– Jos joku kertoisi minulle, miksi alueelliset työllisyyskokeilut pitää lopettaa, niin olisin erittäin iloinen, Koskinen ihmetteli osoittaen sanansa etenkin eturivissä istuvalle ministerikaksikolle.

Koskinen perusteli myös syitä ihmetykselleen.

– Olemme saaneet kokeilun avulla 10 000 työpaikkaa ja säästäneet toistakymmentä miljoonaa euroa sekä kuntien että valtion rahaa.

– Ja nyt sitten tasavallan hallitus päätti budjettiriihessään, että tämä lopetetaan. Emme oikein ymmärrä, että minkä takia. Mukana olevat kunnat ovat sanoneet, että jos kokeilua jatkettaisiin vaikkapa vuodella, niin saataisiin lisää 10 000 uutta työpaikkaa ja valtion rahaa ei menetettäisi yhtään ainoaa euroa.

– Olemme vain tässä murrosvaiheessa. Meillä on maakuntalait ja kasvupalvelulaki eduskunnassa viimeistelyssä. Nyt on kyse siirtymäajan ratkaisusta, Orpo perusteli.

– Toivon edelleen, että työministeri Jari Lindström (sin.) löytäisi sen joustavan siirtymisen näistä kokeiluista siihen maakuntavetoiseen työllisyyspalveluiden hoitoon.

Vehviläinen puolestaan paljasti, että budjettiriihessä asiasta käytiin pitkä keskustelu. Hän kertoi kantavansa erityistä huolta niistä 40 000 ihmisestä, jotka ovat kokeilun piirissä.

– On todellakin niin, että kokeilut ovat loppumassa ellei mitään tehdä. Meille on vakuutettu valmistelevan ministeriön puolelta Temistä, että uusilla piloteilla saadaan samat hyödyt ja käytänteet otetaan käyttöön.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne nosti omassa puheenvuorossaan esiin tuoreen Heidi Niemen väitöskirjan, jossa hänen mukaansa todetaan, että kokeilukulttuurin tempoilu on turhauttanut Suomen kunnissa.

– Siellä turhauttaa juuri se, että kokeilut pätkäistään, aloitetaan ja pätkäistään jälleen. Mielestäni kaikilla puolueilla on nyt opittavaa tämän suhteen. Kokeilukulttuuri kyllä, mutta pitäisi olla pitkäjänteisempi, Rinne painotti

– Lainsäädännön voimaantulon jälkeen kannattaisi vähintäänkin antaa pari vuotta aikaa. Olen todella pettynyt, että hallituksen ratkaisu on ollut tämä. Toivon, että vielä löytyy sellaisia malleja, jotta hyvää kokeilua voisi jatkaa. Esimerkiksi Tampereella pitkäaikaistyöttömien työllisyys nousi 20 prosenttiyksikköä vuodessa.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson toi keskustelussa esiin, miten työministeri on varsin “suorasanaisesti, selvästi ja rehellisestikin” todennut eduskunnalle, miksi työllisyyskokeiluja lopetetaan.

– Syynä on se, että se malli, joilla kokeiluja on tehty ja joissa vastuu on kunnissa, on ristiriidassa hallituksen ajaman maakuntamallin kanssa. Ongelma on, että nyt on syntymässä ajallinen tauko. Kokeiluja ajetaan alas ennen kuin maakunnat ovat perustettu ja ennen kuin edes tiedämme tuleeko koko maakuntauudistusta, Andersson paalutti.

– Toinen vielä isompi ongelma on, että onko ylipäätään järkevää tehdä tämä maakuntauudistus sillä mallilla, mitä hallitus esittää: Eli samassa yhteydessä kuin hallitus yrittää rakentaa uutta sote-järjestelmää, siirretään vastuu myös työllisyyspalveluista ja kasvupalveluista maakunnille. Tämä tehdään vielä ilman tietoa siitä, tuleeko maakuntien rahoitus riittämään näiden kaikkien palveluiden rahoittamiseksi.

Andersson haluaisikin keskeyttää työllisyyspalveluiden siirtämisen maakunnille ja jatkaa hyviä kuntakohtaisia käytäntöjä kokeilujen muodossa.

Kuntaliiton Koskisen puheenvuoro ei jäänyt kuitenkaan pelkän ihmettelyn tasolle. Hän esittikin pitämässään puheenvuorossa myös ehdotuksen ongelman ratkaisuksi.

