Valiokunta oli Yhdysvaltain Virginiassa ja Washingtonissa 21.-26. huhtikuuta. Demokraatin haastattelemien valiokunnan jäsenten mukaan yhdysvaltalaiset kertoivat Virginiassa yllättäen suomalaisille, miten Suomi aloittaa yhteistyön osavaltion kansalliskaartin kanssa.

Puolustusministeriö oli kertonut valiokunnalle tulossa olevista yhteistyökuvioista vain yleisellä tasolla.

Mika Karin (sd.) mukaan tieto yhteisymmärryspöytäkirjasta hämmästytti valiokunnan jäseniä.

Kari muistuttaa, että puolustuspolitiikka on perustunut Suomessa laajaan hallituksen ja opposition rajat ylittävään yhteistyöhön, jossa on keskeisessä roolissa puolustusministeriö ja sitä johtava ministeri. Tiedonkulku on tässä aiemmin toiminut hyvin.

Nato-jäsenyys ja kiristynyt turvallisuuspoliittinen tilanne ovat lisänneet tiedontarvetta ja -määrää entisestään.

Eduskunta kertoi huhtikuussa etukäteen puolustusvaliokunnan USA-matkasta ja kokoonpanosta. Tiedotteessa mainittiin tuolloin, että Richmondissa käydessään valiokunta kuulee muun muassa osavaltion kansalliskaartin toiminnasta.

MINISTERIÖSTÄ on Karin mukaan saanut viime aikoina informaatiota paikoin aikaisempaa huonommin. Virginian tapaus ei ole ainoa laatuaan.

– Joistakin asioista olemme kuulleet ensimmäiseksi median kautta eikä valiokunnalle ole kerrottu etukäteen kuten tapoihin on kuulunut.

Myös puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mikko Savola (kesk.) toteaa, ettei Yhdysvaltain vierailu ollut suinkaan ainoa tietokatkos puolusministeri Antti Häkkäsen (kok.) ja valiokunnan välillä. Hän mainitsee myös Häkkäsen Kyrönmaa-lehdelle helmikuun alussa antaman haastatteluun, jossa ministeri totesi aikovansa estää reservistä karkaamisen oikeudellisilla keinoilla. Tarkemmin Savola ei halua muita tapauksia avata.

Valiokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.) myöntää, ettei valiokunta saanut Yhdysvaltain vierailunsa edellä riittävästi tietoa.

– Tiedonkulussa ministeriön suuntaan olisi kehittämisen varaa.

– Ehkä ministeriöltä tuppaa unohtumaan se, että eduskunta on syytä pitää ajan tasalla, Kopra sanoo.

Hän korostaa, ettei halua yksilöidä kritiikkiään ministeri Antti Häkkäseen (kok.), vaan puhuu ministeriöstä.

– Rohkaisen kaikkia virkamiehiä kiinnittämään tähän huomiota, että eduskunnan valiokunnat pidetään ajan tasalla.

PERUSSUOMALAISTEN Jari Ronkaisen mukaan valiokunta on saanut tietoa isoista asioista aina tarpeen vaatiessa.

– Toki keskeneräisistä asioista voisimme toivoa tietoa vähän aikaisemminkin, mutta keskeneräinen on aina keskeneräinen.

Virginian kansalliskaartin kanssa tehtävästä yhteisymmärryssopimuksesta valiokunta oli Ronkaisen mukaan kuullut aikaisemminkin tosin lähinnä sivulauseessa.

– Asia oli keskeneräinen ja siinä mielessä (valiokunnalle) yllätys, että se oli niin nopeasti tulossa. Hyvä kuin ehdimme Yhdysvalloista Suomeen, kun se jo allekirjoitettiin.

Juha Mäenpää (ps.) arvelee tietokatkosten syyksi käsiteltävien asioiden määrää puolustushallinnossa. Hänkin tunnistaa Virginiaan liittyvän katkoksen mutta ymmärtää myös ministeriötä.

– Ehkä se vähän saattoi näin olla. Siellä on varmaan päivittäin käsittelyssä paljon asioita, joita ehkä haluaisimme nähdä täällä. Ei minulle siitä pahaa mieltä jäänyt, Mäenpää sanoo.

