Tutkimuskyselyyn osallistuneista aiempaa useampi arvioi voivansa käyttää rahaa sosiaalisen elämän viettämiseen sekä tuotteisiin ja palveluihin, jotka eivät ole välttämättömyyksiä. Suuntaus lisää tiedotteen mukaan toivoa Suomen talouden virkistymisestä ja lupaa hyvää yritysten juhlasesongin myynnille.

Taloudellisen hyvinvoinnin vahvistuminen ei kuitenkaan tunnu kaikkien kuluttajien taloudessa, ja hyvästä kehityksestä huolimatta monella pienituloisella tilanne voi olla aiempaa heikompi.

VUOTEEN 2024 verrattuna huomattavasti useampi kuluttaja kertoi raportin mukaan selviytyvänsä kuukausittaisten laskujen maksusta ja työn tekemisen mahdollistavista menoista, kuten liikennemaksuista ja vaatehankinnoista. Hyvä uutinen on, että selviytyminen välttämättömistä menoista ei vaikuta edellyttävän kaikilta osin vapaa-ajan menoista tinkimistä.

– Kulutuksen piristyminen on erittäin hyvä uutinen Suomen taloudelle ja kuluttajakauppaa tekeville yrityksille. Samalla on kuitenkin hyvä varmistaa, että maksukykyä riittää edelleen myös odottamattomiin menoihin, Intrumin perintäpalvelujen päällikkö Reetta Lehessaari sanoo tiedotteessa.

KOTITALOUKSIEN säästämisaste on Tilastokeskuksen mukaan kivunnut viime vuosina korkeaksi, ja se näkyy myös Intrumin tutkimuksessa. Vastaajista 56 prosenttia kertoi säästävänsä rahaa työttömyyden varalta. Lisäksi lähes puolet kuluttajista (45 prosenttia) arvioi pystyvänsä säästämään eläkepäiviä varten, kun vuonna 2024 luku oli 32 prosenttia.

– Säästäminen on toki hyvä asia ja auttaa sietämään paremmin talouden häiriöitä, mutta työttömyyden pelko voi myös jarruttaa talouden piristymistä. Nyt tosin suuntaus näyttää siltä, että moni kuluttaja on saamassa talouttaan hyvään tasapainoon, joka antaa tilaa käyttää rahaa myös muuhun kuin välttämättömiin kuluihin.

– Positiivinen kehitys ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti, sillä viime vuosien korkeat elinkustannukset tuntuvat edelleen erityisesti pienituloisten taloudessa, Lehessaari painottaa.

Pienituloisista aiempaa useampi kertoi pystyvänsä käyttämään rahaa vapaa-ajan menoihin ja säästämään, mutta osuudet ovat huomattavasti pienempiä kuin keski- ja suurituloisten ryhmissä.

Näiden hyvien uutisten kääntöpuolena on, että monella haavoittuvassa asemassa olevalla kuluttajalla tilanne saattaa olla aiempaa huonompi. Hieman aiempaa useampi kuluttaja kertoo, ettei pysty selviytymään veloistaan, ja pienituloisista aiempaa harvempi arvioi selviytyvänsä kuukausittain kaikista laskuistaan.

LASKUJAAN myöhässä maksaneista kuluttajista aiempaa useampi kertoi maksun viivästymisen olevan toistuvaa ja syyksi rahan puutteen. Vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen; silloin myöhässä maksaminen oli todennäköisemmin kertaluonteinen unohdus.

– Perintädataamme perustuva analyysi vuoden kolmannelta neljännekseltä kertoikin, että kuluttajien perintätapausten määrät kääntyivät laskuun, mutta perintään siirtyy aiempaa pienempiä summia. Tämä todennäköisesti viittaa juuri siihen, että maksuvaikeuksissa olevilla kuluttajilla aiempaa pienemmät laskut jäävät maksamatta ajoissa, koska heillä ei ole riittävästi rahaa laskujen maksuun, Lehessaari sanoo.

Kuluttajien taloustilanteeseen liittyvistä hyvistä tuloksista huolimatta Suomen talous laahaa näissä positiivisissakin signaaleissa perässä ja tulokset olivat lähes kaikilta osin heikompia Suomessa kuin Euroopassa keskimäärin.

Eurooppalainen kuluttajien maksutaparaportti perustuu 20 Euroopan maassa toteutettuun kyselytutkimukseen, jossa yli 20 000 kuluttajaa, mukaan lukien 1 000 osallistujaa Suomesta, vastasi kysymyksiin taloudellisesta tilanteestaan. Financial Times Longitude toteutti kyselyn heinä-elokuussa 2025.