Näin arvioi STT:lle Saksassa sijaitsevan Peace Research Institute Frankfurt -rauhantutkimuslaitoksen (PRIF) vanhempi tutkija ja tiedeviestinnän päällikkö Stefan Kroll.

Hän sanoo olevansa huolissaan siitä, että Ukrainan sodan takia Euroopassa ei tunnu enää olevan ajatusta yhteisestä turvallisuudesta.

-  Luottamus on tuhoutunut. Jotta tulevaisuudessa voitaisiin saavuttaa vakaa ja kestävä rauha, meidän on päästävä takaisin siihen pisteeseen, Kroll sanoo.

Krollin mukaan nykyhetkestä puuttuu ennen kaikkea diplomatiaa ja lähestymistapoja, joilla neuvotteluja Ukrainan sodan osapuolten välillä saataisiin edistettyä. Vaikka yhteydenpitoa on ollut, vielä ei ole päästy varsinaiseen neuvotteluvaiheeseen, Kroll sanoo.

Pelotteille ja uhillekin on hänen mukaansa paikkansa.

-  Tämäkin on osa historiallista kokemusta, Kroll sanoo.

KROLL ON MUKANA johtamassa PRIFin monivuotista tutkimusprojektia, jossa pyritään ymmärtämään, mitä kylmän sodan kokemuksista voidaan oppia nykyisessä vastakkainasettelussa.

-  Nyt meillä on väkivaltainen konflikti Euroopassa, mutta jälleen kerran se vaikuttaa muihin maailman alueisiin, maailmanjärjestykseen, kansainväliseen oikeuteen ja liittoutumiin.

Kroll nostaa esiin esimerkiksi BRICS-maiden järjestäytymisen nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa. BRICS-maiden joukossa ovat muun muassa Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina.

Hän huomauttaa, että nykyinen polarisoituminen eroaa kylmän sodan aikaisesta kaksijakoisuudesta esimerkiksi siinä, että nyt myös Kiina on noussut suureksi kansainväliseksi toimijaksi.

-  Emme odota, että kaikki on samanlaista ja että voimme vain kopioida menneisyyden onnistuneita toimintatapoja. Historia ei toistu. Mutta tällainen vastakkainasettelu, joka meillä on nyt, muistuttaa meitä menneisyydestä, Stefan Kroll sanoo.

YKSI SUURI Ukrainan sodan vaikutus liittyy Krollin mukaan lakien ja kansainvälisten normien asemaan. Hänen mukaansa niillä ei ole enää samaa merkitystä kuin ennen.

-  Näemme kansainvälisen oikeuden toistuvia rikkomuksia paitsi Ukrainassa myös Gazassa. Tämä voi todella muuttaa kansainvälisiä suhteita tulevaisuudessa, kun normit eivät enää ole samassa asemassa kuin ennen.

Tärkeää olisi päästä eroon kaksinaismoraaleista. Tällä Kroll viittaa syytöksiin siitä, että länsimaat suhtautuvat valikoivasti kansainväliseen sääntöperustaiseen maailmanjärjestykseen.

-  Erityisesti globaalissa etelässä on kokemusta siitä, että länsi on käyttänyt lakejaan silloin, kun se on ollut sille hyödyllistä, muissa tapauksissa ei. Nyt meillä on Gazan tapaus, jossa kansainvälisiä oikeusinstituutioita on syytetty politisoitumisesta, kun Israel on tutkinnan kohteena.

Kroll näkee länsimaisissa kaksinaismoraaleissa yhtäläisyyksiä Venäjän presidentin Vladimir Putinin Ukrainassa käymästään sodasta käyttämään retoriikkaan.

-  Jos tarkastelemme Putinin kertomusta sodasta, voimme nähdä näiden kaksinaismoraalien tuloksen siinä, miten länsimaat ovat aiemmin suhtautuneet kansainväliseen oikeuteen. Putin käyttää nyt samaa retoriikkaa perustellakseen tekonsa.

UKRAINAN tulevien rauhanneuvottelujen onnistuminen edellyttää Krollin mukaan selkeää kehystä, konkreettisia tavoitteita ja huolellista valmistautumista.

Neuvottelujen onnistumiseksi konfliktin olisi lisäksi oltava vaiheessa, jossa osapuolet kokevat, etteivät voi saavuttaa enempää sotilaallisin keinoin. Ukrainan sodassa tätä vaihetta ei Krollin mukaan ole vielä saavutettu.

YK olisi Krollin mukaan luonteva valinta Ukrainan rauhanneuvottelujen vetäjäksi, mutta järjestöltä puuttuu tällä hetkellä tarvittava auktoriteetti tehtävän hoitamiseen. Suurvalloista parhaiten välittäjäksi soveltuisi Krollin mukaan Yhdysvaltojen sijaan Kiina.

Kroll naurahtaa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin olevan kuitenkin edelleen hyvin kiinnostunut Nobelin rauhanpalkinnon saamisesta.

-  Kun maailmassa on jonkinlainen konflikti, hän haluaa olla se, joka saa kunnian sen päättämisestä.

Krollin mielestä suuressa mittakaavassa ei lopulta ole merkitystä, mikä Trumpin päämotivaatio rauhanvälittämiseen on, niin kauan kuin hän jatkaa siihen panostamista.

KROLL EI TÄYSIN TYRMÄÄ Trumpin viime aikoina käyttämää uhkavaatimusdiplomatiaa, mutta moittii Venälle uhattujen sanktioiden toteuttamisen jääneen usein puolitiehen.

-  Trump lykkää niitä, nimeää uuden päivämäärän tai mitään ei tapahdu. Luulen, että Putin tietää tämän, ja siksi emme näe minkäänlaista reaktiota Venäjän puolelta.

Kroll korostaa, että uhkausten toteuttaminen on välttämätöntä, jos niillä halutaan vaikuttaa. Samalla hän muistuttaa, että Venäjän mahdollisiin myönnytyksiin tulisi vastata sanktioiden purkamisella.

-  Sanktioita on aina käytettävä molempiin suuntiin. Jos Venäjä tekee jotain, mitä odotamme siltä, meidän pitäisi olla valmiita myös peruuttamaan sanktiot, Kroll sanoo.

PRIF on Venäjän hyökkäyssodan alusta asti pitänyt sanktioita esillä tärkeänä keinona painostaa kansainvälistä oikeutta rikkovia hallintoja ei-sotilaallisin menetelmin. Historia osoittaa, että menetelmä voi olla toimiva.

-  Nyt meillä on tilanne, jossa seuraukset molempiin suuntiin puuttuvat. Mielestäni tämä on virhe. Tarvitsemme seurauksia molempiin suuntiin reagoidaksemme siihen, mitä Venäjä tekee, Kroll sanoo.

Teksti: STT / Anniina Korpela