Euroopan unionin väkiluvultaan suurimman maan johdossa voi pian istua mies, joka suhaa ympäri Saksaa itse ohjaamallaan yksityiskoneella ja joka vaalien alla sohaisi kepillä maan äärioikeiston ympärille rakennettua poliittista palomuuria.

Kristillisdemokraattien Friedrich Merz on vaikuttanut politiikassa pitkään, mutta hallituskokemusta hänellä ei ole. Tänä vuonna 70 vuotta täyttävä Merz on Saksan rikkaimpiin kuuluva poliitikko ja taustaltaan juristi.

Jo kuukausia on vaikuttanut selvältä, että Saksassa 23. helmikuuta pidettävien liittopäivävaalien voittajaksi nousevat kristillisdemokraatit. Tällöin vallankahvaan ja uudeksi liittokansleriksi nousisi Merz.

Saksalaisen politiikantutkijan Benjamin Höhnen mielestä kuvaus on liioiteltu.

Väistyvää liittokansleria, sosiaalidemokraattien Olaf Scholzia on kritisoitu nimenomaan johtajuuden puutteesta.

Erityisen karismaattisena ei Merziäkään tosin pidetä.

HÄNEN POLIITTISTA uraansa on määrittänyt kilpailu entisen liittokanslerin, kristillisdemokraattien Angela Merkelin kanssa.

Merz aloitti poliittisen uransa 1990-luvulla, jolloin hän toimi esimerkiksi Euroopan parlamentin jäsenenä, kansanedustajana ja puolueen parlamenttiryhmän johtajana liittopäivillä.

Rakettimainen poliittinen nousu katkesi kuitenkin nopeasti 2000-luvun alussa, kun puolueen puheenjohtaja Merkel alkoi vaatia itselleen myös ryhmänjohtajan roolia. Merz alennettiin varapuheenjohtajaksi, ja muutama vuosi myöhemmin hän jätti politiikan kokonaan.

Merz siirtyi melkein kymmeneksi vuodeksi liike-elämään ja työskenteli muun muassa pitkään yhdysvaltalaisen, maailman suurimman sijoitusyhtiön BlackRockin lobbarina.

Politiikkaan Merz palasi vasta, kun Merkel ilmoitti vuonna 2018, ettei aio enää asettua ehdolle.

Vuoden 2021 liittopäivävaaleissa kristillisdemokraatit saivat historiansa huonoimman vaalituloksen. Merkelin linjaa konservatiivisempaa ja oikeistolaisempaa politiikkaa edustavalle Merzille tappio merkitsi tilaisuutta tarjota puolueelle uutta suuntaa, ja joulukuussa 2021 hän nousi puolueensa johtajaksi.

TALOUSPOLITIIKASSAAN Merz on liberaali, ja vaalikampanjassaan hän on luvannut veronalennuksia esimerkiksi yrityksille ja kiristyksiä maahanmuuttopolitiikkaan.

Ulkopolitiikassa Merz on vaatinut Ukrainalle lisätukea. Hän kannattaa esimerkiksi Taurus-ohjusten lähettämistä Ukrainalle, mitä Scholz on sodan laajentumisen pelossaan härkäpäisesti vastustanut.

Saksassa erityisesti politiikan vasemmalla laidalla huolta on aiheuttanut Merzin suhtautuminen äärioikeistolaiseen Vaihtoehto Saksalle -puolueeseen (AfD).

Tammikuussa Merz rikkoi tabun, kun hän vei maahanmuuttopolitiikkaa koskevan julkilausuman liittopäivillä läpi AfD:n tuella.

Merz on vakuutellut, ettei aio AfD:n kanssa yhteistyöhön enää ryhtyä, mutta on epäselvää, pitääkö hänen sanansa.

-  Merz antoi jokin aika sitten myös epäselviä signaaleja kristillisdemokraattien yhteistyöstä (AfD:n kanssa) kunnallistasolla, Höhne sanoo.

Teksti: STT / Frida Ahonen