– Tarjoan tässä kompromissia: Antaa näiden kokeiluiden jatkua ja annetaan niille tilaa tehdä lisää tuloksia. Ja kokeillaan joissakin muillakin alueilla näitä allianssi-juttuja, jos ne kerran ovat hyviä ja katsotaan sitten vuoden kahden päästä, että kumpi on parempi. Toivottavasti tämä kelpaisi myös tasavallan hallitukselle.

Ministereiltä ei keskustelussa suoranaista vastausta ehdotukseen irronnut. Lähimmäksi vastaamista pääsi Vehviläinen. Hän ehdotti, että ehkäpä kokeilut voisivat jatkua vuoden 2020 loppuun.

– Minä en kyllä ole jarrumiehenä.

Työ- ja elinkeinoministeriön alueet ja kasvupalvelut -osaston päällikkö Marja-Riitta Pihlman kertoo kuitenkin paneelin jälkeen Demokraatille yksikantaan, ettei Koskisen esittämää kompromissia voida edistää.

Kuten Anderssonkin paneelissa huomautti, syy löytyy hallituksen kaavailemasta maakuntauudistuksesta, jonka yhteydessä myös työvoimapalveluiden järjestämisvastuuta ollaan siirtämässä maakunnille. Kun hallitus on päättänyt tehdä näin, ei kokeiluissa, joissa palveluita järjestetään kunnissa, ole mieltä.

– Painavin syy on se, että nähdyt kokeilut ovat erilaisesta perusmallista kuin hallituksen malli. Kokeilut pohjautuvat kuntien järjestämisvastuuseen työvoimapalveluista. Suomessa ei olla menossa sellaiseen malliin. Ei ole tarkoituksenmukaista jatkaa kokeiluja nykymuodossaan, vaan siirtää kokemuksia uusiin rakenteisiin.

Pihlman muistuttaa myös, että alueellisesta työvoimakokeiluista saadut tiedot, joihin myös Koskinen viittaa, ovat vasta alustavia tuloksia.

– Kokonaisarvio valmistuu vasta ensi vuoden puolella. Julkisuudessa on ollut esillä paljon Pirkanmaan kokeilu. Kieltämättä siellä on ollut hyviä tuloksia, mutta vielä ei ole kokonaisuutena arvioitu sitä, onko näin tapahtunut myös muualla.

Työministeri Jari Lindströmin näkemys kokeiluiden jatkamiseen on myös selvä: ei onnistu.

– Se ei onnistu. Se on mahdotonta jo aikataulusyistä, Lindström painotti Demokraatille paneelin jälkeen eduskunnassa.

– Eduskunnassa on käsittelyssä laki piloteista, joka mahdollistaa allianssimallin mukaiset kokeilut. Se on tällä hetkellä ykkösenä, se pitää saada tästä talosta läpi kiireen vilkkaan.

Lindström huomauttaa, että jos näin ei tapahdu, niin sitten vasta ongelmissa ollaankin.

– Moni sanoo nyt, että alueellisessa työllisyyskokeiluista saadut hyvät käytännöt valuvat hukkaan. Ei valu. Tässä on tavallaan silta tulevaan maailmaan. Allianssimalli antaa mahdollisuuden viedä näitä hyviä asioita eteenpäin.

Hallituksen ideana on, että kun maakuntapaketti saadan sote-paketin ohella hyväksyttyä eduskunnassa, voidaan maakunnissa alkaa pilotoimaan työvoimapalveluiden “allianssikokeiluja”. Näissä käytettäisiin Lindströmin mukaan hyödyksi myös nyt kuntapohjaisesti järjestettyjen kokeilujen hyviä tuloksia.

Kuntamarkkinoiden paneelissa myös RKP:n puheenjohtaja Anna-Maija Henriksson (rkp) harmitteli Andersson tavoin ääneen, miten hataralla pohjalla oleva maakuntauudistus on osoittautumassa jarruksi työllisyysasteen nostamiselle.

– Maakuntauudistus on vielä niin hataralla pohjalla, ettei kukaan meistä vielä tiedä, meneekö se läpi vai ei. Se ei voi olla se jarru tässä. Toivoisin, että hallitus vielä löytäisi jonkin uuden ajattelutavan asiassa.

Ministeri Lindström ihmetteli myöhemmin eduskunnassa esitettyä näkökulmaa.

– Lähtökohta pitäisi olla se, että ilman muuta nämä tulevat. Se on ainoa oikea lähtökohta. Sellainen spekulointi, jossa pelattaisiin sillä ettei uudistuksia tule, niin jarruttaa. Kiva tapa mennä eteenpäin olisi se, että tunnustetaan: Okei nämä tulee. Me tehdään tämä, vaikkei me tästä tykätäkkään.