Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Ulkomaat

Ruotsi julkaisi suunnitelmansa Nato-osallistumisesta: Suomen puolustamista ei erikseen mainita

LEHTIKUVA / JONATHAN NACKSTRAND
Uudessa suunnitelmassa Ruotsilla on antaa arktiselle alueelle parisataa merijalkaväen ja erikoisjoukkojen sotilasta.

Ruotsin hallitus esittää maan parlamentille, että Ruotsin asevoimat osallistuu ensi vuonna Naton toimintaan korkeintaan 1200 sotilaan voimin – mutta joukkoja ei korvamerkitä esimerkiksi Suomen puolustamiseen.

Petri Korhonen

Demokraatti

Hallituksen verkkosivuilla julkaistuissa vuoden 2025 suunnitelmissa kerrotaan, että Ruotsin maavoimien painopiste olisi Latvian suojaksi tulevassa monikansallisessa Nato-prikaatissa.

Lisäksi Ruotsi lupaa antaa merivoimiltaan enintään kuusi sota-alusta Pohjois-Atlantille sekä osallistua Naton tarvitsemaan ilmavalvontaan enintään 24 lentokoneen voimin.

Kaikkeen tähän Ruotsi määräisi enimmillään 1200 sotilasta, joista tarpeen mukaan 600-1000 menisi pataljoonana Latviaan.

POHJOIS-SUOMEEN kaavailtuja, Ruotsin johtamia Nato-joukkoja tai yleensäkään mitään Suomen tukemista ei esityksessä erikseen hehkuteta.

Suomi mainitaan hallituksen paperissa kaksi kertaa. Esityksessä kerrotaan, että Nato on päättänyt vuoden 2024 huippukokouksessaan “kehittää” sotilaallista läsnäoloaan Suomessa. Samoin mainitaan, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys parantaa Pohjolan turvallisuutta.

Ruotsi arvioi suunnitelmassa voivansa irrottaa esimerkiksi Lapin ja arktisen alueen yhteisoperointiin ensi vuonna korkeintaan 200 erikoisjoukkojen ja amfibioyksikköjen sotilasta. Tällä tarkoitettaneen myös Suomen aluetta.

Lisää aiheesta

SUOMEN näennäinen puuttuminen suunnitelmista ei tarkoita, että naapurimaa suhtautuisi vähätellen täkäläiseen puolustusyhteistyöhön.

Suomalaisessa poliittisessa kielenkäytössä on ollut tapana korostaa Ruotsin kanssa tehtävää sotilaallista yhteistyötä enemmän kuin naapurimaassa. Meille Ruotsin mukaantulo alueemme puolustukseen näyttäytyy tärkeämpänä asiana kuin Ruotsille.

Hallituksen esityksen sanamuodot johtuvat osin myös käytännöllisistä syistä. Ruotsi ja Nato eivät vielä ole tehneet virallisia päätöksiä esimerkiksi Suomeen tulevista esikunnista tai joukkorakenteista, toisin kuin Suomessa ehkä on tänä syksynä jo luultu.

Ruotsissa on myös poliittisista syistä varottu lupaamasta liikoja Suomen puolustuksen tueksi. Maalla on edelleen suuria vaikeuksia saada asevoimiinsa tarpeeksi henkilökuntaa, eivätkä nyt julkaistut ensi vuoden Nato-suunnitelmatkaan välttämättä toteudu sellaisenaan.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE