Hiljattain Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ilmoitti jättimäisistä yt-neuvotteluista.

Entinen perhe- ja peruspalveluministeri, HUSin toimitusjohtajanakin toiminut Aki Lindén on vedonnut kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikoseen (kok.), että tämä kokoaisi kriisiryhmän HUSin tilanteen takia.

Ikosen olisi Lindénin mielestä koottava Uudenmaan alueen sote-toimijat yhteen.

– Kyllähän me seuraamme koko ajan alueiden tilannetta. HUSin ohjaus on Helsingin kaupungilla ja Uudenmaan hyvinvointialueilla. Siellä varmasti arvioidaan, miten tätä tilannetta viedään eteenpäin. Me olemme välttäneet menemästä liian syvälle yksittäisten alueiden kysymyksiin. Totta kai seurataan isolla tasolla, mutta halutaan myöskin luottaa alueiden ratkaisuihin, Ikonen kommentoi Demokraatille tänään kokoomuksen ministeriryhmän kokouksen yhteydessä Rovaniemellä.

Ikonen muistuttaa, että hyvinvointialueilla on itsehallinto ja nimenomaan alueiden päättäjät hakevat ratkaisuja, joilla päästään eteenpäin.

IKOSELLA ei näytä myöskään olevan aikeita puuttua Uudenmaan soten erillisratkaisuun.

Muun muassa RKP:n kansanedustaja Henrik Wickström on esittänyt työryhmää selvittämään erillisratkaisun toimivuutta sekä HUS:in erikoissairaanhoidon tilannetta.

Yksi vaihtoehto olisi Henrik Wickströmin mukaan se, että HUSin rahoitus tulisi suoraan valtiolta.

Ikonen toteaa, että on pidetty kiinni siitä, mikä rahoitusmalli on aiemmin luotu eikä sitä ole lähdetty muuttamaan.

– Me kirjasimme (hallitusohjelmaan), että on tärkeä arvioida Uudenmaan ratkaisussa perus- ja erikoistason integraation toimivuutta. STM arvioi osaltaan, miten se toteutuu. Uudenmaan ratkaisussa on eroja suhteessa muuhun maahan. On varmasti hyvä, että niitä arvioidaan, hän sanoo.

Koko sote-mallia ei olla lähdössä liioin rukkaamaan.

– Me emme lähteneet tähän hallitusohjelmaan niin, että lähdettäisiin tekemään uutta hallintouudistusta heti perään, vaan annetaan tälle mallille nyt mahdollisuus ja korjataan sen valuvikoja

Pääkaupunkiseudunkin sote-mallia on ministerin mielestä vielä ennenaikaista arvioida.

– Keskitymme tällä hetkellä ihmisten palveluiden uudistamiseen, siihen että saadaan rahat ja henkilöstö riittämään. Se on meidän fokuksemme tällä hetkellä. Pidemmällä aikavälillä on varmasti hyvä arvioida, kun on tehty näin iso hallinnonuudistus, että miten se toimii ja miten sitä tulee kehittää.

JULKISESSA keskustelussa on jo väläytelty hyvinvointialueiden määrän vähentämistä.

Ikonen näkee tämänkin olevan pitkällä aikavälillä arvioitava asiana.

– Toki jos nyt näyttää siltä, että joillakin alueilla tulee ihan mahdottomaksi alijäämien kattaminen ja palvelujen järjestäminen vaarantuu, meidän on tietysti mahdollista käynnistää arviointimenettely. Sitä kautta voivat jollain alueilla tulla eteen pohdinnaksi liitoskysymyksetkin, mutta se ei ole kuitenkaan ensisijainen ratkaisu.

Mutta tällä hallituskaudella näet, että tämäkin olisi mahdollinen skenaario, että käynnistettäisiin arviointimenettely?

– Me olemme ainakin hallitusohjelmassa sitoutuneet, että ohi arviointimenettelyn ei liitetä alueita yhteen. Se (arviointimenettely) on yksi keino tässä keinovalikoimassa. Jos tarve on, pitää myöskin olla valmiutta käynnistää se. Kuntapuolellakin se on viimekätisenä keinona käytettävissä.

Esimerkiksi HUSin yhtymähallitus on toivonut alijäämän kattamiseen vuotta lisäaikaa. Lisäaika voisi helpottaa valtakunnallisestikin eri hyvinvointialueiden tilannetta. Ikonen kuitenkin sanoo, että hallitus on pitänyt kiinni siitä, että alueille on luvattu, ettei edellisen hallituksen säätämään rahoitusmalliin tule muutoksia vuosien 2023-2025 välillä.

– Tässä toimitaan laaditun lainsäädännön pohjalta.

Onko se järkevää?

– Me arvoimme tätä mallia. Sote-palveluittemme iso haaste on se että rahat ja henkilöstö eivät riitä aiemmalla tavalla organisoidun ja toteutetun sote-palvelujärjestelmän ylläpitoon ja että saamme palvelut turvattua myöskin tulevaisuudessa. Sen takia meidän on tärkeä hakea uusia tekemisen tapoja, joilla hyvinvointiyhteiskunta turvataan myöskin pitkällä aikavälillä. Nyt on hyvin tärkeä tehdä tätä uudistustyötä juuri tässä hetkessä. Meillä on fokus siinä.

– Kyllä me katsomme tätä rahoitusmalliakin koko ajan pidemmälle aikavälille. Esimerkiksi tällä hetkellä käymme läpi tarvetekijöitä, jotta rahoitus kohdistuisi tulevaisuudessa mahdollisimman oikein.

Hyvinvointialueiden rahoitusmalli perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijöihin, alueellisiin olosuhdetekijöihin, asukasmäärään sekä pelastustoimen osuuteen.

Rahoitusmallia päivitetään 2026 alkaen.

Ajaako hallitus‚ vedoten viime hallituksen säätämään lakiin, hyvinvointialueita yhteen omalla politiikallaan. Onko tässä sellainen tarkoitus?

– Ei. Niin kuin sanottu, että emme me ole lähteneet tässä hallinnonuudistusta tekemään vaan nimenomaan toiminnan ja palveluiden kautta katsomaan tilannetta. Se on tässä hetkessä akuutti asia. Ainahan se (hyvinvointialueiden yhdistyminen) voi yksi tie olla jossakin, mutta ei se ole mitenkään sellainen, että meillä olisi tavoitteena lähteä sellaista tekemään. Mutta meidän vastuulla on myöskin katsoa se, että kaikki alueet pystyvät järjestämään palvelut. Jos ne vaarantuvat, silloin se toki voi olla yksi ratkaisu.

Hallitus on arvioinut säästävänsä hyvinvointialueiden omilla toimilla miltei miljardin, mutta se ei ole käymässä toteen.

Ikonen sanoo, että tämä perustui hyvinvointialueiden silloisiin ajatuksiin ja suunnitelmiin.

– Nythän jokainen alue on tehnyt muutosohjelmansa ja vie niitä toimeen. Minun arvioni on, että ne lähtevät puremaan ensi vuoden alusta alkaen. Ne eivät näytä vielä näkyvän alijäämään kehityksessä, mutta on hyvin tärkeää, että alueet arvioivat koko ajan, onko heillä riittävät toimet saadakseen alijäämänsä katettua ja palvelut turvattua.

– Kyllä minä haluan uskoa, että alueilla tehdään kovasti töitä. Kannustan jatkamaan sitä ja hakemaan kunkin alueen lähtökohdista parhaita ratkaisuja.