Hän kommentoi armeliaaseen sävyyn myös ministeri Häkkäsen toimintaa valiokunnan tiedottamisessa tuntuen ymmärtävän, että asioita on paljon valmistelussa ja osasta ei voi ehkä etukäteen puhua.

DEMOKRAATILLE on kerrottu, että puolustusministeriön virkamies pahoitteli Virginiaan liittyvää tietokatkosta valiokunnalle jälkikäteen.

Jari Ronkainen haluaa myös ymmärtää ministeriötä.

– Totta kai virkamiehet olisivat varmasti kertoneet, jos hekään olisivat osanneet ajoittaa aikataulun sillä lailla, että he olisivat tienneet, että nyt se tapahtuu. Ihan selkeästi oli se, että hekään eivät uskoneet, että se tapahtuu näin nopeasti, Ronkainen kommentoi.

Olisitko henkilökohtaisesti toivonut, että olisi ollut parempi tieto Yhdysvalloissa?

– Aina, kun lähdetään maailmalle ja kuljetetaan Suomen lippua mukana, kaikki tarpeellinen tieto olisi totta kai oltava. Mutta mistä se aina tiedetään mikä on ajankohtaista? Olihan meillä (valiokunnalla) ministerin tapaaminenkin ennen Yhdysvaltain vierailua. Voi olla, että ministeri unohti asian kertoa tai sitten hänelläkään ei ollut sitä tietoa vielä siinä hetkessä. Oliko heillä tarkoitus sitten informoida valiokunta sen meidän reissun jälkeen, sitten kun näyttää, että rupeaa olemaan valmista. Mutta kyllä se on ihan selvä, kun maailmalle lähdetään, kyllä silloin pitäisi olla kaikki speksit tiedossa.

– Varmasti meillä kaikilla on parannettavaa. Maailma on nyt vähän isompi kuin mihin olemme aikaisemmin tottuneet. Me joudumme kaikki vähän reenaamaan, Ronkainen toteaa.

PUOLUSTUSMINISTERI Häkkänen myöntää Demokraatille, että tiedonkulussa puolustusvaliokunnan suuntaan on jatkuvasti kehitettävää. Hän ei suoraan myönnä tietokatkoksia.

– Kansalliskaartiyhteistyö ja kaikki muukin informoidaan puolustusvaliokunnalle ihan säännöllisin väliajoin. Meillä on miljoona asiaa maan ja taivaan väliltä koko ajan liikkeellä. Koko hallinnonalaa kannustetaan proaktiiviseen informointiin puolustusvaliokunnalle. Kaikki tieto toimitetaan ja tiedonkulkua parannetaan koko ajan, Häkkänen sanoo.

Virginian kansalliskaartin yhteistyötä koskevan pöytäkirjan kohdalla Häkkänen muistuttaa, että Suomen ja Yhdysvaltojen välillä on suuret määrät puolustusyhteistyöhön liittyviä asiakirjoja.

– Menen ensi viikolla Yhdysvaltain puolustusministerin kanssa neuvotteluihin Washingtoniin. Meillä on Yhdysvaltain kanssa sopimuskenttä, jossa on kymmenittäin asiakirjoja. Ne kaikki perustuvat jo aiemmin tehtyihin sopimuksiin, joko liittolaissuhteeseen tai 2016 vuoden puolustussopimusasiakirjoihin. Sen jälkeen laaditaan eri aselajikohtaisia aiejulistusasiakirjoja. Näitä on kymmenittäin eri sektoreilla. Tänä aamuna oli Pentagonin apulaispuolustusministeri Suomessa. Syvennämme teknologiayhteistyötä. Se tapahtuu sopimusviitekehysten sisällä.

HÄKKÄNEN tähdentää, että valtiojohto ja ministeriöt toimivat eduskunnan antamalla mandaatilla.

– Vaikka nämä ovat ministeriön ja hallituksen, ulko- ja turvallisuuspoliittisen johdon päätösvallassa, silti valiokuntia informoidaan kaikesta mitä ne pyytävät ja myös proaktiivisesti valtaosasta asioita.

Näet, että tässä ei ole mitään pahoiteltavaa?

– Kehitettävää on koko ajan. Se on ihan selvä. Informaation kulkuun panostetaan koko ajan enemmän.

Häkkäsen mukaan muun muassa Nato-jäsenyyden myötä tapahtunut puolustuskentän kansainvälistyminen on nostanut tapahtumien määrän valtavaksi.

– Venäjä-tilanteen seurannasta USA-yhteistyöhön ja ampumarataverkon kehittämiseen ja kaikkeen siltä väliltä. Tavaraa tulee tuhansia sivuja viikossa. Pyrimme pistämään meidän virkamiehet juoksemaan vielä kovempaa ja tuomaan tietoa. Kaikilla on tietysti rajallinen vuorokausi.

ITSEKIN viime kaudella puolustusministeriä sijaistanut Mikko Savola (kesk.) ei osta selitystä asioiden suuren määrän vaikutuksesta heikentyneeseen tiedonkulkuun.

– Asioita on aina ollut aika paljon. Itselläni on pitkä kokemus puolustusvaliokunnasta ja erityisesti (puolustusministeri Jussi) Niinistön ja (puolustusministeri Antti) Kaikkosen (kesk.) kausilla. Tieto kulki silloin mielestäni hyvin ja tietoa sai (puolustusministeriltä ja presidentiltä) suoraankin. En näe tietomäärää ongelmaksi. Kyllä ministeriössä osataan suodattaa pienet asiat isoista ja pienemmistä voi infota vähän epäformaalimminkin, jos aiheelliseksi kokee.

Savola katsoo valtioneuvoston, presidentin ja eduskunnan välistä tietojen vaihtoa demokratian toimivuuden näkökulmasta.

– Hallitus- ja oppositiopuolueita yhdistävää korsuhenkeä edistää puolustusvaliokunnassa se, että kaikki ovat samalla kartalla. Tästähän siinä on kyse.

Myöskään kokoomuksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen värisuora ei Savolan mukaan välttämättä selitä tiedonkulun ongelmia.

– En osaa sanoa onko kyse värisuora-asiasta vai enemmänkin siitä, ettei valiokunnan roolia ole oikein ministeriössä sisäistetty.

SAVOLA kertoo pitäneensä oman ministeripestinsä aikana erityisavustajien kanssa huolen siitä, milloin puolustusvaliokuntaa tai vähintäänkin puheenjohtajistoa on aihetta informoida.

– Tiedän, että Kaikkonen teki samalla tavalla. Ministerillä itsellään on iso painoarvo siinä, että miten vahvan avoimuuden hän valiokuntaan haluaa luoda.

– Kuten eräs ministeri, puhun nyt eri ministeristä ja valiokunnasta, sanoi, että ministerin tärkein tehtävä eduskuntaan päin on pitää valiokunta tietoisena ja serveerata valiokuntaa, että homma toimii. Tästä on varmastikin kyse. Toivomme valiokunnassa parempaa tiedonkulkua ja ennakointia asioiden suhteen.

Hän muistuttaa, että puolustuspolitiikan yhteinen sävel hyödyttää myös ministeriä.

– Kun kerran kaikki maanpuolustusasioissa samaan suuntaan soudetaan, niin sitä kautta pystytään myös ministeriä ja ministeriötä auttamaan. Niitäkin tilanteita voi tulla matkan varrella, missä apua tarvitaan toiseen suuntaan. Siinä on valiokunnan ja eduskunnan rooli aika iso.

Eli summaten, tiedonkulun ongelmat johtuvat ministeristä?

– Hänen pitäisi tehdä asennemuutos. Olemme valiokunnasta suoran palautteen hänelle useampaan kertaan antaneet. Ei tämä hänelle vierasta ole.

VALTIONEUVOSTOSSA toimii ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta, jonka istuntoihin tasavallan presidentti osallistuu. Tiedonkulkua eduskunnan suuntaan hoitaa puolustusasioissa osaltaan myös presidentti. Edellinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti aktiivisesti yhteyttä muun muassa puolustusvaliokunnan puheenjohtajaan.

Onko uuden presidentin kanssa jonkinlainen sisäänajovaihe, kun sanoit, että edellisen presidentin kanssa oli suoraakin yhteydenpitoa?

– Kyllä puhelimella saa varmasti kiinni valiokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajankin, kun halua on. Sitäkin kautta pystyy valiokuntaa halutessaan informoimaan.

Tämän tyyppinen soittelu on ilmeisesti vähentynyt?

– No, ehkä aktiivisempaakin voisi olla, Savola sanoo.

Mika Karin mukaan myös kokoomuksen värisuora saattaa vaikuttaa puolustusvaliokunnan toimintaan muun muassa sitä kautta, että puheenjohtaja Kopra ja ministeri Häkkänen tulevat samasta Kaakkois-Suomen vaalipiiristä.

Kari luonnehtii asetelmaa politiikan arkeen vaikuttavaksi rakenteelliseksi haasteeksi. Kopran työstä hän ei löydä huomautettavaa.

– Haluaisin antaa myönteistä palautetta puheenjohtaja Kopralle, joka on lunastanut erinomaisella tavalla paikkansa valiokunnan johdossa. Hän on osoittanut vahvaa kiinnostusta oman tehtävänsä hoitamiseen. Yhteistyö hänen kanssaan on sujunut valiokunnassa erinomaisesti.

PUOLUSTUSVALIOKUNTA on Karin mukaan hyvin riippuvainen ministeriön tiedonsaannista. Tiedonkulku on yksi keskeinen ministeriön ja valiokunnan välistä luottamusta ylläpitävä asia.

– Valiokunnat tarvitsevat yhteisen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisen vision muodostamiseksi mahdollisimman paljon ajantasaista tietoa. Samaa tietoa, joka on pohjana valtioneuvoston antamalle selonteolle ja valtioneuvoston tilannekuvalle, Kari sanoo.

Puolustusvaliokunnan jäsen Hanna Holopainenkin (vihr.) osallistui Yhdysvaltain matkalle. Hän luonnehtii Virginian kansalliskaartia koskevan asiakirjan yllättävää paljastumista valiokunnan kannalta kiusalliseksi.

Holopainen kertoo ymmärtävänsä, että puolustusministeriössä on Nato-jäsenyyden ja muuttuneen maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi paljon asioita, mutta hänkään ei pidä kiirettä riittävänä selityksenä.

– Kun asiat tulevat ministeriössä valmisteluun, pitää joka kerta miettiä onko tämä nyt sellainen asia, josta informoidaan valiokuntaa. Ja mieluummin pitää informoimisen kynnys matalana.

– Vierailu Yhdysvaltoihin on yksi esimerkki. Meilläkin on (valiokunnassa) erilaisia kontakteja muihin tahoihin. Ei voi syntyä epäsymmetristä tilannetta, että joissakin tapaamisissa tulee esille, ettei valiokunta ole asioista tietoinen. Se aiheuttaa vähintäänkin kiusallisia tilanteita.

HOLOPAINEN arvioi puolustusministeri Häkkäsen olleen valiokunnan kuultavana jopa useammin kuin viime vaalikauden ministerien.

Tiedonkulun vaikeuksien syyksi hän vaikuttaa arvelevan pikemminkin kokoomuksen värisuoraa.

– Presidentinvaalien yhteydessäkin oli puhetta siitä, miten yhden puolueen värisuora ulko- ja turvallisuuspoliittisessa päätöksenteossa mahdollisesti vaikuttaa. Riskinä on, että muodostuu sokeutta sille, paljonko asioista viestitään parlamentaarisesti.

– Valtioneuvoston päässä on tällaisessa asetelmassa erityinen velvollisuus erikseen miettiä, kuinka muita ryhmiä huomioidaan. Meillä on pitkä perinne siitä, että turvallisuuspoliittisia asioita käsitellään parlamentaarisesti. Se on vahvuus, mutta konsensus ei synny automaattisesti vaan kaikkien pitää olla prosessissa mukana ja saman tilannekuvan päällä. Konsensus on oikein rakennetun prosessin lopputulos, Holopainen sanoo.

Korjattu 18.5.2024 kello 10.10 seuraavaan sitaattiin Jussi Niinistön nimi Sauli Niinistön sijaan: – Asioita on aina ollut aika paljon. Itselläni on pitkä kokemus puolustusvaliokunnasta ja erityisesti (puolustusministeri Jussi) Niinistön (ps./sin.) ja (puolustusministeri Antti) Kaikkosen (kesk.) kausilla.