Hallitus päätti leikata valtion tukeman asuntotuotannon eli entisten ara-asuntojen korkotukivaltuutta 365 miljoonalla eurolla vuonna 2027.

Tämän takia ihmisten mahdollisuus päästä kohtuuhintaisiin vuokra-asuntoihin heikentyy tulevaisuudessa, arvioivat Rakennusliitto ja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super.

Korkotukilainojen takausten vähentäminen on huono asia useasta syystä, Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen sanoo STT:lle.

Tämä muodostuu Palosen mukaan todennäköisesti jossakin kohtaa kasvun tulpaksi.

Myös Super ennusti kohtuuhintaisten asuntojen pulan pahenevan erityisesti kasvukeskuksissa.

Aalto-yliopiston taloustieteen professori Tuukka Saarimaa kummeksuu väitteitä, sillä korkotukiasuntoja ei riittäisi kuitenkaan kaikille pienipalkkaisille.

-  Halutaan ratkaista ongelma siitä, että julkisia palveluita tuottavia ihmisiä ei saada tarpeeksi johonkin kuntaan sillä, että tarjotaan osalle heistä markkinavuokraa halvempia asuntoja. Reilu tapa reagoida tilanteeseen olisi nostaa esimerkiksi sairaanhoitajien palkkoja, Saarimaa sanoo

RAKENNUSLIITON Palonen sanoo, että leikkaukset nostavat mahdollisesti asuntojen hintoja.

-  Se asuntokanta, joka on nyt myymätöntä, sulaa pikkuhiljaa jossain vaiheessa. Jos asunnoista on pulaa, se väistämättä aiheuttaa hinnannousua.

Pidemmällä aikavälillä hintatasoa voi nostaa Palosen mukaan myös se, jos vuokramarkkinat jäävät asuntosijoittajien leikkikentäksi.

Sen sijaan Aalto-yliopiston Saarimaa ei usko korkotukipäätösten vaikuttavan asuntojen hintakehitykseen tai asuntojen saatavuuteen etenkään kasvualueilla.

-  Kyllä näillä alueilla, joilla asuntopulaa on ja pitäisi rakentaa lisää, ovat hinnat tyypillisesti korkeat ja hyvin kannustimia rakentaa asuntoja. Jos rakennetaan enemmän korkotukilainoitettuja kohteita, niin sitten tietenkin ne vievät enemmän tilaa niiltä normaaleilta taloilta, eli ei voida rakentaa samalle tontille sekä yksityistä että tällaista korkotukilainoitettua kohdetta.

Tämä syrjäyttää Saarimaan mukaan yksityistä tuotantoa, minkä vuoksi korkotukilainojen valtuuksien leikkaamisilla ei ole juuri vaikutusta asuntotarjontaan pitkällä aikavälillä.

RAKENNUSALAN suhdanneryhmän tuoreen raportin mukaan uudisrakentaminen Suomessa on edelleen vähäistä ja markkinoilla on runsaasti myymättömiä uusia koteja.

Suuri osa uudisrakentamisesta on tuettua asuntotuotantoa, kun taas yksityisten sijoittajien aktiivisuus on vähäistä.

Uusien asuntojen rakentaminen on alkanut kuitenkin hitaasti elpyä. Toimialarakentamiseen saadaan vauhtia erityisesti vihreän siirtymän ja puolustushankkeiden vuoksi.

Raportin mukaan asuntotuotanto ei tällä hetkellä pysy etenkään suurimpien kaupunkien väestökasvun tahdissa.

LEIKKAUSTENSA lisäksi hallitus sanoo pyrkivänsä vauhdittamaan rakentamista nostamalla korkotukilainavaltuutta jo päätetystä miljardista eurosta 1,135 miljardiin euroon ja lisäämällä takauslainojen myöntövaltuuksia 200 miljoonaan euroon.

Hallituksen kasvutoimilla ei kuitenkaan Palosen mukaan saada rakentamista nousuun.

-  Yksityinen kulutushan ei tällä hetkellä vedä. Ihmisillä ei ole luottamusta tai rahaa tai molempia kauppojen tekemiseen.

Saarimaan mukaan rakennuttajien ahdinkoon voitaisiin vastata esimerkiksi sillä, että kunnat olisivat valmiita laskemaan tonttien hintoja asuntojen hintojen laskiessa.

-  Tällöin rakennuttajan näkökulmasta rakentaminen olisi yhtä voitollista kuin kalliimpien asuntojen aikana, jolloin rakennuttajat joutuivat myös maksamaan tonteista enemmän.

Teksti: STT / Kaisu Suopanki, Aliisa Uusitalo