Valtion menokehyksistä ja EU:n finanssipolitiikan rajoituksista luovuttiin tilapäisesti vuonna 2020, kun hallitus halusi turvata pandemiarajoitusten kurittaman yhteiskunnan ja yritysten toiminnan.

Sanna Marinin (sd.) hallitus teki poikkeusajan takia budjetteihin vuosina 2020-2023 noin 41 miljardin euron menolisäykset. VTV:n finanssipolitiikan valvojien keskiviikkona julkistaman raportin mukaan kaikkea ei kuitenkaan käytetty pelkästään koronatukitoimiin.

Valtion budjettiin tehtiin myös uusia, etenkin kuntatalouteen ja valtionhallintoon liittyviä menoautomaatteja, jotka eivät liittyneet koronakriisiin, ja ne jäivät pandemian jälkeenkin päälle.

Silti koronan varjolla tehdyt muut menolisäykset jäivät voimaan ja jopa kasvoivat.

Valtion budjetin menotaso mitoitettiin useaksi vuodeksi tarpeettoman korkealle, raportoijat moittivat. Vain puolustusinvestointeihin tehdyillä lisäyksillä oli selkeät perustelut, muuhun kylvettiin rahaa enemmän fiilispohjalta ja tottumuksen vuoksi.

PANDEMIAN päätyttyä paluu normaaliin budjettikuriin ei joko onnistunut tai silloinen hallitus ei katsonut sitä tarpeelliseksi.

Tätä raportti pitää virheenä. Virasto suosittelee vastaisuuden varalle tiukempaa seurantaa ja selkeitä ohjeita siitä, milloin erilaiset poikkeussäännöt on kriisien päätyttyä purettava.

– Finanssipoliittisten sääntöjen poikkeuslausekkeiden käyttöä tulisi tarkentaa ja rajata, jotta julkisen talouden kestävyys voitaisiin turvata. Jos säännöistä joustetaan poikkeukselliseen tilanteeseen vastaamiseksi, pitäisi menokurin silti pysyä voimassa muilta osin, VTV:n vanhempi ekonomisti Suvi Kangasrääsiö sanoo tiedotteessa.