Kun raitiotiehankkeen kustannukset osoittautuivat aikaisemmin arvioitua suuremmiksi, ratikan raiteet olivat nousta pystyyn. Siitäkin huolimatta, että tuoreimmissa laskelmissa myös ratikan hyödyt arvioitiin aikaisempaa suuremmiksi.

Ratikan tulevaisuudesta piti päättää jo 24. lokakuuta, mutta silloin valtuusto jätti asian pöydälle. Enemmistö halusi antaa hankkeesta tietoa kaipaaville valtuutetuille lisää aikaa sen hankkimiseen ja asian harkintaan.

Ja sitten äänestettiin

Tämän jälkeen Dündar-Järvinen esitti, että kaupunginhallituksen esitys ratikan rakentamisesta hylätään. Esitystä kannattivat muun muassa perussuomalaisten Lassi Kaleva, kristillisten Satu Sipilä ja demarien Anneli Kivistö.

Dündar-Järvisen esitys sai vastaansa kaupunginhallituksen esityksen ratikan rakentamisesta. Kaupunginhallituksen esitys voitti Dündar-Järvisen esityksen 41-25. Yksi valtuutettu äänesti tyhjää.

Valtuutettu Yrjö Schafeitel (TaPu.) esitti ratikkapäätöksen  siirtämistä keväällä valittavalle uudelle valtuustolle. Hänen esityksensä tyrmättiin äänin 42-22, kolme valtuutettua äänesti tyhjää.

Kokouksen lopulla käynnistyi oma rumpansa kokouksessa esitetyistä ponsista. Niistäkin äänestäminen sujui kokouksen enemmistön kirjoittamien nuottien mukaan.

Tyytyväinen demariryhmyri

Demariryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi oli kokouksen jälkeen omien sanojensa mukaan väsynyt, mutta onnellinen mies. Väsymys johtui monista tilaisuuksista, joita ratikan tiimoilta oli järjestetty.

Onnellisuus taas oli seurausta siitä, että ratikka sai taakseen valtuuston selkeän enemmistön. Salmi piti naurettavana kokouksen pitkittämistä, mihin ratikkaa vastustaneet valtuutetut kokouksen loppupuolella sortuivat.

Salmi korosti edelleen, että joukkoliikenteen kehittäminen on aina ollut keskeinen ajatus SDP:n liikennepolitiikkaa. Niin myös ratikan ollessa kyseessä.

Salmen mukaan ratikka on millä mittarilla tahansa mitattuna paras tapa rakentaa joukkoliikennettä kapealla kannaksella, jolla Tampereen ydinkeskusta sijaitsee ja mitä kautta joukkoliikenne joutuu kaupungin eri osiin kulkemaan.

Tunnelma tiivistyi

Vaikka tunnelma iltaa kohti tiivistyi, ratikasta maanantaina käyty keskustelu oli aikaisemman ratikkavaltuuston keskusteluun verrattuna tunnelataukseltaan hieman maltillisempi tai hillitympi. Ainakin eri mieltä olevien valtuutettujen toistensa syyttely pysyi siedettävissä rajoissa. Tuntui siltä, että suurimmat höyryt päästettiin ilmoille jo pari viikkoa sitten.

Osa niistä valtuutetuista, jotka vastustivat ratikkaa, aloittivat kuitenkin kokouksen lopulla sen pitkittämisen, jolloin muun muassa valtuutettu Jukka Gustafsson (sd.) kommentoi menettelyn lähenevän työpaikkakiusaamista. “Kiusaajiksi” ajateltujen orkesteria johti Lassi Kaleva.

Omalla tavallaan kokouksen tunnelmaa kuvastaa Riitta Koskisen (kok) toteamus, että ratikkakeskustelusta jäi hieman skitsofreeninen olo. Samoilla asioilla kun hänen mielestään on sekä vastustettu että puolustettu ratikkaa.

Nytkään ei käydyssä keskustelussa tuotu esiin mitään järisyttävän uutta. Hankkeen vastustajat eli pääasiassa valtuuston pikkurymät olivat toki tehneet ratikasta omia laskelmiaan ja johtopäätöksiään, joita niiden edustajat kokoukselle perusteellisesti esittelivät. Äänessä olivat etenkin Lasse Oksanen (TaPu), Lassi Kaleva , Satu Sipilä (kd.) ja Mikko Alatalo (kesk.).

