen alkua.

Suurempien ulko- ja turvallisuuspoliittisten johtopäätösten suhteen Andersson oli varovaisilla linjoilla.

– Tämä ei ole aika, jolloin meidän pitäisi tehdä hätiköityjä muutoksia tai ratkaisuja suhteessa Suomen pitkään ulko- ja turvallisuuspoliittiseen linjaan mitä on harjoitettu.

– Mutta totta kai tämä tilanne tulee varmasti herättämään keskustelua meidänkin puolueessa ja sitä keskustelua sitten yhdessä käydään ja pohditaan mitä tämä muuttunut tilanne tarkoittaa Suomen näkökulmasta. Se ei tarkoita sitä, että meidän johtopäätös mihinkään muuttuisi.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman summasi viime päivien tapahtumat Ukrainassa Suomen ja koko Euroopan turvallisuusympäristön muutokseksi.

– Nyt tärkeintä on saada tämä brutaali hyökkäys loppumaan ja sen jälkeen, kun akuutti kriisi on ohi, Suomella on edessä pohdinta siitä miten tämä meihin vaikuttaa. Ja sen täytyy tapahtua rauhallisesti, tyynesti ja järjestäytyneesti. Siinä on tärkeätä, että olemme tiiviisti valtiojohdon takana.

Lindtman korosti, että parlamentaariseen pohdintaan ei kaivata tarpeettomia jakolinjoja. Hän piti mahdollisena, että muuttunut tilanne tuo paineita myös puolustusmenojen lisäämiseen tai suunniteltujen puolustushankintojen aikaistamiseen.

– Tässäkin asiassa näen niin, että tässä täytyy luottaa meidän valtionjohdon harkintaan. Mikäli valtionjohdossa nähdään, että tämä tilanne, esimerkiksi tehostetumpi valmius edellyttää lisäresursseja ja valtionjohto tästä esityksen tuo, niin olemme ilman muuta tässä tilanteessa tukena.

– Korostan sitä, että pysytään rauhallisena. Annetaan täysi tuki meidän valtionjohdolle. Puhalletaan me suomalaiset yhteen hiileen ja vältetään tarpeettomia erimielisyyksiä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen kertoi turvallisuuspoliittisen ”pahan päivän” riskin tulleen Ukrainan sodan myötä eri tavalla konkreettiseksi.

– Toivon, että tänään laitamme liikkeelle perusteellisen pohdinnan, jossa Suomen puolueet ottavat vastuun Suomen turvallisuusympäristöstä tässä muuttuneessa tilanteessa. Meidän mielestämme siihen kuuluu myös Nato-jäsenyyden arviointi uudelta pohjalta.

– Pahan päivän varalle meidän mielestämme Nato olisi järkevin turva, osa sitä Suomen turvallisuuspalettia, mutta tämä täytyy yhdessä arvioida. Toivomme, ettei synny rintamalinjoja puolueiden välille vaan syntyy prosessi, jossa katsomme ennakkoluulottomasti ja jokainen joutuu tässä arvioimaan vanhoja ennakkoluulojaan uudelta pohjalta.

Mykkänen totesi, ettei halua ajaa muita päättäjiä nurkkaan vaatimalla arvioinnille aikarajoja.

– Kun sanon, että perusteellinen läpikäynti Suomen vastuullisten päättäjien kesken yhdessä, niin ei se tarkoita, että jäädään vuosiksi vatuloimaan vaan prosessi voisi olla ripeäkin.

Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko sanoi, että Suomen kannattaisi etsiä sellaista vaihtoehtoa, joka varmistaa sodan todennäköisyyden olevan meillä mahdollisimman pieni.

– Se edellyttäisikö se Nato-jäsenyyttä, totta kai tämä pohdinta kuuluu nyt myös puolueiden pöydälle, kun kansalaisten mieliala on selvästi muutoksessa ja turvallisuusympäristömme on radikaalisti muuttunut. Korostan kuitenkin, että näin poikkeuksellisessa, vakavassa ja vaarallisessa tilanteessa pitää olla kylmäpäinen, saavuttaa yhteinen tilannekuva siitä mitkä olisivat jäsenyyden hyödyt ja haitat.

Saarikko kuitenkin sanoi, ettei pysty vielä vastaamaan kysymykseen edellyttäiskö sodan poissapitäminen Suomesta Nato-jäsenyyttä vai ei.

– Keskustelua ei pidä tukahduttaa. Nyt on aika käydä sitä. Päätyykö se johtopäätökseen siitä, että Suomi vaihtaisi näkemystään, pitkää linjaansa, sen äärellä olen hyvin harkitsevainen. Totean, että keskustan kanta, joka on jo tähän asti otettu, mahdollistaa sen, että Nato-jäsenyyskin tulee kyseeseen mikäli kansalaisten mielipide muuttuu ja turvallisuusympäristö muuttuu.

Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sai vastattavakseen kysymyksen pitäiskö Suomen ryhtyä toimiin jäsenyysneuvottelujen aloittamiseksi Naton kanssa.

– Uskoisin, että tämäkin tilaisuus on sellainen, jossa näistä asioista keskustellaan. Esimerkiksi itselläni oppositiopuolueen puheenjohtajana ei välttämättä ole niin hyvää tilannekuvaa kuin valtionjohdolla.

– Toivottavasti tämäkin keskustelutilaisuus antaa eväitä tehdä näitä päätöksiä, Purra totesi parlamentaarisen neuvonpidon alla.