Huoli Ukrainan tilanteesta on kasvanut vallankin, kun Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth antoi ymmärtää, että Yhdysvaltain mielestä Ukrainan paluu ennen vuotta 2014 vallinneisiin rajoihin ei ole realismia. Myös Ukrainan mahdollisuutta päästä Natoon on kyseenalaistettu USA:sta osana sodan ratkaisua.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.) kommentoi tilannetta tänään toimittajille eduskunnassa.

– Rauha on tietysti aina toivottava asia, mutta on tärkeätä, millainen rauha saadaan. Saammeko pysyvän ja kestävän rauhan Eurooppaan. Se nyt jää nähtäväksi. Vielä ei ole tarpeeksi tietoa, että voisi sitä arvioida. Mutta ei ole myöskään tullut tietoa sen puolesta, että mahdollinen rauhan diili olisi sellainen, että syntyisi pysyvä ja kestävä rauha Eurooppaan, Kopra pyörittelee epäselvää ja jatkuvasti elävää tilannetta.

Kopralle tulevat mieleen Münchenin kokouksen 1938 tapahtumat, jossa Euroopan johtajat sopivat Tšekkoslovakian sudeettialueen luovuttamisesta Saksalle. Hän toteaa, että tuolloin solmittiin rauhaa ”vähän naiivilla tavalla”.

– Nyt meidän pitäisi vartioida, jos olisimme neuvottelupöydässä mukana, että tällainen tilanne ei toistu.

JOS tai kun Euroopan yli on kävelty, siitä voi Kopran mukaan päätellä, että Eurooppa ei ole riittävän yhtenäinen puolustaakseen itseään.

– Euroopassa tarvitaan vakavaa ryhtiliikettä sen eteen, että me pystymme hoitamaan turvallisuuspolitiikkaa ja panostamaan puolustukseen enemmän. Eurooppa ei ole tällä hetkellä vakavasti otettava peluri ulko- ja turvallisuuspoliittisissa pöydissä.

Kopra ei usko siihen, että mahdollinen Ukrainan diili tai sotimisen pysähtyminen lopettaisi konfliktit, jännitteet ja uhkapotentiaalit, joita on muualla.

– Jännittynyt tilanne tulee jatkumaan, mutta se jännite siirtyy nyt vain eri paikkaan Ukrainasta.

Minne, sitä Kopra ei spekuloi.

Kopran mielestä Euroopan olisi syytä päästä neuvottelupöytään, mutta nähtäväksi jää.

Jos tiedot Ukrainan alueluovutuksista tai siitä, että sen Nato-jäsenyyttä estettäisiin, pitävät paikkaansa, kyse ei olisi Kopran mukaan oikeudenmukaisesta eikä reilusta rauhasta eikä myöskän rauhasta joka toisi pysyvän rauhan Eurooppaan ”meidän elinajaksemme”.

USA on ollut kiinnostunut Ukrainan mineraaleista.

Tässä Kopra näkee myös toivoa luovia piirteitä.

Hänestä USA:lle voisi syntyä tätä kautta epäsuora strateginen intressi suojella aluetta, vaikka siellä ei olisikaan yhdysvaltalaisjoukkoja.

USA:ssa tunnutaan myös ajattelevan, että Euroopan olisi kannettava vastuuta mahdollisesta tulitauon tai rauhan turvaamisoperaatiosta Ukrainassa.

– Ei Euroopalla sellaisia rauhanturvajoukkoja ole. En minä oikein mitenkään, että kovin äkkiä olisi mitenkään mahdollista saada yli 100 000 sotilaan joukkoa turvaamaan rauhaa jonnekin Ukrainaan. Siinä on niin monta epäkohtaa pelkässä ajatuksessa, että tuntuu täysin mahdottomalta.

Kopra sanoo myös, että jo lähtökohtaisesti se, että tarvittaisiin rauhanturvaajia, osoittaisi sen, että rauhansopimus ei ole hyvä.

TASAVALLAN presidentti Alexander Stubb osallistuu 61. kertaa järjestettävään Münchenin kansainväliseen turvallisuuskonferenssiin tulevana viikonloppuna.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ei ole mukana. (Lisäys kello 15.52: Orpo lähtee sittenkin paikalle.)

Kysyttäessä, miten eduskunnan ja presidentin tiedonkulku kulkee Münchenin kokouksen suhteen, Kopra toteaa aluksi, että vaikea sanoa vielä, kun kokousta ei ole pidetty.

Hän ei kommentoi, onko asiasta puhuttu etukäteen.

Eli toisin sanoen (puolustus)valiokunnan puheenjohtaja on käynyt keskustelut presidentin kanssa tästä asiasta?

– Minä sanoisin näin, että presidentti Stubb valtiopäivien avajaispuheessaan kehuessaan tiedonkulkua ja yhteistyötä, ei liioitellut, Kopra vastaa.

Naton piirissä on puhuttu, että nykyinen vaade jäsenvaltioiden puolustusmäärärahojen kahden prosentin osuudesta bkt:sta nousisi kolmeen tai jopa viiteen prosenttiin.

Kopra sanoo, ettei usko, että Suomessa on tarvetta äkkiliikkeisiin.

– Meillä on jo hyvä suunnitelma ja hyvä työ käynnissä. Jatketaan sitä. Ei tässä kuitenkaan paniikkiin ole syytä.