Yrittäjät tiivimmin mukaan

Ratikkakeskustelun avannut pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok.) totesi, ettei halunnut kertailla jo useissa eri yhteyksissä esillä olleita tosiasioita.

Yhteen huoleen pormestari lupasi kaupungin kuitekin paneutuvan aikaisempaa tehokkaammin. Nimittäin kaupungin keskustassa toimivien yrittäjien huoleen siitä, miten heidän tai heidän yritystensä toimintaan vaikuttaa ratikan rakentaminen. Yrittäjien kanssa asiasta on toki jo keskusteltu, mutta tarkemman palaverin paikkaa on joulukuussa.

Valtuuston puheenvuoroissa korostettiin muun muassa ratikan työllistävää vaikutusta. Se kun tarjoaa työtä heti rakennusvaiheessaan yli kahdelle tuhannelle ihmiselle. Yli puolet työpaikoista menee pirkanmaalaisille. Neljännes työntekijöistä on tamperelaisia. Vaunujen rakentaminen tapahtuu Suomessa, mistä heijastusvaikutukset yltävät Pirkanmaalle saakka.

Kriittiset demarit äänessä

Hankkeen työllistävää vaikutusta epäilivät muun muassa Anneli Kivistö ja Aila Dündar-Järvinen sekä Satu Sipilä. He vetosivat siihen, ettei marraskuun puolivälissä käyttöön otettava rantatunnelikaan työpaikkoja ihmeemmin tarjonnut, vaikka toisin luvattiin.

Dündar-Järvinen kertoi kokeneensa sosiaalisessa mediassa painostusta, koska vastustaa ratikkaa. Sirkka-Liisa Virtanen (vas.) oli kokenut samaa, mutta siksi, kun puoltaa ratikkaa.

Anneli Kivistö puolestaan ihmetteli, miksi asiantuntijoina on käytetty vain kaupungin virkamiehiä. Hän olisi kuunnellut mielellään kaupungin ulkopuolisiakin asiantuntijoita. Kivistön mielestä ratikka vie Tampereen taloudelliseen katastrofiin.

Talous huolena

Demarien Seppo Salminen oli Kivistön kanssa samoilla linjoilla ja ihmetteli ensi vuoden talousarviossa esiteltyjä lukuja ratikan kustannuksista. Hänen mielestään ratikan kokonaiskustannukset olivat budjetissa epävarmalla pohjalla.

Salmisen siteerasi myös entistä valtiosihteeri Raimo Sailasta, jonka mukaan julkisen sektorin ei pitäisi näinä aikoina velkaantua. Salmisen  mukaan ratikka maksetaan nousevilla veroilla ja maksuilla.

Salminen ei myöskään pitänyt nyt tekeillä olevia liikennejärjestelyjä tarpeeksi joustavina. Ratikkaa hän piti teknisesti vanhanaikaisena. Lisäksi hän ennusti ratikan reitin rakentamiselle vaikeuksia ei puolilla kaupunkia.

Pia Viitanen (sd) puolestaan lohdutti kaupungin talouden puolesta pelkääviä, että paikalliset kansanedustajat yrittävät Helsingissä tehdä oman osuutensa, jotta valtio myöntäisi tukea myös ratikan alkuperäisen hinnan ylittävältä osuudelta.

Ilpo Sirniö (sd.) hänkin lievensi demarileiristä tullut kritiikkiä toteamalla, ettei hän ole löytänyt mitään syytä siihen, etteikö kaupungin virkamiesten ja ratikka-asiantuntijoiden lausuntoihin ja laskelmiin voisi luottaa.

Arvostelua loppuun asti

Itse asiassa kokous oli pitkälti ratikkahankkeen arvostelijoiden yksinpuhelua liki sen alusta loppuun saakka. Hankkeen puolustajat eivät kokouksen loppupuolella enää lähteneet vastustajien virittämään leikkiin mukaan.

Aktiiviset puhujat, siis hankkeen vastustajat, jatkoivat yksinpuhelua hankkeen kannattajien ollessa pääasiassa hiljaa. Hankkeen kannattajat tiesivät olevansa enemmistönä valtuustossa, eivätkä provosoituneet ratikan vastustajien sitkeistä yrityksistä huolimatta.