– Kun ottaa palkansaajien kimppuun käymisen aiempien varoitusten päälle, ei ole tarvinnut tarkistaa puolueessa arviota perussuomalaisista, Lindtman kommentoi.

Hän siis näyttää pysyneen puheenjohtajana häntä edeltäneen Sanna Marinin linjoilla.

– Uskaltaako mikään puolue enää lähteä tämän jälkeen perussuomalaisten kanssa samaan hallitukseen? Ihan aidosti. Olen tosissani, Lindtman sanoi ja luetteli lehdelle esimerkkejä siitä, miten perussuomalaiset kansanedustajat ovat yrittäneet hänen mielestään nöyryyttää pääministeri Petteri Orpoa (kok).

– Ei tullut minään yllätyksenä, että Antti Lindtman kommentoi näin. Tätä on kuultu sekä häneltä että edellisiltä puheenjohtajilta useita kertoja, Purra lausui toimittajille ja sanoi, ettei hänellä ole ole asiaan muuta lisättävää.

Lindtmanin kantoja liittyen siihen, että perussuomalaiset kurittaisivat palkansaajia tai että puolueen kansanedustajat olisivat nöyryyttäneet Orpoa, Purra ei allekirjoita.

– Olen molemmista asioista eri mieltä.

Kysyttäessä terveisiä SDP:n puheenjohtajalle, ne kuuluvat seuraavasti:

– Aurinkoista viikonjatkoa Antille!

HALLITUS valmistautuu kunta- ja aluevaalien ohella puoliväliriiheen. Puheet lisäleikkauksista, tuleeko niitä vai ei, ovat käyneet kuumina.

Pääministeri Petteri Orpo sanoi hiljattain Helsingin Sanomille, että hallitukselta ei ole enää tiedossa uusia suuria leikkauksia.

– Sanoisin, että tämän hallituksen osalta suurimmat leikkaukset on jo tehty, Orpo linjasi.

Oppositiosta on epäilty Orpon edesottamuksia vaalipuheiksi.

Purra on toivonut, että uusia leikkauspäätöksiä ei tarvitse kevään puoliväliriihessä tehdä, mutta todennut myös, että hallitus tekee lisätoimia, jos velkasuhdetavoite sitä edellyttää.

Pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina Orpo vakuutteli, että hänellä ja Purralla on yhteinen linja. Suuria miljardiluokan säästötoimia ei enää tule, satojen miljoonien leikkauksia kuitenkin saattaa Orponkin mukaan olla hallituksella vielä edessään.

DEMOKRAATILLE Purra sanoo, että nyt odotellaan seuraavaa valtiovarainministeriön talousennustetta.

– Mikäli näyttää siltä, että velkasuhteen vakauttamisen eteen tarvitaan lisää toimia, me teemme ne.

– Toinen asia: mikäli me teemme kasvutoimia, jotka kustantavat, meidän pitää huolehtia siitä, että siitä huolimatta tärkeä finanssipoliittinen tavoitteemme velkasuhteen vakauttamisesta toteutuu. Eli näistä kahdesta palasesta riippuu se, pitääkö tehdä lisäsäästöjä. Koska itse en ainakaan halua veronkorotuksia, eivät varmasti muutkaan hallituspuolueet, nämä pitää tehdä sitten suorin menoleikkauksin.

Lisäleikkausten summaa Purra ei lähde ennakoimaan, koska epävarmuutta on niin paljon. Se liittyy niin hyvinvointialueisiin, mahdollisiin kasvutoimiin kuin erityisesti talouden kehittymiseen.

Melko usein on näyttänyt siltä, että Orpo vähän toppuuttelee leikkauksia ja Purra niitä kovasti edistää. Purran mielestä tämä on väärä arvio.

– Meillä on ihan sama tilannekuva tästä. Totta kai valtiovarainministeriössä kaikkein tiiviimmin näitä lukuja tarkastellaan. Toivon, että me emme joudu tekemään ainakaan mitään suurempaa, mutta kuten tiedetään epävarmuuksia on paljon. Yksi, mikä on hyvin oleellista nostaa esille, on paitsi puolustus myös turvallisuus laajemmin – meidän varautumisemme ja resilienssi näihin jatkuviin kiusantekoihin ja ongelmiin, joita meidän lähialueillakin on. Valitettavasti nämä totta kai ovat myös paine sinne kulujen puolelle.

YHDYSVALTAIN uusi presidentti Donald Trump on puhunut puolustusmenojen nostamisesta jopa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Purra muistuttaa, että USA on itsekin tästä prosenttiluvusta hyvin kaukana.

Suomen lukema on nyt 2,41 prosenttia.

– Varmasti kaikki haluamme huolehtia, että puolustuksemme on aina riittävällä tasolla ja rahoituksesta pidetään huolta Naton vaatimusten suhteen. Toisaalta huomattavasti tärkeämpää kuin nämä prosentit, on tietenkin puolustuskyky, Purra sanoo.

– Jos nyt verrataan esimerkiksi Suomen puolustuksen kyvykkyyttä, suorituskykyä vaikkapa Tanskaan, joka tällä hetkellä kuitenkin käyttää siihen aika paljon jo rahoitusta, eihän näistä voi puhua samana päivänä. Eli on aika paljon oleellisempia asioita kuin yksittäinen prosentti, mutta tästä kevään aikana niin Naton yhteydessä kuin Euroopan unionissa voimakkaasti keskustellaan, hän jatkaa.

Tanska käyttää 2,37 prosenttia bkt:stä puolustusmenoihin.

DEMOKRAATTI kertoi jo tänään aiemmin keskeisistä avauksista perussuomalaisten vaaliohjelmassa.

Erikseen Purralta kysyttiin vielä siitä, että vaaliohjelmassa todetaan, että mikäli hyvinvointialueet eivät itse ymmärrä yhtenäistää tietojärjestelmiään, asiasta on päätettävä valtakunnallisella tasolla.

Purran mukaan nyt hyvinvointialueilla tehdään paljon päällekkäistä työtä ja pyritään ratkaisemaan samoja ongelmia. Siitä seuraa se, että alueet tekevät omanlaisiaan hankintoja sen sijaan, että niitä tehtäisiin yhdessä.

– Hyvinvointialueethan voivat tehdä keskenään yhteistyötä myös näissä järjestelmäasioissa, mutta tämä oikeus ei selvästikään tehokkaasti toteudu. Tämä tarkoittaa turhaa rahan menoa ja päällekkäisiä järjestelmiä. Tämä toki oli tiedossa jo ennen alueiden käynnistymistä. Mikäli siinä ei olisi kiirehditty niin paljon, ehkä tähän asiaan olisi ehditty hieman enemmän keskittyä.

Tällä kaudella hallitus tekee Purran mukaan yksittäisiä täsmätoimia hyvinvointialueille pyrkien parantamaan erityisesti rahoituslain ja kannustinten parantamista.

Perussuomalaisten vaaliohjelmassa todetaan, että alueet saavat rahaa asukasmääränsä ja sairastavuuden perusteella. Ohjelman mukaan rahoitus pitää kytkeä nykyistä paremmin siihen hoidon järjestämiseen ja esimerkiksi pitkien hoitojonojen on oltava peruste lisäämisen sijaan vähentää rahoitusta.

– Vastaavasti hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen satsaamisen tulisi olla paremmin kannustavaa. Tähän hallitus onkin tuomassa muutoksia.

PURRA vihjasi tänään perussuomalaisten kunta- ja aluevaaliohjelman tiedotustilaisuudessa myös verovähennysten mahdollisuuksiin kansalaisille, mikäli elintavat ovat kunnossa.

– Entä jos tupakoinnin lopettamisesta ja päihteettömyydestä saisi haittaverojen välttämisen lisäksi verovähennyksen? Entä siitä, että pyrkii liikkumaan ja pysymään normaalipainoisena vähentäen monia kansansairauksien riskejä? hän väläytti.

Demokraatti tiedusteli Purralta, onko normaalipainoisuudesta tarjottava verovähennys keskustelutäky vai vakava ehdotus. Purra viittaa vastauksena kansansairauksien nielemiin kustannuksiin. Niistä merkittävä osa johtuu esimerkiksi päihteistä, tupakoinnista ja ylipainosta.

– En usko, että tällaisen rakentaminen ainakaan aivan pienellä panostuksella tai nopeasti on mahdollista. Kuten (tiedotustilaisuuden) puheenvuorossa kuvasin, edes sokeriveron rakentaminen ei tunnu olevan mahdollista, vaikka sitäkin ymmärtääkseni kaikki puolueet kannattavat. Joten ei tämä ainakaan ihan heti ole tapahtumassa, mutta siihen suuntaan olisi syytä mennä, jotta myös taloudellisesti pystyisimme kannustamaan ihmisiä toimimaan terveellisimmin.

Eli Verottajan ei nyt tarvitsisi lähteä puntaroimaan ihmisiä?

– En anna tätä tehtävää suoraan vero-osastolle, kun tästä Valtioneuvoston linnaan menen, mutta aiheesta totta kai olen monet kerrat puhunut, Purra heittää vastauksena hivenen provokatorisesti muotoiltuun kysymykseen.

Perussuomalaisten avaus herättää jo keskustelua somessa.

– Perussuomalaiset haluavat siis tehdä tuloverosta uuden holhousveron. Montako kertaa pitää puntilla käydä, että saa alennuksen? Ja riittääkö kuvatodiste verottajalle? Tai montako kaljaa saa juoda, ennen kuin verotus kiristyy? kirjoittaa esimerkiksi SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen.

– Taustalla kyllä kaunis idea, hän toisaalta jatkaa.

PURRA ei anna mitään prosenttitavoitetta siitä, millaiseen tulokseen perussuomalaisten pitäisi vaaleissa päästä.

Hän sanoo, että hallituksesta käsin vaaleihin lähteminen on vaikeaa ja sitä vaikeuttaa myös haasteellinen talouden tilanne.

– Ei varmasti ole helppoa, mutta me teemme parhaamme.